1-- Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
1Lungmuan un, ka mite lungmuan un, na Pathian un a chi.
2Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä.
2Jerusalemte kiangah lungmuan lamsangin thugen unla, a galdouna uh hih zoh a hitaa, a khelhna uh ngaihdam ahi a, a thil hih khelh tengteng gun ding in Toupa khutta kipan amunihin a muta uh chih hilh un.
3Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!
3Tua! Kikou awin, Gamdaiah Toupa lampi bawl unla, gam keu-ah I Pathian adingin lamlian kilualsak un.
4Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot!
4Guam chih sansak ahivek dinga, tang chih mual chih niamsak ahi ding: lampi kawite tansak ahi dinga, a phokna lailai hihlual ahi ding:
5Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut.
5Huan, Toupa thupina hihlat ahi dinga, mi tengtengin huai a mu diamdiam chiat ding uh: Toupa kamin lah a genta ngala, a chi a.
6Ääni sanoo: -- Julista! Ja minä kysyn: -- Mitä minun pitää julistaa? -- Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka!
6Tua! awin, Kikou in, a chi. Huan, miin, bang thu gen din kaki kou dia? a chi-a. Mi tengteng loupa bang ahi ua, a thupina tengteng uleng pawna pak bang ahi.
7Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat ihmiset.
7Toupa huin a mut jiakin loupa a vuaia, a pak a tul nak: mite jaw loupa bang ahi mahmah uhi.
8Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.
8Loupa a vuaia, a pak a tul jel: i Pathian thu ubel khantawn in a om gige ding, chiin, a chi a.
9Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: -- Teidän Jumalanne tulee!
9Zion kianga a tanchin hoih hilh mi aw, tangsang mahmahte khawngah vahoh tou un; Jerusalem kianga tanchin hoih hilh mi aw, ngaihtakin na aw suahin; suahin, lau ken; Juda khuate kiangah, En un, na Pathiah uh!
10Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut,
10En un, Toupa Pathian mi hattak bang in a hongpai sin hi; a banin a sikin vai a hawm ding: en un, a kipahman lah a kiangah a om hi, a ditna leng amaah a om.
11paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin.
11Aman belamchingpa bangin a belamhon a vak dinga, belamnoute a banin a pomkhawm dinga, a ang sunga koihin a paipih dinga, noukailaite bel awlawl in a pi hiathiat ding, chiin.
12Kuka mittasi kourallaan meren vedet, kuka kämmenensä leveydellä taivaat? Kenen mittakuppiin mahtui kaikki maan tomu, kenen vaaka punnitsi vuoret ja kukkulat?
12Kuan ahia tuite a khutpek kuak lela teha, tunga van khap lela teh a, leia leivui tehna khat lel a thun veka, tangte lah khaina lel a khaia, mualpawngte lah bukna lela buk?
13Kuka on ohjannut Herran henkeä, kuka neuvonut ja opettanut häntä?
13Kuan ahia Toupa kha thilhih dan ding kawkmuh? ahih keileh kua ahia amah lemsehsak hi-a amah chi?
14Kenen kanssa hän on neuvotellut, kuka on antanut hänelle ohjeita? Kuka on johtanut hänet oikeuden poluille ja opettanut häntä, kuka osoittanut hänelle viisauden tien?
14Aman kua a dong a, kuan ahia amah theisaka, vaihawm lampi ensaka, theihna hilha, theihsaimna lampi ensak ngei?
15Ovathan kaikki kansat kuin pisara ammennusastiassa, kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Meren saaret painavat hiekkajyvän verran.
15Ngaiin, namchih lah baltina tui tak khat bang lel ahi ua, buknaa banghiam nen bang lela seh ahi ua, ngaiin, aman lah tuikulh gante thilneu neuchikte bangin a dom jel hi.
16Libanonin metsät eivät riittäisi uhritulen polttopuiksi eivätkä kaikki sen eläimet Herralle uhriksi.
16Lebanon nangawn khul tham ahi keia, a gama gante leng halmanga kithoihnatham ahi sam kei hi.
17Hänen edessään maailman kansat eivät ole mitään, ne ovat hänelle pelkkää tyhjää.
17Namchihte lah a maah bangmahlou bang ahi ua, amah ngaihtuahin bangmahlou sanga tawm jaw, huihkhua lel ahi uhi.
18Mihin te vertaisitte Jumalaa, mikä voisi häntä kuvata?
18Pathian kua toh teh dia kisa na hi ua? Ahihkaleh, bang lim ahia amah toh na teh ding uh?
19Patsasko? Senhän mestari valaa, ja kultaseppä päällystää sen kullalla ja takoo sille hopeiset ketjut. (H41:6)He auttavat toinen toistaan ja sanovat toisilleen: "Pidä kiinni!" (H41:7)Ja takoja auttaa kultaseppää, vasaranheiluttaja alasinmiestä. Hän sanoo saumasta: "Nyt on hyvä", ja vahvistaa sen niiteillä, ettei se liiku.
19Milim bawltawm zaw, nasem miin a sunga, dangkaeng sek min dangkaeng in a luan khum a, huai adingin dangka khainiangte a sunsak jel
20Jonka varat eivät riitä suuriin kustannuksiin, hän valikoi vain kappaleen lahoamatonta puuta ja etsii käsiinsä taitavan mestarin veistämään patsaan, joka pysyy tukevasti pystyssä.
20Huchibang thilpiak pe zou lou-a, genthei lo mahmahin sing muat lou ding a tel jel, milim bawl tawm, ling lou ding, amah adia bawlkhiak sak ding khutsiam mi a zongjel hi.
21Ettekö te mitään tiedä, ettekö ole kuulleet, eikö teille ole kerrottu tätä alusta alkaen? Ettekö ole oppineet ymmärtämään, miten maailma on saanut alkunsa?
21Na lungsim un na theingei kei ua hia? Na bil un na za ngei kei ua hia? a tunga kipan in hon hilh kei ua hia? Lei pian chila kipanin na theisiam kei ua hia?
22Korkealla hän on, maan piirin yllä, maan asukkaat ovat hänelle kuin heinäsirkkoja. Hän leväytti auki taivaan kuin kankaan ja jännitti sen kuin teltan asuttavaksi.
22Amah jaw lei kualkhumna tunga tupa ahi, amah mitmuhin leitunga omte khaupe bang lel ahi uh, amah jaw tunga van puanin tung banga kai palha, Puan in omna ding a jak a, miliante bangmahlou suaksakpa ahi.
23Olemattomiksi hän tekee mahtimiehet, tyhjää ovat hänelle maan valtiaat:
23Amah leitunga vaihawmmite bangmahlou-a bawl nakpa ahi.
24tuskin heidät on istutettu, tuskin kylvetty, tuskin vesat ovat juurtuneet, kun hän jo henkäisee, ja he kuihtuvat ja myrskytuuli vie heidät mukaansa kuin oljenkorret.
24Ahia, suan ahi kei ua; ahi, a tuh ahi kei uh; ahi, a kung un leiah zung a kai kei: huailouin aman amau a muta, a vuai ua, pingpeiin buhsi a lak mang bangin a la mang nak hi.
25-- Mihin te minua vertaisitte? Kuka on minun kaltaiseni? kysyy Pyhä.
25Kua toh honteha, kua kimpih lela honsep dek na hi ua? Mi siangthouin a chi
26Kohottakaa katseenne korkeuteen: kuka on tämän kaiken luonut? Hän, joka kutsuu esiin taivaan joukot täydessä vahvuudessaan, hän, joka tuntee ne nimeltä, joka ainoan. Suuri on hänen väkevyytensä, valtaisa hänen voimansa: yksikään joukosta ei jää pois.
26Tunglam khawngah na mit uh haksak unla, huai thilte khawng kua siam hiam en un; aman tuh sepaihte kizomzom in a pi khe jela, a min chiat un a sam jela; a hatna thupina jiak leh thilhihtheihna lama a hat jiakin khat lel leng kimlo a om ngei kei uhi.
27Miksi valitat, Jaakob, Israel, miksi puhut näin: -- Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta, minun asiastani ei Jumala välitä.
27Jakobte aw, Bangchia hichibanga chi na hi ua, Isrealte aw, bangchia, hichibanga thugen na hi ua, Ka lampi jaw Toupa laka sel ahi a, a honvaihawmsakna ka Pathian laka lak mang ahi, chih?
28Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.
28Na lungsim in na theingei kei ua hia? Na bil un na za ngei kei ua hia? Khantawn Pathian. TOUPA kawlmong Siampa, a bah ngei keia, a gim ngei sam louhdan; a theihsiamdan zon khiak vual ahi kei hi.
29Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa.
29Bahte kiangah thilhitheihna a pe jela; hatna him him neiloute a hatsak naknak hi.
30Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat,
30Tuailaite nangawn leng a bah un a gim ding ua, tangvalte leng a puk zou ding uh:TOUPA ngakten jaw a hatna uh a thaksak nawn ding ua; muvanlaite bangin khain a leng tou ding ua; gim louin a tai ding ua; bah louin khein a pai ding uhi.
31mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.
31TOUPA ngakten jaw a hatna uh a thaksak nawn ding ua; muvanlaite bangin khain a leng tou ding ua; gim louin a tai ding ua; bah louin khein a pai ding uhi.