1Näin sanoo Herra: -- Taivas on minun valtaistuimeni, maa on koroke minun jalkojeni alla. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, millaisen asuinsijan?
1Toupan hichiin a chi, Van ka tutphah ahi a, lei ka khe ngakna ahi: inn bang chi bang ahia non lamsak ding uh? koilai ahia ka khawlna ding?
2Kaiken tämän on minun käteni tehnyt, niin nämä ovat syntyneet, sanoo Herra. Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa.
2Hiaithil bangkimte lah ka khuta ka bawl ahi ngal ua, huchiin hiai thil bangkimte a hongomta ahi, Toupan a chi: ahihhangin hiai mi genthei taka om, lungsima kisik tuntun, ka thu-a ling jel jaw ka en jo ding.
3Te teurastatte härkiä, ja kohta taas tapatte ihmisiä, te uhraatte lampaan kuin taittaisitte koiralta niskan. Sian verta ovat teidän ruokauhrinne, pahan palvontaa teidän suitsutuksenne. Te olette valinneet omat tienne ja mieltyneet omiin iljetyksiinne,
3Bawngtal goumi jaw mi that bang ahi a; thilpiak lan mi jaw vok sisan lanmi bang ahi-a; begaw halmi jaw milim vualjawlmi bang ahi: ahi, amau lampi a telta ua, a thilkihhuaite ua a lungsim uh a kipak jel.
4ja minä puolestani valitsen kurituksen tien, teitä kohtaa se, mitä te pelkäsitte. Kun minä kutsuin, kukaan ei vastannut, kun minä puhuin, kukaan ei kuunnellut. Te teitte sitä, mikä on väärää minun silmissäni, ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani.
4Ka saplaia kuamahin hon dawng kei ua, thu ka gen lai-a bil a ajak louh ua, ka mitmuh a thil gilou a hih jawk ua, ka thil kipahpihlouhlam a tel jiak un ken leng amau khemna dingte ka telsak dinga, a kihtaak lam uh a tunguah ka tungsak ding, chiin.
5Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: -- Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: "Osoittakoon Herra kirkkautensa, sittenpä saamme ihmetellä teidän iloanne!" Mutta he joutuvat häpeään.
5A thu-a ling jelte aw, Toupa thu ja un: na unau uh, nou honhopa leh ka min jiaka nou hon delhkheten. Na kipahman uh ka muh theih na ding un, Toupa hih thupiin om hen, a chi ua, ahihhangin a zumzota ding uh.
6Kuulkaa hälyä, joka kantautuu kaupungista, melua, joka tulee temppelistä! Kuulkaa: Herra kostaa vihollisilleen.
6Tua! Khopi-a lum vengvung husa! Biakin husa eive! a melmate thukpa Toupa husa eive!
7Ennen kuin kivut ovat edes alkaneet, Siion on jo synnyttänyt, ennen kuin tuska on ehtinyt tulla, hän on saattanut maailmaan poikalapsen.
7Aman vei man louin nau a neia; na man louin pasal naupang a nei hi.
8Kuka on kuullut, kuka on nähnyt tällaista? Syntyykö maa yhdessä päivässä, syntyykö kansa yhdellä kertaa? Mutta heti kipujen alkaessa Siion synnytti omat lapsensa.
8Huchibang kuan a za ngeia? huchibangte kua ahia a mu ngei? Nikhat in gam a piang guih sin ahia? Thakhat in nam suanin a om guih sin ahia? Zionin nau a vei takin a tate lah a nei pah ngala.
9-- Minäkö avaisin kohdun suun saattamatta synnytystä päätökseen? kysyy Herra. -- Minä, joka ohjaan synnyttäjää, estäisinkö minä häntä synnyttämästä? kysyy sinun Jumalasi.
9Pian hun tungsak ngalin ka nei sin kei ahia? Toupan a chi: kei neisak jelpan ta ka neisak phal sin kei dia hia? Na Pathianin a chi.
10Iloitkaa Jerusalemin kanssa, riemuitkaa kaupungin tähden, te kaikki, jotka sitä rakastatte! Juhlikaa riemuiten sen kanssa, te kaikki, jotka sitä suritte.
10Jerusalem iitte tengteng aw, Jerusalem nuamsakpih unla, kipahpih un: amah sunte tengteng aw, kipah jiakin nuamsak pih un.
11Niin te saatte imeä, tulla kylläisiksi lohtua antavista rinnoista, saatte nauttia, juoda yltäkyllin sen voiman ja mahdin nisistä.
11Na tep ua, a lungmuanna nawitea na tai theih na ding un leh, na tep peng ua, a thupina tampi-a na kipah theih na ding uh, chih.
12Näin sanoo Herra: -- Katso, minä ohjaan Siioniin rauhan kuin virran. Kuin uomastaan tulvivan puron minä käännän sen luo kansojen rikkaudet. Sen imeväisiä kannetaan sylissä ja keinutellaan polvien päällä.
12Toupan hichiin a chi ngala, ngai un, lemna luipi bang maiin a kiang phain ka luangsak dinga, namchih thupina luita a kuang a let zoizoi bang maiin a kiang pha in ka luang sak ding, huchiin huai na tep ding uh; honangpom dinga, apheipi tungah a hontawmsak ding hi.
13Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan, Jerusalemin onni antaa teille täyden lohdun:
13Mi, a nun a lungmuan bangin ka honlungmuan ding; huchiin Jerusalem a lung muan in na om ding uhi.
14kun tämän näette, teidän sydämenne ihastuu, te kukoistatte kuin vehmas niitty. Niin Herran palvelijat saavat tuntea hänen kätensä voiman ja viholliset hänen vihansa.
14Huan, huai na mu ding ua, na lungtang un nuam a sa dinga, na guhte uh leng loupa hing dipdip bangin a pha lihliah ding: huchiin Toupa khut a sikhate lamah a om chih a thei ding ua, a melmate tungah a lungkim kei ding.
15Katso, Herra saapuu tulenlieskassa, hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli. Hänen vihansa purkautuu tulenhehkuna, hänen jyrinänsä liekkeinä.
15Ngai un, a hehna thangpaihnaa thuk ding leh, a salhna meikuanga thuk dingin Toupa mei toh a hongpai sin hi, a kangtalaite pingpei bangmai ahi ding hi.
16Niin Herra toteuttaa oikeutensa tulella, hänen miekkansa lyö ihmissukua, ja monet kaatuvat sen lävistäminä:
16Meiin ahi, Toupan a ngaihtuah ding, a namsauin ahi mi tengteng a ngaihtuah ding: huchiin Toupa hihlupte jaw tampi ahi ding uh.
17nuo, jotka puhdistautuvat ja valmistautuvat palvontatarhojen menoihin johtajansa ympärillä, nuo, jotka syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia -- minä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa, ja he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra.
17Huante khawngah a hoh ua, a laia mi nunga om khepkhup dinga kihihsiangthou leh kisiangsak jelte, voksa leh thil kihhuai leh chikpi nete, a mangthang khawm ding uh, Toupan a chi.
18Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni.
18A thilhihte uleh a ngaihtuahte uh lah ka thei ngala: nam chih leh pau chih ka pi khawm hun a hong tung sin; huchiin a hongpai ding ua, ka thupina a mu ding uh.
19Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo Tarsisiin, Putiin, Ludiin, Mesekiin, Tubaliin ja Javaniin, kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani.
19Huan, a lak uah chiamtehna ka omsak dinga, huchiin a lak ua gawtna pelte peuhmah nam chih kiangaa-Tarsish te, Pul te, thangpeu laite Lud kiangahte, tuikulhgam gamla pi, ka min than za ngei nailou Tubal leh Javante kiangah te, ka thupina mungeinailoute kiangah te ah-ka sawl ding; huchiin namchih lak ah ka thupina thu agen ding uh.
20He tuovat kaikki veljenne kaikkien kansojen keskeltä, lahjaksi Herralle, he tuovat heidät hevosilla ja avovaunuilla ja katetuilla vankkureilla ja muuleilla ja ratsukameleilla Jerusalemiin, minun pyhälle vuorelleni -- sanoo Herra -- samalla tavoin kuin israelilaiset tuovat uhrilahjana ruokaa puhtaissa astioissa Herran huoneeseen.
20Huchiin, Israel telten a thillat uh belsuan siangthou taka Toupa ina a honglut jel bang un, Toupa kianga thillat dingin nam chih teng laka kipan na unaute tengteng uh sakol tungte ah, kangtalai te ah, jawnnate ah, sabengtung tungte ah, sangawngsau tungah te, Jerusalem ka tang siangthou ah a honpi ding uh, Toupan a chi.
21Ja minä otan myös näitä vastatulleita palvelemaan pappeina ja leeviläisinä, sanoo Herra.
21Huan huaite laka kipanin siampu dingte leh Levimi dingte ka la ding, Toupan a chi.
22Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne.
22Ka bawl ding van thak te leh lei thak ka ma ah om gige ding bangin, na suante uh leh na min uh leng a om gige ding ahi, Toupan achi.
23Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra.
23Huan, hichi ahi dinga, kha thak a kipana khathak dang tanin, khawlni akipana khawlni dang tanin mi tengteng ka maa chibai honbuk dingin a hongpai zutzut ding uh, Toupan achi.Huan, a pai khejel bang un, ka tunga talekte luang a en ding uh: a thante uh a si kei ding ua, a meite uh leng thahin a om sak kei ding hi; mi tengteng adingin thil kihhuai mahmah ahi ding uhi.
24Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu.
24Huan, a pai khejel bang un, ka tunga talekte luang a en ding uh: a thante uh a si kei ding ua, a meite uh leng thahin a om sak kei ding hi; mi tengteng adingin thil kihhuai mahmah ahi ding uhi.