1"Juudan asukkaiden synti on kirjoitettu rautapiirtimellä, kaiverrettu timanttikärjellä heidän sydämensä tauluun ja heidän alttariensa sarviin.
1Juda khelhna sik kolom leh suangmantam hiam muk zuma gelh ahi; a lungtang pek ua khuakin a om a, a maitam uahte leng;
2Niin heidän lapsensakin muistavat nämä alttarit ja asera-paalut, joita on vihreiden puiden katveessa, korkeilla kukkuloilla
2Sing hing bul leh mualpawngte ah a tate un a maitamte uleh a Aserahte uh a theigige ngal ua.
3ja asumattomilla vuorilla. Minä annan ryöstäjien käsiin kaikki sinun tavarasi ja aarteesi, myös uhrikukkulasi. Tämä on rangaistus synneistä, joita olet tehnyt kaikkialla tässä maassa.
3Aw nang gama ka tang, gam dung tawna na khelhna jiakin na sum leh na gou tengtengte, na mun sangte toh gallak dingin ka pe ding.
4Sinun täytyy luopua perinnöstäsi, jonka annoin sinulle, ja minä vien sinut vihollistesi orjaksi maahan, jota et tunne. Sinä olet sytyttänyt vihani tulen, sen liekki palaa sammumatta."
4Huai na tantuam ka honpiak na tan dinga, na gam theih ngeihlouh ah na melmate na ka hon semsak ding, ka hehna mei, khantawna kang ding lah na mut kuangta ngal ua.
5Näin sanoo Herra: -- Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin, katoavaisten ihmisten voimaan, mies, jonka sydän luopuu Herrasta!
5TOUPAN hichiin a chi: Mihing muanga, mihing ban hatna muanga, TOUPA lehngatsanna lungtang neimi hamse thuakin om hen.
6Hän on kuin piikkipensas, joka yksin kituu aavikolla, kasvaa kivierämaassa, suolaisella kamaralla, missä kukaan ei asu.
6Gamaia loupa keu gaw bang ahia, thil hoih pawt ding himhim a mu kei ding. Gamdai gamkei, chi gam, kuamah luah louh ah a teng zo ding hi.
7Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen!
7TOUPA muangmi, a lametpen TOUPA hi bel a nuamsa hi.
8Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Ei se pelkää helteen tuloa, sen lehvät pysyvät aina vihreinä. Vaikka tulee kuiva vuosi, ei sillä ole mitään hätää, silloinkin se kantaa hedelmää.
8Tui kianga sing phuh, lui geia zungkai, kho lum hongtung ding leng khawksa lou, a nahte hing gige ngal, khokhen kum khawksa lou, gah suan kikhelsak tuan lou bang ahi ding hi.
9Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee?
9Lungtang bel thil tengteng sangin khemhat pen, hoihlou pumlum ahia; kuan ahia thei thei ding?
10Minä, Herra, tutkin sydämet, tiedän salaisimmatkin ajatukset. Minä annan kullekin sen mukaan, miten hän elää ja millaisia ovat hänen tekojensa hedelmät.
10Kei TOUPA bel mi chih a om dan bang jel u leh a theilhih gah bang jela pe dinga lungsim enkhepa, lungtang enchianpa ka hi.
11Joka vääryydellä hankkii omaisuutta, on kuin peltopyy, joka hautoo vieraan linnun munia. Jo voimiensa päivinä hän menettää kaiken, ja lopulta hän on pelkkä narri.
11Mi, kilawmloua honghausa bel vengkeng, amah tui loupi keuhsak dia opkhum bang ahi, a dam laiin amah a tuamsan ding ua, atawptawpin mi hai a honghi maimah ding.
12-- Kunnian valtaistuin, korkealle korotettu alusta asti, on meidän pyhäkkömme paikka.
12Ka mun siangthou omna bel mangtutphah thupi mahmah, a tunga kipana tawisanga om ahi.
13Herra, sinä olet Israelin toivo! Kaikki, jotka hylkäävät sinut, saavat onnettoman lopun, jotka luopuvat sinusta, häviävät kuin tomuun kirjoitetut nimet. Sillä he ovat hylänneet Herran, elävän veden lähteen.
13Aw TOUPA, Israel lamet, nang honpaisan mi tengteng a zahlak ding uh; kei hon lehngatsan mite leia leivuia gelh bang lel ahi ding uh, TOUPA, hinna tuikhuk pen lah a paisanta ngal ua.
14Paranna sinä minut, Herra, niin minä paranen. Auta minua, niin minä saan avun. Sinua yksin minä ylistän!
14Aw TOUPA, honhihdam inla, huchiin ka dam dinga, honhumbit lechin, huchiin ka bit ding, ka phat gige lah na hi ngala.
15Ihmiset kysyvät minulta ilkkuen: "Miksei Herran sana käy toteen? Missä se tuho viipyy?"
15Ngaiin, ka kiangah, TOUPA thu koiah? hongtung leh ake, a chi sek uh.
16Sinä, Herra, tiedät, etten ole pakoillut paimenen tehtävää, jonka minulle annoit. En minä ole toivonut tuhon päivää. Sinä tiedät kyllä kaiken, mitä olen julistanut.
16Thil hoihlou tungsak ding ka honphut keia, siatna ni lah ka deih het kei chih na thei hi; ka kama thu pawt lah na mai maa om ahi hi.
17Älä täytä minua kauhulla! Sinä olet ainoa turvani, kun onnettomuuden päivä tulee.
17Kei ding in kihtakhuai hi kenla, mangbat nia ka kihumbitna na hi.
18Saakoot onnettoman lopun ne, jotka minua vainoavat, mutta säästä minut! Anna heidän joutua kauhun valtaan, älä minun! Tuo heille onnettomuuden päivä, tuhoa heidät, tuhoa perin pohjin!
18Honsimmohte zahlak uhenla, kei bel zahlak kei leng; amau bel lungjing uhenla, kei bel lungjing kei leng; mangbat ni a tunguah tun inla, nakpiin amau hih mangin.
19Herra sanoi minulle: "Mene seisomaan Kansanportille, jonka kautta Juudan kuninkaat kulkevat, ja käy kaikilla muillakin Jerusalemin porteilla.
19TOUPAN ka kiangah hichiin a chi: Kuan inla, Juda kumpipate lutna sek leh pawtna sek, mipite tate kongpi ah leh Jerusalem konpite tengteng ah va ding inla;
20Sano näin: Kuulkaa, mitä Herra sanoo teille, te Juudan kuninkaat ja Juudan ja Jerusalemin asukkaat, jotka kuljette näistä porteista!
20Huan a kiang uah, Nou Juda kumpipate, Juda tengtengte, Jerusalema teeng tengteng hiai kongpi khawnga lut sekte aw, TOUPA thu ngaikhia un.
21Herra puhuu näin: Jos tahdotte elää, pitäkää huoli siitä, ettette kanna sapattina mitään kantamusta ettekä tuo mitään sisään Jerusalemin porteista!
21TOUPAN hichiin a chi hi: Na hinna uh pilvang mahmah dih ua, khawlniin puak neikei unla, Jerusalem kulh kongpi ah lutpih sam kei un.
22Älkää viekö sapatinpäivänä mitään ulos taloistanne älkääkä tehkö mitään työtä. Pyhittäkää sapatti, niin kuin minä käskin teidän isienne tehdä.
22Huan, khawlniin na in ua kipan puak na pokhe ding uh ahi keia, na himhim na sem ding uh ahi sam kei; na pipute uh kiang a ka thu piak bangin khawlni na tang siang thou zo ding uhi.
23Mutta isänne eivät kuunnelleet minua, eivät ottaneet kuuleviin korviinsa, mitä minä sanoin. He olivat uppiniskaisia, eivät totelleet minua eivätkä ottaneet mitään opikseen.
23Amau jaw a ngaikhe kei ua, bil a doh kei ua; thununna a jak ua a tan louhna ding un a kigenhaksak jaw uhi.
24"Jos te nyt kuulette minua, sanoo Herra -- jos ette tuo sapatinpäivänä mitään kantamusta sisään tämän kaupungin porteista ettekä tee mitään työtä, vaan pyhitätte sapatin --
24Huan, TOUPA thu pawtin hichiin a chi: Khawksa taka na honngaihkhiak ua, khawlnia hiai khopia kongpia thil na puaklut louh ua,
25niin näistä porteista kulkee hoviväkensä kanssa kuninkaita, jotka ajavat vaunuilla ja hevosilla ja jotka istuvat Daavidin valtaistuimella. Myös Juudan ja Jerusalemin asukkaat tulevat, ja tämä kaupunki on aina oleva asuttu.
25Na himhim na sep louh ua khawlni na tan siangthou uleh, hiai khopi kongpi ah leh heutute, David tutphaha tu dingte kangtalaite leh sakolte ah tuangin a honglut ding ua, amau leh a miliante uh Juda leh Jerusalema tengte toh; huchiin hiai khopi ah mi a teng denta ding uh.
26He tulevat Juudan kaupungeista ja Jerusalemin ympäristöstä, Benjaminin maasta, läntisiltä kukkuloilta, vuorilta ja Negevistä ja tuovat Herran temppeliin polttouhreja, teurasuhreja, ruokauhreja ja suitsuketta, tuovat hänelle myös kiitosuhrinsa.
26Juda khopi leh Jerusalem kim akipan, Benjamin gam akipan, gamniam gam akipan, tanggam a kipan leh Sim gam akipain a hongpai ding ua, halmang thillat leh kithoihnate buh leh bal thillat leh gimlimte, kipahna kithoihnate TOUPA in ah a hontawi ding uh.Himahleh khawlni tang siangthou ding leh khawlnia puak neilouh leh Jerusalem kulh kongpia lutpih louh ding thu ah na honngaihkhiak kei ua leh a kulh kongpite ah mei ka pawtsak dinga, Jerusalem kumpipa inte a kang bei dinga, a mit kei ding.
27Mutta jos te ette kuule minua ettekä pyhitä sapattia vaan tuotte kantamuksia sisään Jerusalemin porteista, minä sytytän tuleen sen portit. Tuli tuhoaa Jerusalemin palatsit, eikä kukaan voi sitä sammuttaa."
27Himahleh khawlni tang siangthou ding leh khawlnia puak neilouh leh Jerusalem kulh kongpia lutpih louh ding thu ah na honngaihkhiak kei ua leh a kulh kongpite ah mei ka pawtsak dinga, Jerusalem kumpipa inte a kang bei dinga, a mit kei ding.