¹Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka katalia päätöksiä tekevät

¹Hoihlou taka thupukna bawlt leh dikou taka gelhmite tung a gik hi!

²estääkseen heikkoja saamasta oikeutta, riistääkseen kansani köyhiltä lain turvan, anastaakseen leskien varat, ryöstääkseen orpojen perintöosan.

²Meithaite a gallak bang ua, a om theihna ding uleh, pa neiloute a thil uh lak sak banga a bawl theihna ding un, neizouloute vaihawmna diktat tangsak lou ding leh, ka mite laka gentheite muh ding mawngmawng laksak tum.

³Miten te aiotte selviytyä tilinteon päivästä, kun kaukainen rajuilma ehtii tänne? Kenen luo silloin pakenette apua hakemaan, minne kätkette rikkautenne?

³Huchiin, gawtna ni a hongtun chiang leh gamla pi-a a kipan huihpi a hongtun chiangin, bang na hih ding ua oi? panpihna ngen dingin kua kiang ah na taita ding ua leh? na thupina uh koiah na nuseta ding ua oi?

⁴Ei auta kuin kumartua vangittujen joukkoon, kaatua surmattujen sekaan. Mutta vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.

⁴Hentate lakah a kun ding ua, thahte lakah a puk ding uh, hiaite lel a tan uh a hita ding hi. Huchi lawmlawma a hih inleng, a hehna lah a dai keia, a khut a lik lailai hi.

⁵Voi Assyriaa, minun vihani ruoskaa! Suuttumukseni sauva on sen kädessä.

⁵Kisain Assuria mi, ka hehna khetbuk, ka lungkimlouhna chiang tawi!

⁶Sen minä lähetän tämän kelvottoman kansan kimppuun, tämän kansan kimppuun, joka on herättänyt vihani, ryöstämään ja saalistamaan, tallaamaan sitä kuin kujien lokaa.

⁶Gallak la ding leh, thil lak sak la ding leh, kongzing buannawi banga ngap dingin amah jaw Pathian zahlou nam dou dingin ka sawl dinga, ka hehna mite sual dingin thu ka pe ding hi.

⁷Mutta Assyria itse uskoo toisin, itse se ei ymmärrä tehtäväänsä. Sillä on mielessään vain hävitys ja halu tuhota kansa kansan jälkeen.

⁷Himahleh aman huchibang a tup ahi keia, huchibang jaw a lungsimin leng a ngaihtuah sam kei; nam tam petmaha tam hihsiat leh hihmanthat ahi, lungsima a neih jawk.

⁸Näin sanoo hän, Assyrian valtias: "Eivätkö minun päällikköni ole kuninkaiden veroisia?

⁸Ka mi liante tengteng kumpipa ahi vek kei ua hia?

⁹Eikö Kalne saanut saman kohtalon kuin Karkemis, Hamat saman kuin Arpad, Samaria saman kuin Damaskos?

⁹Kalno khua Karkemis khua bang hita lou ahi maw? Hamath khua Arpad khua bang hita lou ahi maw? Samari khua Damaska khua bang hita lou ahi maw?

¹⁰Olen kukistanut monta valtakuntaa, jotka palvelivat omia jumaliaan ja joiden jumalankuvat olivat paljon lukuisammat kuin Jerusalemin tai Samarian.

¹⁰Ka khutin milimte gam, Jerusalem khua leh Samari khua ate, sanga milim bawltawm hoih jaw neite leng, a zongkhe ta ngala.

¹¹Kuinka en pystyisi tekemään Jerusalemille ja sen kuvatuksille samoin kuin tein Samarialle ja sen jumalille?"

¹¹Samari leh a milimte tunga ka hihtak bangin Jerusalem leh a milimte tungah ka hih kei dia hia?

¹²Mutta tietäkää: kun minä, Herra, olen saattanut päätökseen kaikki työni Siionin vuorella ja Jerusalemissa, minä vaadin Assyrian kuninkaan tilille hänen pöyhkeän sydämensä turhamaisuudesta ja hänen katseensa ylpeästä välkkeestä.

¹²Huchi a hih jiakin hichi ahi dinga; TOUPAN Zion tang leh Jerusalem kho sunga a nasep ding tengteng a sep khit hun chiangin Asuria kumpipa lungsim kiotsakna gah leh a mit kisathei thupina ka gawt sin hi.

¹³Sillä näin on Assyrian kuningas sanonut: "Käteni voimalla olen tehnyt tämän kaiken ja omalla viisaudellani: minä tiedän mitä teen. Minä olen siirtänyt kansojen rajat ja riistänyt itselleni niiden rikkaudet ja valtiaan tavoin syössyt kuninkaat valtaistuimiltaan.

¹³Aman, Ka khut hatnain ka hiht hi, ka pilna tohin; ka kizen ngala; chih chih gamgite khawng lah ka suana, a vaihawmna uh lah ka suta, laltutphaha tute lah mi hangsan hih bangin ka kai khia hi.

¹⁴Minä pääsin käsiksi kansojen rikkauksiin yhtä helposti kuin linnunpesään, minä kahmin itselleni kaikki maat kuin munat hylätyistä pesistä: ei siiven siipeä räpyttämässä, ei yhtään nokkaa piipittämässä."

¹⁴Ka khutin chi chih hausaknate lah vasa bu bangin a zong khiaa; min vasa tuia pi loihsansa a la uh bangin lei tengteng ka la khinvekta hi; ka jap hiam, kam ka hiam ham hiamhim hiam leng a om kei uhi, a chi vial ngala.

¹⁵-- Onko kirves muka parempi kuin se, joka sillä hakkaa? Mahtaileeko saha sille, joka sitä käyttää? Ikään kuin ruoska heiluttaisi käyttäjäänsä, ikään kuin puinen sauva heiluttaisi ihmisen kättä!

¹⁵Heipiin thil ehna dinga a zangmi a kisaktheihsan dia hia? Singatnain a atmi a nuaisiah dia hia? Khetbukin a dommite a lik zosop diam aw, chiangin sing lah hi lou a lik zomah bang phet ahi.

¹⁶Ei, vaan Jumala, Herra Sebaot, lähettää hivuttavan taudin tuon maan lihaviin ylimyksiin, ja loiston alla kytee polte kuin tulen polte.

¹⁶Huaijiakin TOUPA, Sepaihte, TOUPAN, a mi thaute lakah gawnna a sawl dinga; a thupina nuaiah mei kuang lai lel bangin mei tohin a om ding.

¹⁷Ja Israelin Valosta tulee liekki, Israelin Pyhästä tulenlieska, joka yhdessä päivässä polttaa ja nielee Assyrian orjantappurat ja ohdakkeet,

¹⁷Huan, Israelte vakna mei a honghi dinga, a Mi Siangthou mah uleng meikuang ahi ding; huaiin ni khat thuin loulingneite leh khaulingneite a kangsakin a hihmangthang ding.

¹⁸joka tekee perin juurin lopun sen metsien ja puutarhojen vehmaudesta, niin että maa on kuin sairas, tautiinsa menehtymässä.

¹⁸A gammang leh a lei hoih mun thupina leng, kha leh sa nasanin, a hihmang ding; huchiin, chiamtehna tawipen kia hun lai bang ahi ding.

¹⁹Ja niin vähiin käyvät puut metsissä, että lapsikin voi ne merkitä muistiin.

¹⁹A gammanga sing om sek laite naupang gelh tham pheta tawm a hita ding.

²⁰Sinä päivänä eivät Jaakobin jälkeläiset, jotka ovat päässeet pakoon, nuo Israelista jäljelle jääneet, enää turvaudu sortajaansa. Herralle uskollisina he turvautuvat yksin häneen, Israelin Pyhään.

²⁰Huan, huainiin hichi ahi dinga, Israelte omzek laite leh Jakob inkuanpihte laka a damlaiten amaute thatpa a muang nawnta kei ding ua; TOUPA Israelte Mi Singthou, chihtaktakin a muang zota ding uhi.

²¹Jäännös palaa takaisin, Jaakobin heimon jäännös kääntyy väkevän Jumalan luo.

²¹A om zek lai. Jakob om zeklaite, Pathian hattak kiang ah a kik nawn ding uh.

²²Tiedä, Israel: vaikka kansasi olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä jää vain rippeet. Hävitys tulee, niin on päätetty, ja se tulee vanhurskauden tulvana.

²²Na mi Israelte tuipi piaunel zahin om mah le uh, a om zek laite kia a kik nawn sin ngal ua; diktatna luan letna suksiatna lah tung dinga vaihawmpuk ahi.

²³Ja Jumala, Herra Sebaot, toteuttaa päätöksensä, hävityksen kaikkialla maan päällä.

²³TOUPA, Sepaihte TOUPAN, tawpna, tawpna tung ngei dinga vaihawmpuk lah, lei tengteng laizangah a bawl sin ngala.

²⁴Mutta näin sanoo Jumala, Herra Sebaot: "Älä pelkää, kansani! Siion, älä pelkää Assyriaa, vaikka se lyö sinua ruoskalla ja kohottaa sauvansa sinua vastaan, niin kuin Egypti kerran.

²⁴Huaijiakin, TOUPA, Sepaihte TOUPAN, hichiin a chi, Ziona om ka mite aw, Aigupta gama a hih bang un khetbuk a nou honvuain achiang na tunguah lik mah leh, Asuria mi jaw kihta kei un.

²⁵Älä pelkää, sillä pian, aivan pian, minun suuttumukseni sinua kohtaan on hävinnyt ja minun vihani kääntyy sinun vihamiestesi tuhoksi.

²⁵Sawtlou chik nungin ka lungkimlouhna hongbei dia, ka hehna leng amaute hihmanthatna dia heiin a omta ding hi.

²⁶Ja Herra Sebaot nostaa ruoskansa heitä vastaan ja lyö, niin kuin löi Midiania Orebin kallion luona. Hänen sauvansa kääntyy sinun vihollisiasi vastaan, hän kohottaa sen niin kuin kerran Egyptissä.

²⁶Ireb suangpia Midiante a thah lai bang un sepaihte tOUPAN amah sual dingin jepna a pei dinga; achiang lah tuipi tung lamah a om dinga Aigupta gama a pei bangin a pei ding hi.

²⁷Sinä päivänä sinun hartioiltasi heltiää Assyrian ies ja sinun olkapäiltäsi katkotaan sen valjaat." Tuolta ne nousevat,

²⁷Huai niin hi chi ahi dinga, puakgik na liangjanga kipana lakmangin a om dinga, a hakkol leng na ngawngnga kipana lakmangin a om lai ding hi; thau nilh jiakin hakkol lah hihsiatin a omta dinga, chiin.

²⁸tulevat Aijatin kautta, kulkevat Migronin ohitse. Mikmasiin ne jättävät kuormastonsa,

²⁸Rimon akipan Aiath khua a tungta Migron khuaah a pai suakta; Mikmas khuaah a van a koihta.

²⁹kulkevat solan poikki ja yöpyvät Gebaan. Rama vapisee, Saulin Gibea pakenee.

²⁹Kuam ah a tumta uh; Geba khuaah a giakta uh; Ramah khuate a lingling ua; Saula, Gibeah khote a taimangta uhi.

³⁰Kirkaise, tytär Gallim, kuuntele, Laisa, vastaa, Anatot!

³⁰Gallim kho tanu aw! na awin ngaihtakin kikou in; Laishah khua aw! ngaikhiain; Anathoth aw, hehpihhuai na lawmlawm chia!

³¹Madmena karkaa tiehensä, Gebimin asukkaat etsivät turvaa.

³¹Madmenah khote taimangin a omta uh; Gebim khuaa omte taimang tumin a kidelh luailuai uh.

³²Jo tänään vihollinen seisoo Nobissa ja heristää nyrkkiään päin Siionin vuorta, kohti Jerusalemin kukkulaa.

³²tuni mahmahin Nob khuaah a tam sin; Zion tanu tang, Jerusalem mual pawng a khut a sin khum hi.

³³Silloin Jumala, Herra Sebaot, pirstoo vihansa vimmassa oksiston ja ylväät latvat joutuvat kumartumaan maahan

³³Ngai dih, TOUPA, sepahte TOUPAN, thil mulkimhuaitakin ahiangte a sat khe dinga, sang pipite lah phuk in a om dinga, a dawk tuamte leng gawi niamin a om ding.Sikin gamnuai sing sahte a phuk dinga, LEbanon sidar singte mi thupi pukin a puk juajua ding uh.

³⁴ja metsän tiheiköt hakataan kirveellä maahan. Väkevän valtiaan edessä kaatuu itse Libanon.

³⁴Sikin gamnuai sing sahte a phuk dinga, LEbanon sidar singte mi thupi pukin a puk juajua ding uh.