¹Sidkia oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli libnalainen Hamutal, Jeremian tytär.

¹Zedekia bel a lal pattung laiin kum sawmnih leh kum khata upa ahi a; Jerusalem ah kum sawm leh kum khat a lala; a nu min Hamutal ahia, Libna khuaa Jeremia tanu ahi.

²Sidkia teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, aivan samoin kuin Jojakim oli tehnyt.

²Huan, Jehoiakim hih bangbangin TOUPA mitmuhin thil gilou a hih hi.

³Herran vihan tähden Jerusalemille ja Juudalle kävi niin kuin kävi. Herra heitti ne viimein pois silmiensä edestä. Sidkia nousi kapinaan Babylonian kuningasta vastaan.

³TOUPA a heh mahmah jiakin Jerusalem leh Juda gamah a maa kipan a paih khiakna khopin thil a hontungtaa; Huchiin Zedekia Babulon kumpipa tungah a helta hi.

⁴Sidkian yhdeksäntenä hallitusvuotena, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle. Hänen joukkonsa ryhtyivät saartamaan kaupunkia ja rakensivat sen ympärille piiritysvallin.

⁴Huan, vai a hawm kum kuana ah hichi a honghia, kha sawmna, huai kha ni sawm niin Babulon kumpipa Nebukadnezzar leh a sepaih hon tenteng Jerusalem dou dingin a hongkuan ua, buk a bawl khumta ua; a kim ah kulh a bawlta uhi.

⁵Kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.

⁵Huchiin kumpipa Zedekia kum sawm leh khatna tanin khopi umin a omta hi.

⁶Tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä oli pahimmillaan eikä asukkailla ollut enää ruoan murentakaan,

⁶Kha lina, huai kha ni kuana ah khopia kial a hongna mahmah taa, gam mipite adingin nekding mahmah a omta kei hi.

⁷kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kuningas ja hänen sotilaansa lähtivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. He pakenivat Jordanin laaksoa kohti,

⁷Huchiiin khopi kulh bang a sun vang ua, kidou mi tengteng a tai mang ua, kumpipa huana bang nih kikala kongpi pawtin, janin khopi akipan a taikhia ua; (Kaldai mite khopia om ahi uhi).

⁸mutta babylonialaisten joukot ajoivat Sidkiaa takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan.

⁸Himahleh Kaldan sepaihten kumpipa a delh ua, Jeriko phaizang ah Zedekia a pha ua, sepaih hon tengtengte a kiang akipan a dalh zak uh.

⁹Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan, Hamatin maahan. Siellä Nebukadnessar julisti hänelle tuomion.

⁹Huchiin Zedekia a man ua, Babulon kumpipa kiangah Hamath gama Riblah khua ah a paipihta ua; huan, aman a tungah vai a hawm a.

¹⁰Babylonian kuningas surmautti Sidkian pojat isän silmien edessä. Myös kaikki Juudan päämiehet Nebukadnessar surmautti Riblassa.

¹⁰Huan, Babulon kumpipan Zedekia tapate a mitmuh ngeiin a thata; Riblah ah Juda heutu tengteng leng a that lai hi

¹¹Sidkialta itseltään hän käski sokaista silmät ja käski panna hänet pronssikahleisiin. Nebukadnessar vei hänet Babyloniin ja heitti vankilaan. Siellä Sidkia joutui olemaan kuolemaansa saakka. pakkosiirto

¹¹Huan, Zedekia mit a khelkhiak saka, Babulon ah a paipihtaa; a sih ni tanin tan in ah a koih hi.

¹²Viidennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin pannakseen täytäntöön hallitsijansa määräykset.

¹²Huan, Babulon kumpipa Nebukadnezzar kum sawm leh kuana, kha ngana, huai kha ni sawmna ah kumpipa vengpa pawl heutu, Babulon kumpipa maa ding sek, Nebuzaradan Jerusalem ah a hongluta.

¹³Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.

¹³Huan, TOUPA in leh kumpipa in a hala, Jesrusalem in tengteng toh, in thupi chitengte meiin a hal hi.

¹⁴Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.

¹⁴Huan, kaldai sepaih hon tengteng, kumpipa vengpa pawl heutu kianga omten Jerusalem kulhte a kimin a hihchim vek uh.

¹⁵Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.

¹⁵Huchiin vengpa pawl heutu Nebuzaradanin mipi laka genthei pawl pente khopia nutsiatte, Babulon kumpipa kianga kipesate leh mi khutsiam omsun tengtengte toh salin a pi vekta hi.

¹⁶Osan köyhästä väestä henkikaartin päällikkö Nebusaradan jätti työläisiksi viinitarhoihin ja pelloille.

¹⁶Himahleh vengpa pawl heutu Nebuzaradanin gama mi genthei pen khenkhatte grep huan kemmi leh vengmi dingin a nusia hi.

¹⁷Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin.

¹⁷Huan, TOUPA ina dal khuamte leh a kingaknate, dal maiphiatkuang lian TOUPA inate Kaldai miten a hihtam gawp ua, dal tengteng Babulon ah a la uhi.

¹⁸He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, vihmontamaljat, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa.

¹⁸Belte leng, vutluah te, khawnvak mihsakna te, maiphiatkuangte, sikkeute, dal tuiumbelsuan tengteng a zat sekte uh a la vek uh.

¹⁹Henkikaartin päällikkö vei maljat, tuliastiat, vihmontamaljat, hiiliastiat, kynttilänjalat, kupit ja pikarit, jotka olivat kaikki puhdasta kultaa tai hopeaa.

¹⁹Noute leng, meivu koih nate, maiphiatkuangte, belte, khawnvak koihnate, sikkeute leh belbulte; dangkaenga bawl huai dangkasikin vengmi pawl heutuin a la vek hi.

²⁰Kahdessa pylväässä, altaassa ja kahdessatoista sitä kannattavassa pronssihärässä sekä kymmenessä työntöpöydässä, kaikissa näissä esineissä, jotka kuningas Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli sellainen määrä pronssia, ettei se ollut punnittavissa.

²⁰Khuam nih, dala bawl bawngtal sawm leh nih, maiphiatnakuang kingakna, kumpipa Solomonin TOUPA in adia a bawl, hiai tuiumbelsuan tengteng dal bel kikima teh ahi kei hi.

²¹Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, ja niiden ympärys oli kaksitoista kyynärää. Ne olivat sisältä onttoja, ja niiden metallikuori oli neljän sormen paksuinen.

²¹Huan, khuamte khuam khat san dan, tong sawm leh tong giat ahi-a, tong sawm leh tong nihin a kimvel zou phet ahi; a sah dan zung za delh ahia, a sung a hawm hi.

²²Viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.

²²Huan, a tungah dal lu bawk a oma, a lu bawk san dan tong nga ahia, a lu bawk kimvelin dal ngena zep leh pomgranet ahia; khuam nih inleng hichimah bangin pomgranet a nei hi.

²³Kummankin pylvään päässä köynnöskoristelun päällä oli kaikkiaan sata granaattiomenaa, joista yhdeksänkymmentäkuusi riippui yli köynnöksen.

²³Huan, a sikah pomgranet sawmkua leh guk a oma, a kima a zepna pomgranet tengteng za khat ahi.

²⁴Henkikaartin päällikkö vangitsi ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia.

²⁴Huan, vengpa pawl heutuin siampu lian Serai leh siampu nihna, Zephani leh kongkhak ngakmi thumte a mana:

²⁵Niin ikään hän vangitsi kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa.

²⁵Huan, kidou mite tunga heutu dia seh leh mi sagih, kumpipa melmu sek mi, khopi-a omte leh sepaihheutu gelhmi, gam mite min kempa leh gam mipi laka mi sawmguk, khopi-a naomte khopi akipanin a pi khia hi.

²⁶Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan.

²⁶Huan, Nebuzaradan, vengpa pawl heutuin amau a pia, Babulon kumpipa kiangah Riblah ah a hontuna.

²⁷Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät. Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.

²⁷Huan, Babulon kumpipan Hamath gama Riblah ah amau a bawleka, a hihlum vek hi. Huchiin Juda nam a gam ua kipanin sala pi mangin a omta.

²⁸Tässä on lueteltuna niiden vangittujen määrä, jotka vietiin Juudasta Babyloniaan: Seitsemäntenä hallitusvuotenaan Nebukadnessar vei 3023 Juudan asukasta,

²⁸Hiaite Nebukadnezzarin mipi sala a pite ahi uh: kum sagihnaah Juda sangthum leh sawmnih leh thum;

²⁹kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan hän vei 832 jerusalemilaista.

²⁹Nebukadnezzat kum sawm leh giatnaah Jerusalem akipanin mi za giat leh sawmthum leh nih salin api,

³⁰Nebukadnessarin hallitessa kahdettakymmenettäkolmatta vuottaan vei henkikaartin päällikkö Nebusaradan pakkosiirtolaisuuteen vielä 745 Juudan asukasta. Kaikkiaan vietiin Juudasta Babyloniaan 4600 henkeä.

³⁰Nebukadnezzar kum sawmnih leh kum thumna ah Nebuzaradan ventu pawl heutuin mi za sagih leh sawmli leh zaguk ahi uh.

³¹Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Tämä tapahtui samana vuonna, jona Evil-Merodak oli tullut kuninkaaksi, sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä.

³¹Huan, Juda kumpipa Jehoiakin saltan kum sawmthum leh kum sagihna, a kha sawm leh kha nihna, huai kha ni sawmnih leh ni nga geihin hichi a honghia, Babulon kumpipa Evil-merodakin a vaihawm kum khatnaah, Juda kumpipa Jehoiakin lutang a dopkang saka, suangkulh akipan a pi khia;

³²Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat.

³²A kiangah hoih takin a paua, Babulona a kianga om Kumpipate tutphah sanga sangin laltutphah a tun saka.

³³Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä.

³³Huan a suangkulh puansilhte a kikhengsaka, a damsung ni tengteng a maah a nein a tata jel hi.Huan amah vakna ding a damsing ni tengteng, a sih ni tanin a ni teng tantuan Babulon kumpipain a pe gige hi.

³⁴Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, koko elämänsä

³⁴Huan amah vakna ding a damsing ni tengteng, a sih ni tanin a ni teng tantuan Babulon kumpipain a pe gige hi.