¹Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen.

¹Huan, Toupan a gensa bangin Sara a veha, Toupan a gensa bangin Sara tungah leng a hihsaka.

²Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut.

²Huchiin, Sara a gaia, Pathianin a kianga agen hun seh takin Abraham a tek nungin tapa a neihsakta hi.

³Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak.

³Huan, Abrahamin, a tapa neih, Sarain a neihsak, amin dingin Isaak a saa.

⁴Kahdek- santena päivänä Iisakin syntymästä Abraham ympäri- leikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt.

⁴Huan, Abrahamin, Pathianin a kianga thu a piak bangin a tapa Isaak ni giat a chinin a zek a sumsaka.

⁵Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi.

⁵Abraham a tapa Isaak a neih laiin kum ja a upa ahi.

⁶Saara sanoi: "Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani."

⁶Huan, Sarain, Pathianin honnuisakta; a ja mi chihon honnuihpih ding uh, achia.

⁷Ja Saara sanoi vielä: "Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: 'Saara imettää poikia'? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt pojan hänen vanhoilla päivillään."

⁷Huan, amah mahin, Sarain naungekte a honpom ding chih, kuan ahia Abraham kianga genna dan thei ding? a tek nungin tapa ka neihsakta achia.

⁸Iisak kasvoi, ja hänet vieroitettiin, ja Abraham järjesti Iisakin vieroituspäivänä suuret pidot.

⁸Huan, naungek a hongkhangliana, a nawinek a tawpsakta ua: huan, Isaak a nawinek a tawpsak ni uh Abrahamin ankuang thupi a luita hi.

⁹Saara huomasi, että Abrahamin ja egyptiläisen Hagarin poika Ismael ilvehti,

⁹Huan, Aiguptami Hagar tapa, Abraham a dinga a neihpan, a nuihsan lai Sarain a mua.

¹⁰ja silloin hän sanoi Abrahamille: "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa."

¹⁰Huaijiakin Abraham kiangah, hiai sikhanu leh a tapa delhkhia in: hiai sikhanu tapa ka tapa Isaak gouluah pih ding ahi theikei ding, achia.

¹¹Tämän kuullessaan Abraham pahastui kovin Ismaelin puolesta.

¹¹Huan, hiai thu a tapa jiakin Abraham ngaihin thil hoihlou tak ahi.

¹²Mutta Jumala sanoi Abrahamille: "Älä niin kovin sure tuon pojan ja orjattaresi puolesta, vaan noudata kaikessa Saaran mieltä, sillä vain Iisakin jälkeläisiä sano- taan sinun lapsiksesi.

¹²Himahleh Pathianin Abraham kiangah, Naupang tungtang thu leh na sikhanu tungtang thu na ngaihin thil hoihlou tak hi kei hen; Sarain na kianga thu a gen tengteng juiin; Isaak ah na suante a chi ding uh la ahi ngala.

¹³Mutta myös orjattaren pojasta minä annan kasvaa suuren kansan, sillä hän- kin on sinun jälkeläisesi."

¹³Huan, sikhanu tapa ah leng, na suan a hih jiakin, chi chih tham ngial ka honbawl ding, achia.

¹⁴Abraham nousi aamulla varhain, otti leipää ja vesileilin, pani ne Hagarin selkään ja lähetti hänet ja Ismaelin matkaan. Hagar lähti ja harhaili Beerse- ban autiomaassa.

¹⁴Huchiin, Abraham bel takin a thoua, tanghou leh tuithawl tui a dim a laa, Hagar kiangah a piaa, a liangkolou ah a suansaka, naupang mah leng, a paisak taa; huchiin a paia, Beer-seba gamdai ah a vak a vakta hi.

¹⁵Mutta kun vesi loppui leilistä, hän jätti pojan pensaan alle

¹⁵Huan, tuithawl a tui a hong omta keia, huchiin naupang loubuk munkhat ah a koihta mai hi.

¹⁶ja meni istumaan syrjemmälle, noin jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: "Minä en kestä nähdä lapsen kuolevan." Ja Hagarin istuessa syrjempänä poika alkoi ääneensä itkeä.

¹⁶Huan, Naupang si ding ka en ngam kei, a chih jiakin a paia, gamla kuamah, thal kap phakna ding bangah, a majawn ah a vatuta khong khonga. Huchiin, a majawn ah a tua, ngaihtakin a kapta hi.

¹⁷Jumala kuuli pojan valituksen, ja Jumalan enkeli kutsui taivaasta Hagaria ja sanoi hänelle: "Mikä sinun on, Hagar? Älä ole huolissasi. Jumala on kuullut pojan itkun.

¹⁷Huan, Pathianin naupang aw a jaa; huan, Pathian angelin van akipanin Hagar a sama, a kiangah, Bang na chia ahia Hagar? Lau ken: na omna naupang aw Pathianin a ja hi.

¹⁸Nouse, nosta poika maasta ja pidä hänestä hyvää huolta. Minä annan hänestä polveutua suuren kansan."

¹⁸Thou inla, huai naupang phong inla, na khutin lenin, amah chi thupi taka bawl ding ka hi, achia.

¹⁹Ja Jumala avasi Hagarin silmät, niin että hän näki lähellään kaivon, ja hän meni täyttämään leilin vedellä ja antoi pojan juoda.

¹⁹Huan, Pathianin a mit a hihvak saka, tuileh a muta hi; huchiin a vapaia, tuithawl ah tui a dim dima, naupang a dawnsakta hi.

²⁰Poika kasvoi aikuiseksi, ja Jumala oli hänen kanssaan. Hän jäi autiomaahan asumaan, ja hänestä tuli taitava jousimies.

²⁰Huan, naupang kiangah Pathian a om jela, a hong khanglian jela; gamdai ah a om tou jela, thalkap siam a honghita.

²¹Hän asui Paranin autiomaassa, ja hänen äitinsä otti hänelle vaimon Egyptistä.

²¹Paran gamdai ah a oma; huan, anun Aigupta gam akipanin ji a guan hi.

²²Niihin aikoihin Abimelek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol sanoivat Abrahamille: "Jumala on sinun kanssasi kaikessa mitä teet.

²²Huan, hichi ahia, huailai khawngin Abimelek leh a sepaih pawl heutu Phikolin Abraham kiangah, na thil hih peuh Pathian na kiangah om jeljela:

²³Vanno nyt minulle Jumalan kautta, ettet ole petollinen minua etkä minun sukuani etkä jälkeläisiäni kohtaan, vaan osoitat minua ja tätä maata kohtaan, missä nyt asut muukalaisena, samaa vilpittömyyttä ja hyvyyttä, jota minä olen sinulle osoittanut."

²³Huchiin tuin hiailaiah Pathian min lou inla, kei leh ka tapa leh ka tapa tapa leng khem louin, ka honna hehpih khittaksa bangin kei leh na omna gam hehpih thuk sam dingin ka kiangah kichiam ve leh! chiin a gena.

²⁴Abraham sanoi: "Minä vannon."

²⁴Huan Abrahamin, Ka kichiam ding, achia.

²⁵Abraham valitti kuitenkin Abimelekille, että tämän miehet olivat anastaneet erään kaivon omaan käyttöönsä.

²⁵Huan, Abimelek sikhaten tuileh a suh jiak un Abrahamin Abimelek a sala.

²⁶Abimelek sanoi: "Minä en tiedä, kuka tämän on tehnyt. Sinä et ole puhunut siitä aikaisem- min, vasta nyt kuulen siitä ensimmäisen kerran."

²⁶Huan, Abimelekin, hiai thil hihpen kua ahia, ka thei himhim kei: nang lah non hilh ngal keia, tuni ngallouin ka za nai himhim kei, achia.

²⁷Sitten Abraham antoi Abimelekille lampaita, vuohia ja nautakarjaa, ja he tekivät keskenään liiton.

²⁷Huchiin, Abrahamin belamte leh bawngtalte a pia, Abimelek kiangah a piaa; huan, a nih un thu a khungta uhi.

²⁸Mutta Abraham otti seitsemän nuorta lammasta erilleen muista.

²⁸Huan, Abrahamin a belam hon laka belamnou a nu sagih a koih tuama.

²⁹Silloin Abimelek kysyi häneltä: "Mitä tarkoittavat nuo seitsemän lammasta, jotka olet pannut erilleen?"

²⁹Huchiin, Abimelekin, Abraham kiangah, Belamnou a nu sagih a tuama na koih bang achia ahia? achia.

³⁰Abraham vastasi: "Sinun tulee ottaa minulta vastaan nämä seitsemän lammasta merkiksi siitä, että minä olen sen kaivon kaivattanut."

³⁰Huan, aman, Hiai tuileh kei leh ahi chih na hontheihpihna dingin hiai belamnou a nu sagih ka khut akipan na lak ding ahi, achia.

³¹Tämän vuoksi paikka sai nimen Beerseba, sillä siellä he vannoivat valan toisilleen.

³¹Huaijiakin huailai mun Beer-seba ahia; huailaia a nih ua kichiam jiak un.

³²Kun he olivat tehneet liiton Beersebassa, Abime- lek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol palasivat filistealaisten maahan.

³²Huchiin, Beer-seba ah thu a khungta uh; huan, Abimelek a thoua, a sepaih pawl heutu Philok toh, Philistinte gamah a pai nawnta uh.

³³Abraham istutti tamaris- kipuun Beersebaan ja rukoili siellä Herraa, ikuista Jumalaa.

³³Huan, Abrahamin, Beer-seba ah meilah sing a suana, huaiah Toupa khantawn Pathian min a loua.Huchiin, Abraham Philistinte gamah sawtpi a om.

³⁴Abraham asui kauan muukalaisena filis- tealaisten maassa.

³⁴Huchiin, Abraham Philistinte gamah sawtpi a om.