¹Niin Iisak kutsui luokseen Jaakobin, siunasi häntä ja sanoi: "Älä sinä ota vaimoksesi kanaanilaista naista.

¹Huchiin, Isaak in Jakob a sama, a vualjawla, thu leng a pia a, a kiangah, Kanan gam nungak te laka mi ji dingin na nei ding ahikei.

²Lähde Mesopotamiaan äitisi isän Betuelin kotiin ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Labanin tyttäristä.

²Thou inla, Paddan-aram gama na nu pa Bethuel inn ah hoh inla, huai a kipan, na nu sanggam pa Laban tanu te laka ji dingin va nei in.

³Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja tehköön sinut hedelmälliseksi ja jälkeläisesi monilukuisiksi, niin että sinusta saa alkunsa suuri kansa.

³Huan, Pathian bangkim hih theiin hon vualjawl in, nam om khawm te na hong hih theihna dingin chi tampi hon suang sakin, hon pungsak hen;

⁴Hän antakoon sinulle samanlaisen siunauksen kuin Abrahamille, sekä sinulle että jälkeläisillesi, niin että saat omaksesi tämän maan, jonka Jumala lupasi Abrahamille ja jossa nyt asut muukalaisena."

⁴Na mikhual na gam, Pathianin Abraham kianga a piak na luah na dingin Abraham vualjawlna leng hon tangsak hen, nang leh na suan te leng, achia.

⁵Sitten Iisak lähetti Jaakobin matkaan, ja Jaakob lähti Mesopo- tamiaan aramealaisen Labanin luo, joka oli Betuelin poika ja Jaakobin ja Esaun eno.

⁵Huchiin, Isaak in Jakob a paimangsaka: huan, Paddan-aram gama, Jakob leh Esau nu Rebeka sanggam pa Suria mi Bethuel tapa, Laban kiangah a pai ta hi.

⁶Esau sai tietää, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimon ja että Iisak Jaakobia siunatessaan oli kieltänyt häntä ottamasta vaimokseen kanaanilaista naista.

⁶Huan, Esau in, Isaak Jakob a vualjawla, ji nei dingin Paddan-aram gamah a pai mangsak chih leh, a vualjawl laia, Kanan gam nungak te laka mi ji dingin na nei ding ahi kei;

⁷Jaakob totteli isäänsä ja äitiään ja lähti Mesopotamiaan.

⁷Chiin thu a pia chih leh, Jakobin a nu leh a pa thumangin Paddan-aram gamah a paita chih a theia:

⁸Nyt Esau ymmärsi, ettei hänen isänsä sietänyt kanaanilaisnaisia,

⁸Huchiin, Esauin Kanan gam nungak ten a pa Isaak lung a hihkim uh chih a theita;

⁹ja hän meni Abrahamin pojan Ismaelin luo ja otti vaimokseen entisten lisäksi Ismaelin tyttären Mahalatin, joka oli Nebajotin sisar.

⁹Huchiin Esau Ismael kiangah a vahoha, Abraham tapa Ismael tanu Mahalath, Nebaioth sanggamnu, a ji dingin a ji neihsate a vaneih behlap nawna.

¹⁰Jaakob lähti Beersebasta ja kulki kohti Harrania.

¹⁰Huan, Jakob Beer-seba akipanin a pawta, Haran khua lam a juanta.

¹¹Matkallaan hän jäi auringon laskiessa yöksi erääseen paikkaan, otti siltä paikalta päänalusekseen kiven ja kävi makuulle.

¹¹Huan, koilai mun hiam khat a tunga, ni a tum khit jiakin huailaiah a giakta hi; huan, huailaia suang khat a laa; lukhamin a neia, huailaiah ihmu dingin a lumta hi.

¹²Yöllä Jaakob näki unessa portaat, jotka ulottui- vat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkivat niitä ylös ja alas.

¹²Huan, mang a neia, ngaiin leitung ah lei a hongkidoha, a dawnin van a suna; huan, ngaiin, a tungah Pathian angelten a kah un a kum uhi.

¹³Sitten hän näki, että Herra seisoi hänen vieressään ja sanoi: "Minä olen Herra, isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jolla sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.

¹³Huan, ngaiin, a dawn ah Toupa a dinga, Kei Toupa, na pu Abraham Pathian leh Isaak Pathian, ka hi: na lupna gam na kiangah leh na suante kiangah kon pe ding;

¹⁴Sinun jälkeläisesi tulevat lu- kuisiksi kuin maan tomuhiukkaset, ja sinun sukusi levittäytyy länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään. Sinun ja sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.

¹⁴Huan, na suante leia leivui zahin a om ding ua, tumlam khawngah, suahlam khawngah, mallam khawngah, simlam khawngah na dalhjak dinga: huan, nangah leh na suanah khovela namchih anavak ding uh.

¹⁵Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä nyt olen sinulle luvannut."

¹⁵Huan, ngaiin, na kiangah ka oma, na paina peuh ah kon veng jel ding, hiai gamah ka honpi kiknawn ding; na kianga ka gen ka hih masak kei leh ka honnuse kei ding, achia.

¹⁶Jaakob heräsi unestaan ja sanoi: "Herra on toti- sesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä."

¹⁶Huan, Jakob ihmua hong khangloua, Hiai mun ah Toupa a om ngeingei hi; ken lah ka na theikeia, a chi a.

¹⁷Pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: "Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti."

¹⁷Huchiin, a laua, Hiai mun lauhuai namah e! Hiai mun dang hilou hi, Pathian in nahi ei ve, hiai van kongpi nahi eive, a chi a.

¹⁸Aamun valjettua Jaakob otti kiven, joka hänellä oli ollut päänalusenaan, pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä.

¹⁸Huan, Jakob jingkhangin a thoua, a suang lukham a laa, suangphuh dingin a phuta, a dawn ah sathau a buak hi.

¹⁹Hän antoi paikalle nimen Betel; sitä ennen kaupungin nimi oli ollut Lus.

¹⁹Huan, huai mun min dingin Bethel a saa: a kho min bel a tungin Luz ahi.

²⁰Jaakob teki uhrilupauksen ja sanoi: "Jos Herra on minun kanssani ja varjelee minua tällä matkallani ja antaa minulle leipää syötäväksi ja vaatteita verhokseni

²⁰Huan, Jakobin, Pathian ka kianga a oma, hiai ka paina lampia a honvena, nek ding tanghou leh silh ding puansilh TOUPAN a honpiak ding leh,

²¹ja jos minä saan palata turvallisesti isäni ja sukuni luo, on Herra oleva minun Jumalani.

²¹Ka pa in a lungmuangtaka ka pai nawna dingin, Toupa ka Pathian ahi dinga,Hiai suang, suangphuh dinga ka phut leng, Pathian in ahi ding: huan, ka kianga na honpiak ding tengteng ah sawm a khat ka honpe ngeingei ding, chiin thu achiamta hi.

²²Tästä paikasta, johon minä kiven pystytin, on tuleva Jumalan pyhäkkö. Kaikesta, mitä sinä annat minulle, minä tuon sinulle kymmenykset."

²²Hiai suang, suangphuh dinga ka phut leng, Pathian in ahi ding: huan, ka kianga na honpiak ding tengteng ah sawm a khat ka honpe ngeingei ding, chiin thu achiamta hi.