¹Juudan kuninkaan Sidkian kymmenentenä hallitusvuotena -- se oli samalla Nebukadnessarin kahdeksastoista hallitusvuosi -- Jeremialle tuli sana Herralta.

¹Juda Kumpipa Zedekia kum sawmna, huai bel Nebukadnezzar kum sawmlehgiatna Jeremia kianga TOUPA thu hongtung:

²Babylonian kuninkaan sotajoukko piiritti silloin Jerusalemia. Profeetta Jeremia oli pidätettynä Juudan kuninkaanlinnan päävartiossa,

²Huailaiin Babulon kumpipa sepaih honin Jerusalem a um ua; huan, jawlnei Jeremia Juda kumpipa in ngakmi huang sungah a tang ahi.

³jonne kuningas Sidkia oli hänet sulkenut. Jeremia oli näet profetoinut kuningasta vastaan ja sanonut: "Näin sanoo Herra: Minä annan tämän kaupungin Babylonian kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen.

³Juda kumpipa Zedekiain, Bangdinga, TOUPAN hichiin a chi: Ngaiin, hia khopi Babulon kumpipa khut ah ka pe dinga a la ding:

⁴Juudan kuningas Sidkia ei pelastu kaldealaisten käsistä vaan joutuu Babylonian kuninkaan armoille. Hänen täytyy kohdata Nebukadnessar silmästä silmään ja puhua kasvotusten hänen kanssaan.

⁴Juda kumpipa Zedekia leng Kaldai mite khut akipan a pawt kei ding, Babulon kumpipa khuta matsakin a om zo dinga, kimaituahin a kihoupih ding ua, a mit ngeiin a mela mu ding;

⁵Nebukadnessar vie Sidkian Babyloniaan, ja siellä Juudan kuningas pysyy, kunnes minä jälleen puutun asiaan, sanoo Herra. Turhaa on teidän taistella kaldealaisia vastaan."

⁵huan, Zedekia bel Babulon gamah a pi dinga, amah ka veh mateng huailaiah a om nilouh ding: Kaldaite dou mahle uchin na lohching kei ding uh, chih TOUPA thu pawt ahi, chih gen na hia? Chiin a tangsak ahi.

⁶Jeremia kertoi: "Minulle tuli tämä Herran sana:

⁶Huan, Jeremiain, TOUPA thu ka kiangah a hongtunga:

⁷Sinun luoksesi tulee Hanamel, setäsi Sallumin poika. Hän sanoo: 'Aion myydä pellon, joka minulla on Anatotissa. Osta se, niin että se pysyy suvussa.'

⁷Ngaiin, na pangak Shallum tapa Hanamel Anathoth Khuaa ka lou nanga dingin leiin: goukhawm thei na hih jiakin non leisak ding ahi, chiin na kiangah ka hongpai ding, chiin

⁸Ja todellakin, serkkuni Hanamel tuli luokseni päävartioon, kuten Herra oli puhunut. Hän sanoi minulle: 'Osta minulta pelto, joka on Anatotissa, Benjaminin alueella! Sinulla on siihen oikeus, lunasta se, että se säilyy suvussa.' "Minä käsitin, että juuri tästä Herra oli puhunut.

⁸Huchiin ka pangak tapa hanamel Anathoth khuaa ka lou honleisak tanla, goukhawm thei na hih jiakin na tat ding ahi, nanga dingin lei maiin, a chi a. Huchiin hiai TOUPA thu ahi chih ka theitaa.

⁹Ostin siis serkultani Hanamelilta tuon Anatotissa olevan pellon ja punnitsin hänelle maksuksi seitsemäntoista sekeliä hopeaa.

⁹Huan, ka pangak tapa Hanamel Anathoth khuaa lou ka leitaa, dangka ka buksaka, a dangkasik shekel sawmsagih tak ahi.

¹⁰Kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, kutsuin paikalle todistajat ja punnitsin hopean vaa'alla.

¹⁰Huan, lai ka gelha, ka hilha, theihpihmi ka sama, dangka pen bukna ah ka khaia.

¹¹Sitten luovutin lain ja määräysten mukaan sinetöidyn kauppakirjan sekä sen jäljennöksen

¹¹Huan, kileina lai kilei dan leh a omdan gelhna bilh leh bilh louhte ka laa.

¹²Barukille, joka on Nerian poika ja Mahsejan pojanpoika. Läsnä olivat serkkuni Hanamel ja todistajat, jotka olivat kirjoittaneet nimensä kauppakirjaan, sekä muut päävartiossa olevat Juudan miehet.

¹²Huan, ka pangak tapa Hanamel mitmuhin leh theihpihmi leinaa min tuang teite mitmuhin leh ngakmi huang sunga Juda tu tengteng maah Mahseia tapa Nera tapa Beruk ka piaa.

¹³Kaikkien heidän nähtensä minä annoin Barukille seuraavan tehtävän:

¹³Huan Baruk bel a ma uah thu ka piaa, Israel Pathian sepaihte TOUPAN hichiin a chi:

¹⁴Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: 'Ota nämä kirjat, sekä tämä sinetöity kauppakirja että sen jäljennös, ja pane ne saviastiaan, jotta ne säilyisivät kauan.'

¹⁴Hiai lai, leina lai, bilh louhte la inla, leibel ah koih inla, a om sawt theihna dingin,

¹⁵Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: 'Tulee aika, jolloin tässä maassa taas ostetaan taloja, peltoja ja viinitarhoja.'

¹⁵Israel Pathian sepaihte TOUPAN hichiin a chi ngala: hiai gamah inte, loute, grep huante miten a honlei nawn ding uh, chiin.

¹⁶"Annettuani kauppakirjan Barukille, Nerian pojalle, minä rukoilin Herraa näin:

¹⁶Huan, Neria tapa Baruk kiangah leina lai ka piak nungin TOUPA kiangah ka thuma,

¹⁷"Oi Herra, Jumalani! Suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi sinä olet luonut taivaan ja maan. Mikään ei ole sinulle mahdotonta!

¹⁷Aw TOUPA PATHIAN, ngaiin, na thilhihtheihna thupi leh na khut jakin lei leh van na bawltaa;

¹⁸Sinä osoitat armoasi tuhansille mutta kostat isien pahat teot heidän lapsilleen. Sinä olet suuri ja väkevä Jumala, Herra Sebaot on sinun nimesi.

¹⁸Nanga din thilhih haksa lua a im het kei hi: sang tampite kiang a hehpihna musak sekpa leh pate thulimlouhna a nung ua a tate un tunga thukpa: Pathian thipi leh thilhihthei: a min sepaihte TOUPA:

¹⁹Suuret ovat sinun ajatuksesi, voimalliset sinun tekosi! Sinä katselet tarkoin, miten ihmiset elävät, ja annat jokaiselle hänen tekojensa ja töittensä mukaan.

¹⁹Thilgel siam tak, thilhihthei tak, mihing tate imdan tengteng mu chianpa:

²⁰Sinä teit ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä ja teet niitä yhä sekä Israelissa että muitten kansojen keskellä. Sinä olet hankkinut nimellesi kunnian, joka pysyy.

²⁰Mi chiha omdan u leh a thilhih uh bangbanga thukpa: Aigupta gama chiamtehnate leh thillamdang hihpa, tuni tana Israel leh midang laka hih toujelpa, tuni tana Israel leh midang laka hih toujelapa, tuni bang mahmah min kibalpa,

²¹Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta ihmeitä ja tunnustekoja tehden, johdit sen sieltä väkevällä kädelläsi, ojennetun käsivartesi voimalla, niin että kaikki sinua pelkäsivät.

²¹Na mi Israelte, Aigupta gam akipan chiamtehnate, thil lamdangte, khut hat leh ban zak leh thil mulkimhuai thupi taka pipa,

²²Sinä annoit israelilaisille tämän maan, kuten olit vannoen luvannut heidän isilleen, maan joka tulvii maitoa ja hunajaa.

²²Hiai khuaiju leh nawituia luang gam a pipute uh kianga kichiama piak chiama pepa:

²³"Mutta kun he olivat tulleet tähän maahan ja ottaneet sen haltuunsa, he eivät enää kuunnelleet sinua eivätkä eläneet lakisi mukaan. He eivät tehneet mitään, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Siksi sinä annoit tämän onnettomuuden kohdata heitä.

²³A honglut ua, a luah vek ua, himahleh na paukam a taksang kei ua, na dan lah a zui sam kei uh; hih dinga na piak himhim a hih kei ua, huaijiakin hiai thil hoihlou tengteng a tunguah na tungsak hi.

²⁴Katso, Herra, piiritysvallit ulottuvat jo kaupunkiin saakka, kaldealaiset hyökkäävät sitä vastaan ja valloittavat sen kohta. Miekan, nälän ja ruton lyömänä kaupunki joutuu heidän käsiinsä. On tapahtunut se, mistä olet jo ennen puhunut, sinä näet sen!

²⁴En dih, khopi lakna ding lei vupte a hongomta ve: namsau te, kial te, hipi te jiakin khopi leng a simmi Kaldaite khut ah piak a hita: na gensa a hontungta: endih, na muta hi.

²⁵Ja nyt sinä, Herra, minun Jumalani, sanot minulle: 'Osta pelto ja hanki todistajat', vaikka kaupunki on joutumaisillaan kaldealaisten käsiin."

²⁵Ahia lah, Aw TOUPA PATHIAN, nang ka kiangah, Lou dangkain leiin la, thutheimite samin: khopi bel Kaldaite khuta piak a hita, na chi, a chi a.

²⁶Silloin Jeremialle tuli tämä Herran sana:

²⁶Huan TOUPA thu Jeremia kiangah a hongtunga,

²⁷"Sinä tiedät, että minä olen Herra, kaikkien luotujen Jumala. Onko minulle mikään mahdotonta?

²⁷Ngai in, kei TOUPA sa nei tengteng Pathian ka hi, kei dingin haksa lua a om ahia? Chiin.

²⁸Minä, Herra, sanon näin: Minä annan tämän kaupungin Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ja kaldealaisten käsiin, ja he valloittavat sen.

²⁸Huaijiakin TOUPAN hichiin a chi: Ngaiin hiai khopi Kaldaite khut ah leh Babulon kumpipa Nebukadnezzar khut ah ka pe dinga, a la ding:

²⁹Kaldealaiset, jotka nyt piirittävät kaupunkia, tunkeutuvat sinne ja sytyttävät sen tuleen. Kaupunki kaikkine taloineen poltetaan, sillä niiden katoilla ihmiset ovat polttaneet suitsuketta Baalille ja vuodattaneet juomauhreja vieraille jumalille ja vihastuttaneet minut.

²⁹Huan, hiai khopi simmi Kaldaite a hongpai ding ua, hiai khopi a hal ding ua, a kang ding, honhehsak dinga Baal kianga gimlim latna, pathian dangte kianga dawnding lat butkhiakna intuing nei in tengteng toh.

³⁰Jo menneistä ajoista lähtien Israelin ja Juudan kansa on tehnyt vain sitä, mikä loukkaa minua. Kerran toisensa jälkeen israelilaiset ovat vihastuttaneet minut teoillaan, sanoo Herra.

³⁰Israel tate leh Juda taten a tuailai chik ua kipanin ka mitmuhin thil hoihlou ngen a hih ngal ua: Israel taten a khut nasepte uh a honhehsak phet uhi, chih TOUPA thu pawt ahi.

³¹Tämä kaupunki on perustamisestaan lähtien tähän päivään saakka herättänyt minussa kiivautta ja vihaa. "Nyt minä karkotan Jerusalemin silmieni edestä

³¹Hiaia khopi alam tung ua kipan tutanin honhehsaktu leh honthangpaisaktu ahi nilouh ngala: ka maa kipana ka hihman vengveng na dingin: Israel tate leh Juda tate honhehsak dinga a thil hoihlou hih sate uh tengteng jiakin,

³²kaiken sen pahan tähden, mitä Israelin ja Juudan asukkaat ovat tehneet. He ovat teoillaan vihastuttaneet minut -- he itse ja heidän kuninkaansa, päämiehensä, pappinsa ja profeettansa, koko Juudan kansa ja Jerusalemin asukkaat.

³²Amau, a kumpipate uh, a heutute uh, a siampute uh, a jawlneite uh, Juda mite Jerusalem luahmite tengteng toh.

³³He eivät ole kääntäneet kasvojaan minun puoleeni, selkänsä he ovat minulle kääntäneet. Vaikka minä jatkuvasti olen opettanut heitä, he eivät ole kuunnelleet minua eivätkä ottaneet varteen opetustani.

³³Kei lam hongnga louin a dek sah uh a honngat ua, tawlnga lou hialin sinsakta mah leng, sinsakna lasawn dingin a ngeingaih ngal kei uh.

³⁴He ovat pystyttäneet inhottavat jumalankuvansa temppeliin, joka on omistettu minun nimelleni, ja siten saastuttaneet pyhäkköni.

³⁴Ka min tuanna in hinthanghuai dingin a kihhuainate uh a koih jaw uhi.

³⁵He ovat rakentaneet Baalille uhrikukkuloita Ben- Hinnomin laaksoon, ja siellä he ovat palvelleet Molokia panemalla poikiaan ja tyttäriään kulkemaan tulen läpi. Sitä minä en ole käskenyt heidän tehdä. Kuinka voisi tulla mieleenikään vaatia heitä tekemään sellaisia kauhistuttavia tekoja! Itse he ovat syösseet Juudan syntiin.

³⁵Huan, Ben-Hinnom guama Baal biakna mun sangte a lamkhia ua, a tanute uh, a tapate uh Molek kianga meia a paihna ding un, Judate thil gilou hihsak dinga hiai kihhuai a hih uh ka thupiak ahi het kei hi, ka lungsim ah leng a lut ngeikei hi.

³⁶"Te sanotte, että tämä kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton lyömänä Babylonian kuninkaan käsiin. Mutta minä, Herra, Israelin Jumala, sanon tästä kaupungista näin:

³⁶Huaijiakin tuin jaw TOUPA Israel Pathianin, hiai khopi, namsau te, kial te, hipitein Babulon kumpipa khut ah piak ahita na chih nak uh, thuah hichiin ahi:

³⁷Minä kokoan sen asukkaat kaikista maista, joihin minä heidät suuressa vihassani ja kiivaudessani nyt hajotan. Minä tuon heidät takaisin tähän paikkaan, ja he saavat asua turvassa.

³⁷Ngai dih, ka hehna te, ka lunghihlouhna te, ka thangpaihna thupi mahmah tea amau ka delh manna gam tengteng akipan ka pi khawm dinga, hiai mun ah ka hontun dinga, bittak in ka omsak ta ding.

³⁸Silloin he ovat minun kansani ja minä olen heidän Jumalansa.

³⁸Huan, ka mite ahi ding ua, kei a Pathian uh ka hi ding.

³⁹Minä annan heille yhden mielen ja yhteisen tien, sen, että he aina palvelevat minua. Silloin heidän käy hyvin ja heidän jälkeläisensä menestyvät.

³⁹Khantawna a honlau den theihna ding un lungtang kibang leh omdan kibang ka bawlsak ding: amau leh a nung ua a tate uh hoihna dingin.

⁴⁰Minä teen heidän kanssaan ikuisen liiton: minä en käänny heistä pois vaan osoitan heille hyvyyttä, ja he pelkäävät ja kunnioittavat minua eivätkä enää luovu minusta.

⁴⁰Huan, a kiang uah khantawn thukhun ka bawl dinga, amau lehngatsan louin, a honlauna ka hih gige ding; a hontuam san louhna ding un a lengtangte uah honlauna uh ka koih ding.

⁴¹Minä iloitsen tehdessäni heille hyvää. Minä istutan heidät pysyvästi tähän maahan, sen minä teen koko sydämestäni."

⁴¹Ahi, a hoihna uh hih ka kipahlam ahi dinga, ka lingtang tengtengin hiai gamah ka phut ngeingei ding.

⁴²Näin sanoo Herra: "Niin kuin minä olen tuonut tälle kansalle koko tämän suuren onnettomuuden, niin minä annan sille kaiken sen hyvän, minkä olen luvannut.

⁴²TOUPAN hichiin a chi ahi: Hiai mite tunga thil hoihlou thupi mahmah ka tut bang takin amau kianga thil hoih ka chiam tengtengte ka tungsak ngeingei ding.

⁴³Vielä tulee aika, jolloin tässä maassa ostetaan peltoja, vaikka te sanotte: 'Se maa on autio, siellä ei ole ihmisiä eikä eläimiä, se on joutunut kaldealaisten käsiin.'

⁴³Gam segawp, Kaldaite khuta piaksa, mi leh sa om nawn lou, na chih gam uah loute a kilei nawn ding uhi.Benjamin gamahte, Jerusalem khopi kim mun ahte, Juda gam khopi ahte leh sim lam khopi ahte miten dangkam loua lei ding ua, leina lai a gelh ding ua, a bilh ding ua, theihpihmite a sam ding uhi: a omdan uh ka hei sin ngala, chih TOUPA thu pawt ahi.

⁴⁴Peltoja ostetaan hopealla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään, todistajia hankitaan. Näin tehdään Benjaminin maassa ja Jerusalemin seuduilla, Juudan ja sen vuoriston kaupungeissa, läntisten kukkuloiden ja Negevin kaupungeissa. Minä käännän kansani kohtalon, sanoo Herra."

⁴⁴Benjamin gamahte, Jerusalem khopi kim mun ahte, Juda gam khopi ahte leh sim lam khopi ahte miten dangkam loua lei ding ua, leina lai a gelh ding ua, a bilh ding ua, theihpihmite a sam ding uhi: a omdan uh ka hei sin ngala, chih TOUPA thu pawt ahi.