¹Kun enkelit saapuivat illan suussa Sodomaan, oli Loot istumassa kaupunginportin aukiolla. Heidät nähdessään hän nousi, meni heitä vastaan, heittäytyi kasvoilleen maahan

¹Huan, angel nihin nitaklamin Sodom khua a va pha suk ua; Lota Sodom kho kulh kongkhak ah a na tua: huan, Lotain amau a na mua, kipahpih dingin a dinga; huan, a mai a leisiin chibai a buka;

²ja tervehti heitä sanoen: "Tulkaa, herrani, minun matalaan majaani yöksi, niin voitte pestä matkan pölyt jaloistanne. Heti aamusta voitte sitten jatkaa matkaanne." He vastasivat: "Ei, me yövymme ulkosalla."

²Huan, Ngai un, ka toupate aw, hehpihtakin na sikha uh in ah lut phot unla, giak unla, na khete uh sil un; huchiin na thou baih ding ua, na pai nawn na ding uh, achia. Himahleh amau, hi lo e, kholak ah ka giak zo ding uh, a chi ua.

³Mutta Loot pyyteli heitä hartaasti, kunnes he lähtivät hänen mukaansa ja tulivat hänen kotiinsa. Hän valmisti heille runsaan aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söi- vät.

³Ahihhangin aman a jawl jawla; huchiin a kiangah a pi ua, a in ah a lut ua; huan, aman meh a bawl a, tanghou silngou sohlouh a kanga, huan, a neta uh.

⁴Ennen kuin he olivat asettuneet levolle, kokoontuivat talon eteen Sodoman asukkaat, kaupungin kaikki miehet, niin nuoret kuin vanhatkin.

⁴Himahleh, a lup ma un khua a mi, Sodom khuaa mite ngeiin veng tenga mi tengteng a tek akhangin, a in a um kimvelta ua;

⁵He huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: "Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!"

⁵Huan, Lota kiangah, Tujana na in a mi honglutte koia om uh ahia? amau ka kituahpih theihna ding un ka kiang uah honpi khiain, a chi ua.

⁶Loot meni ulos heidän luokseen, mutta sulki oven perässään.

⁶Huan, Lota kongkhak bul ah a kiang uah a vapawta, kongkhak a khak nawna.

⁷Hän sanoi: "Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa.

⁷Huan, Ka unaute aw, hehpihtakin hichitelin gilou dah ve ua.

⁸Minulla on kaksi tytärtä, jotka ovat vielä neitsyitä. Minä tuon heidät teille, saatte tehdä heille mitä haluatte. Mutta näihin miehiin älkää koskeko, sillä he ovat hakeneet suojaa minun kattoni alta."

⁸Ngai un, pasal kithuahpih ngei nailou tanu nih ka nei ahi; honhehpih unla, amau na kiang uah kon pikhe ding, hoih na sak bangun a tunguah na hih nading uh; hiai mite tungah jaw bangmah hih mahmah kei un, Huaijiakin ahi, ka in sunga a honglut uh, achia.

⁹He sanoivat: "Pois tieltä! Tuo yksi on tullut muukalaisena tänne asumaan, ja hän pyrkii jo määräilemään meitä. Nyt sinun käy vielä pahemmin kuin noiden miesten!" Ja he kävivät Lootin kimppuun ja ryhtyivät murtamaan ovea.

⁹Huan, amau, honhon maiin, a chi ua, Huan, amau mahin, hiai mi soplai hiaia om dingin a hong pem luta, vaihawmpa a om a tum viala: tunjaw amau tunga hih sangin na tungah a hih hoih semsem ding uh, a chi ua. Huan, mi (Lota) a bohta ua, kongkhak suse dingin a honnaih ua.

¹⁰Mutta miehet, jotka olivat talossa, ojensivat kätensä, vetivät Lootin sisälle ja sulkivat oven.

¹⁰Himahleh miten a khut uh a golh khia ua, Lota a kiang uah in sungah a kailut ua, kongkhak a khak bikbek uh.

¹¹Taloon pyrkivien miesten silmät he sokaisivat niin, ettei yksikään enää kyennyt löytämään ovea.

¹¹Huan, kongkhak bula mite, a lian a neuin, a mit uh a tosak ua, huchiin kongkhak a muzou kei uhi.

¹²Vieraat sanoivat Lootille: "Jos sinulla on täällä kaupungissa vielä joku, vävy tai poika tai tyttäriä tai joku muu läheinen, niin vie heidät täältä pois,

¹²Huan, miten, Lota kiangah, hiai mite lou hiaiah inkuanpihte dang na nei hia? na makpapa leh, na tapate leh, na tanute leh, kho sunga na neih peuhmahte khua akipanin pi khiain:

¹³sillä me hävitämme tämän paikan. Herra on saanut kuulla niin ankaran valituksen tätä kaupunkia vastaan, että hän on lähettänyt meidät hävittämään sen."

¹³Toupa maa a kikou husa a nathupi jiakin hiai khua hihmang ding ka hi uh; hihmang dingin Toupan lah a honsawl ngala, a chi ua.

¹⁴Niin Loot lähti puhumaan miehille, jotka olivat kihlanneet hänen tyttärensä, ja sanoi: "Pian pois täältä, pitäkää kiirettä! Herra hävittää tämän kaupungin!" Mutta he vain naureskelivat hänen puheilleen.

¹⁴Huchiin Lota a pai khiaa, a tanute kitenpih, a makpate kiangah a vagena, thou unla hiai khua akipan pawt un, Toupan khua hihmang sin ahi, achia. Himahleh a makpate ngaihin chiamnuih thugen bang lel ahi.

¹⁵Kun aamu jo alkoi sarastaa, enkelit kiirehtivät Lootia ja sanoivat: "Lähde heti ja ota mukaasi vaimosi ja kaksi tytärtäsi, jotka ovat täällä, muu- ten saat surmasi tämän kaupungin syntitaakan täh- den!"

¹⁵Huan, phalvakin, angelten, Thou inla, na ji leh hiaia na tanu nih omte piin; huchilouin jaw hiai kho gawtna ah na mang tel kha ding uh, chiin, Lota a nohta ua.

¹⁶Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäriään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuolella -- Herra oli näet päättänyt säästää heidät.

¹⁶Himahleh a awltat mahmah lai ngala; huchiin, Toupan amah a hehpih jiakin miten a khut leh, a ji khut leh a tanu nihte khut a len ua: huchiin a pikhia ua, kho polamah a koihta uh.

¹⁷Viedessään heitä ulos toinen miehistä sanoi Lootille: "Pakene henkesi edestä! Älä katso taaksesi äläkä pysähdy ennen kuin olet päässyt pois tältä tasangolta. Pakene vuoristoon, muuten olet mennyttä."

¹⁷Huan, hichi ahi a, polamah a pikhiak khit un, Na hinna dingin taikhiain; na nunglam nga kenla, Phaijang himhim ah leng khawl ken; hua tang sang ah suahtak sanin, huchilouinjaw na mang tek kha ding hi, achia.

¹⁸Mutta Loot vastasi hänelle: "Voi ei, herrani!

¹⁸Himahleh Lotain a kiang uah, ka Toupa, huchijaw hi kei hen:

¹⁹Sinä olet jo osoittanut minulle, palvelijallesi, suurta armoa ja laupeutta, kun sallit minun pitää henkeni. Mutta vuorille minä en uskalla yrittää: pelkään, että tuho saavuttaa minut ja minäkin kuolen.

¹⁹Ngaiin, na sikhain na hehpihna a mua, nang na chitna na liansaka, huai chitna ka hinna humbitin ka tungah na langsak ahi; hua tang sang ah jaw ka tai theikei ding, thil hoihlou takin a honphain ka si kha ding:

²⁰Tuo kaupunki tuolla on niin lähellä, että ehdin paeta sinne, ja se on kovin vähäpätöinen. Sehän on liian mitätön hävitettäväksi; enkö saisi paeta sinne ja silti säilyttää henkeni?"

²⁰Ngaiin, hua khua taina dingin a nai pena, kho neu chilik leng ahi ngala: aw, huailaiah (kho neu chilik ahi ka hia?) hontai sak jawin, huchiin ka hing ding hi, achia.

²¹Mies sanoi: "Minä suostun sinun pyyntöösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia.

²¹Huan, aman, a kiangah, Ngaiin, huai thil tungtangah leng kon mang hi, na kho gen ka hihmang dah ding.

²²Pakene kiireesti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään ennen kuin olet siellä." -- Tästä on peräisin kaupungin nimi Soar.

²²Kin inla, huailaiah taiin; huailai na tun mateng lah bangmah ka hih thei sin ngal keia, achia. Huaijiakin huai kho min dingin Zoar a sata uh.

²³Kun aurinko oli noussut vuorten yläpuolelle ja Loot oli tullut Soariin,

²³Lota Zoar khua a tunin leitungah ni a hongsuak khinta.

²⁴Herra antoi sataa tai- vaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran pääl- le.

²⁴Huan, Toupan Sodom leh Gomorra kho tungah van a Toupa kianga kipanin kat leh mei a zu saka;

²⁵Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin.

²⁵Huchiin, huai khuate leh, Phaijang tengteng leh, khua a mite tengteng leh, leitunga thil poute a hihmang vek hi.

²⁶Mutta Lootin vaimo katsoi taakseen ja muuttui suolapatsaaksi.

²⁶A ji bel Lota nung lama kipanin a lehngata, chi khuam a hongsuakta hi.

²⁷Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä.

²⁷Huan, Abraham bel takin Toupa maa a dinna munah a hohtou a:

²⁸Hän katseli Sodoman ja Gomorran suuntaan ja yli koko tasangon, ja silloin hän näki, että maasta nousi savua kuin polttouunis- ta.

²⁸Huan, Sodom leh Gomorra kho lam leh Phaijang gam tengteng lam a ena, a en gigea; huan, ngaiin, huai gam a meikhu halzulna meikhu bang maiin khu tou ngoingoi hi.

²⁹Mutta kun Jumala hävitti tasangon kaupungit, hän piti Abrahamin mielessään, ja sen vuoksi hän toimitti Lootin pois tuhon keskeltä ennen kuin hä- vitti kaupungit, joissa Loot oli asunut.

²⁹Huan, hichi ahia, Pathianin Phaijang khuate a hihman laia, Lota manthatna laka kipanin a sawlkhia hi.

³⁰Sitten Loot lähti Soarista ja asettui vuorille, ja hänen kaksi tytärtään seurasivat hänen mukanaan. Hän pelkäsi asua Soarissa ja asettui siksi molempien tyttäriensä kanssa luolaan asumaan.

³⁰Huan, Lota Zoar khua akipan a pai toua, tangah a oma, a tanu nihte leng a kiangah a om uh. Zoar khua ah lah a om ngam ngal kei ua; huan, amah leh a tanu nihte kohawm ah a omta uhi.

³¹Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: "Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti.

³¹Huan, a upa jawin, a naupang jaw kiangah, I pa a upataa, khovel tengteng dan banga honkithuahpih dingin lei ah lah pasal khat lel leng a om nawn ngal keia:

³²Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi."

³²Kisain, I pa uain I dawnsak dia, huchiin I pa chi suan bei loua I bawl theihna dingin a kiangah I lum ding, achia.

³³Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.

³³Huchiin, huai janin a pa uh uain a dawnsakta ua: huan, a upa jaw a luta, a pa kiangah a valuma; huan, aman a lup lam a phawk keia, a thoh nawn lam leng a phawk sam kei hi.

³⁴Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: "Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi."

³⁴Huan, hichi ahia, a jingin a upa jawin a naupang jaw kiangah, ngaiin, jan janin ka pa kiangah ka luma; tu janin leng uain I dawn sak nawn dia; huan, nang lut inla, I pa chi suan bei loua I bawl theihna dingin a kiangah valum samin, achia.

³⁵Ja he juottivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaamaan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.

³⁵Huchiin, huai janin leng a pa uh uain a dawn sak nawn ua: huan, a naupang jaw a thou a, a kiangah a valumtaa; huan, aman a lup lama phawk keia, a thoh nawn lam leng a phawk sam kei.

³⁶Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään.

³⁶Huchibangin Lota tanu nihten a pa uh lakah nau a pai tuaktuak uhi.

³⁷Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä.

³⁷Huan, a upa jawin tapa a nei a, a min din Moab a sa: huai mi tulaia Moabte suangpa ahi.Huan, a naupang jawin leng tapa a neia, amin dingin Ben-Ammi a saa: huai mi tulaia Ammon suante suangpa ahi hi.

³⁸Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi; hänestä tuli nykyisten ammonilaisten kantaisä.

³⁸Huan, a naupang jawin leng tapa a neia, amin dingin Ben-Ammi a saa: huai mi tulaia Ammon suante suangpa ahi hi.