¹Tämän jälkeen Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen.

¹Huai thilte khitin, Jesu Galili dil Tiberia dil kichi gal leh lamah a paita a.

²Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita.

²Huan, damloute tunga thillamdang a hihte a muh jiakun mipi tampiin amah a jui ua.

³Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan.

³Huan, Jesu tangah a hohtoua, huai ah a nungjuite kiangah a tu a.

⁴Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä.

⁴Huan, Paikan Ankuangluina, Judate Ankuangluina a naita hi.

⁵Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: "Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?"

⁵Huan, Jesu a daka, mipi tampiin a kiang lam honjuanin a mu a, Philip kiangah, Hiaite nekding tanghou koia kipanin ahia i lei ding? a chi a.

⁶Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi.

⁶Huai thu tuh amah zeet na dia a gen ahi, a hih ding lah aman a theigige ngala.

⁷Filippus vastasi: "Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin."

⁷Huan, Philipin a kiangah, Mi chihin tawm chika a tan chiat ding uleng, makhai zanih man tanghouin a chin kei ding, a chi a, a dawnga.

⁸Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle:

⁸Huan, a nungjuite laka khat, Simon Peter anau Andru in a kiangah,

⁹"Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?"

⁹Barli-buh tanghou phel nga leh ngasa nih nei pasal naupang khat hiaiah a om hi; himahleh, mi hiai zah lawmlawm lakah huaite bangtham hi ding ahia? a chi a.

¹⁰Jeesus sanoi: "Käskekää kaikkien asettua istumaan." Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä.

¹⁰Huan, Jesun, Mite tu sak un, a chi a. Huan, huai lai ah loupa tampi a om hi. Huchiin, pichingte a tuta ua, a tam lam uh tuh sangnga khawng ahi uh.

¹¹Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat.

¹¹Huan, Jesun tanghou phelte a la a, kipahthu a gen khit in a tute kiangah a hawma, huchi mahbangin ngasate leng a deih hun un a hawm sam hi.

¹²Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan."

¹²Huan, a kham nung un, a nungjuite kiangah, Bangmah mang lou dingin a nente luak un, a chi a.

¹³He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä.

¹³Huchiin, a luak ua, barli-buh tanghou phel nga nete nek bang nentein bawm sawm leh nih a hihdim uhi.

¹⁴Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: "Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan."

¹⁴Huan, miten thillamdang a hih a muh tak un, Hiai mi, jawlnei, khovel a hong dingpa a nahi ngei e, a chi uh.

¹⁵Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

¹⁵Huchiin, amah tuh kumpipa dia bawl dinga mat teitei tumin hongkuan a tum uh chih Jesun a theia, tangah amah kia in a pai tuam nawnta hi.

¹⁶Kun tuli ilta, opetuslapset menivät alas rantaan,

¹⁶Huan, ni taklamin, a nungjuite dil ah a pai suk ua;

¹⁷nousivat veneeseen ja lähtivät kohti Kapernaumia, toiselle puolen järveä. Oli jo pimeä, eikä Jeesus vielä ollut palannut heidän luokseen.

¹⁷Longah a tuang ua, dil ah Kapernaum khua a juan ua. Huan, khua a mial ta a, Jesu lah a kiang uah a hongtung nai keia.

¹⁸Tuuli puhalsi ankarasti, ja järvellä kävivät vaahtopäiset aallot.

¹⁸Huihpi hat tak a nun jiakin tui a kihawt sang hulhul ngala.

¹⁹Kun he olivat soutaneet kahdenkymmenenviiden tai kolmenkymmenen stadionmitan verran, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla ja lähestyvän venettä. He pelästyivät.

¹⁹Huan, ching sawmnih lah ching nga hiam, ching sawmthum hiam a kalh un, Jesu dil tungah khea paia, long honnaihin a mu ua, a lauta uh.

²⁰Mutta Jeesus sanoi: "Minä tässä olen, älkää pelätkö."

²⁰Himahleh, aman a kiang uah, Keimah ka hi, lau kei un, a chi a.

²¹He aikoivat ottaa hänet veneeseen, mutta samassa vene jo tuli siihen rantaan, jonne he olivat menossa.

²¹Huchiin, longah tuansak a utta uhi; huan, longin, a zot gam uh a pha pahta hi.

²²Seuraavana päivänä väkijoukko oli yhä toisella puolen järveä. Ihmiset olivat nähneet, että siellä oli ollut yksi ainoa vene ja että Jeesus ei ollut noussut siihen yhdessä opetuslasten kanssa vaan nämä olivat lähteneet ilman häntä.

²²A jingin dil gal leh lama mipi dingten, long khat lou ngal long dang a om keia, Jesu a nungjuite toh longah a tuang ton keia, a nungjuite amau kiain a pai uh chih a thei ua.

²³Tiberiaasta tuli kuitenkin veneitä lähelle sitä paikkaa, missä Herra oli kiittänyt Jumalaa ja ruokkinut kansan.

²³Himahleh Toupan kipahthu a gen nunga, tanghou a nekna mun kiang uah, Tiberia khua akipanin long neu chikchik a hongtung uhi.

²⁴Nähtyään nyt, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensakaan, ihmiset nousivat veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta.

²⁴Huchiin, mipin Jesu leh a nungjuite a om takei uh chih a theih un, amau leng long neute ah a tuang ua, Jesu zongin Kapernaum khua a hong tung ua.

²⁵He löysivät Jeesuksen järven toiselta puolelta ja kysyivät häneltä: "Rabbi, milloin sinä olet tullut tänne?"

²⁵Huan, dil gala a hongmuh un a kiangah, Rabbi, chikin ahia hiai lam nong tun? a chi ua.

²⁶Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi.

²⁶Huan, Jesun a kiang uah, Chihtaktakin, chihtaktakin kon hilh ahi, thillamdangte na muh jiak ua honzong na hi kei ua, tanghou phel na nek vah jiak uh ahi jaw.

²⁷Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään."

²⁷An mang thei phet zongin phiaphia kei un, khantawna hin phaa om gige ding an, Mihing Tapain a honpiak ding zong in phe jaw un; Pa Pathianin amah achiamtehta ngala, a chi a, a dawnga.

²⁸He kysyivät: "Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?"

²⁸Huan, amau a kiangah, Pathian na ka sep theihna dingun thil banga hia ka hih ding uh? a chi ua.

²⁹Jeesus vastasi: "Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko."

²⁹Huan, Jesun a kianguah, Pathian nasep hiai ahi, a misawl gingta le uchin, a chi a, a dawnga.

³⁰He sanoivat Jeesukselle: "Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun? Mitä sinä teet?

³⁰Huan, amau a kiangah, Chiamtehna bang ahia na hih ding, ka muh ua nang kon gintak theihna ding un? Thil bang ahia na hih ding?

³¹Meidän isämme söivät autiomaassa mannaa, niin kuin kirjoituksissa sanotaan: 'Hän antoi taivaasta leipää heille syötäväksi.'"

³¹Ka pipute un gamdai ah manna a ne ua, Van akipanin a kiang uah amau tanghou nek ding a pia, chih gelh bangin, a chi ua.

³²Tähän Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni.

³²Huan, Jesun a kiang uah, Chihtaktakin, chihtaktakin kon hilh ahi, Van akipana tanghou na muh pen uh Mosi honpiak ahi kei, ka Pan tuh vana kipanin tanghou tanghou tak nou a honpia ahi.

³³Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän."

³³Pathian tanghou tuh van akipanin a hongpaisuka, khovel kianga hinna pepa ahi, a chi a.

³⁴He sanoivat: "Anna meille aina sitä leipää."

³⁴Huan, amau a kiangah, Toupa, huai tanghou honpe gige in, a chi ua.

³⁵Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.

³⁵Huan, Jesun a kiang uah, Keimah tuh hinna tanghou ka hi; kuapeuh ka kianga hongpai a gilkial kei ding, kuapeuh kei hon gingta tuh chik mahchiangin a dangtak kei ding.

³⁶Mutta te, niin kuin olen teille sanonut, olette nähneet minut ettekä kuitenkaan usko.

³⁶Himahleh, nou non muh un leng non gingta sam kei uh chih kon hilhta ve.

³⁷Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.

³⁷Pain honpiak peuhmah ka kiangah a hongpai vek ding uh; kuapeuh ka kianga hongpai tuh ka delh khe kei hial ding hi.

³⁸Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.

³⁸Kei deihlam hih dingin van akipana hongpaisuk ka hi kei a, honsawlpa deihlam hih dinga hongpaisuk ka hi zo ngala.

³⁹Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki.

³⁹Hiaipen hon sawlpa deihlam ahi, aman honpiak tengteng bangmah mangsak louin, ni tawpni chiang in kai thou zo leng.

⁴⁰Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet."

⁴⁰Huan, hiaipen ka Pa deihlam ahi, kuapeuh Tapa mu a, gingtain khantawna hinna a neih; huan, ken ni tawpni chiangin amah ka kai thou ding, a chi a.

⁴¹Juutalaisissa herätti ärtymystä se, että Jeesus sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta."

⁴¹Huan, Van akipana tanghou hongpai suk ka hi, a chih jiak in, Judate a tungah a phun ua.

⁴²He sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika? Me tiedämme hänen isänsä ja äitinsä. Kuinka hän voi sanoa tulleensa alas taivaasta?"

⁴²Hiai mi Joseph ta Jesu ahi ka hia, a nu leh a pa leng i theih? Van akipana hongpai suk ka hi, chih bangchi chiha chi ahia le? a chi ua.

⁴³Jeesus sanoi tähän: "Älkää nurisko!

⁴³Huan, Jesun a kiang uah, Phun phun dah un.

⁴⁴Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.

⁴⁴Pa honsawlpan a hip kei leh kuamah ka kiangah a hongpai theikei; huan, ken ni tawpni chiah a hongpai tuh ka kai thou ding.

⁴⁵Profeettojen kirjoituksissa sanotaan: 'Heistä kaikista tulee Jumalan opetuslapsia.' Jokainen, joka on kuunnellut Isää ja ottanut vastaan hänen opetuksensa, tulee minun luokseni.

⁴⁵Jawlneite laibu ah, Pathian hilhin a om vek ding uh, chih gelh ahi. Mi chih Pa thu jaa thei peuhmah ka kiangah a hongpai nak.

⁴⁶Isää tosin ei kukaan ole nähnyt; ainoastaan hän, joka on tullut Jumalan luota, on nähnyt Isän.

⁴⁶Kuamahin Pa a mu ngei ka chi kei, Pathiana kipan pen loungal in; aman jaw Pa a mu hi.

⁴⁷Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä.

⁴⁷Chihtaktakin, chihtaktakin kon hilh ahi, kuapeuh a gingtain khantawn hinna a nei hi.

⁴⁸Minä olen elämän leipä.

⁴⁸Keimah tuh hinna tanghou ka hi.

⁴⁹Teidän isänne söivät autiomaassa mannaa, ja silti he ovat kuolleet.

⁴⁹Na pipute un gamdai ah manna a ne ua, a si uhi.

⁵⁰Mutta tämä leipä tulee taivaasta, ja se, joka tätä syö, ei kuole.

⁵⁰Hiai i chih van akipana tanghou hongpai sukpen ahi, min a nek ua, a sih louhna dingun.

⁵¹Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää."

⁵¹Keimah tuh vana kipana tanghou hing hongpai suk ka hi, kuapeuhin hiai tanghou a nek leh khantawnin a hong gige ding; ahi, khovel hinna dia ka piak ding tanghou tuh ka sa ahi, a chi a.

⁵²Tästä sukeutui kiivas väittely juutalaisten kesken. He kysyivät toisiltaan: "Kuinka tuo mies voisi antaa ruumiinsa meidän syötäväksemme?"

⁵²Huchiin, Judate a kisel ua, Hiai min bangchin a sa nek dingin honpe thei ding ahia? a chi ua.

⁵³Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää.

⁵³Huan, Jesun a kiang uah, Chihtaktakin, chihtaktakin kon hilh ahi, Mihing Tapa sa na nek ua, a sisan leng na dawn kei uleh, noumauin hinna neilou hive uchin.

⁵⁴Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.

⁵⁴Kuapeuh ka sa ne a, ka sisan dawnin khantawna hinna a nei; huan, nitawp ni chiang in amah ka kai thou ding.

⁵⁵Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma.

⁵⁵Ka sa jaw an ahi taktaka, ka sisan leng dawnding ahi taktak.

⁵⁶Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä.

⁵⁶Kuapeuh ka sa ne a, ka sisan dawn tuh, keimah ah a om gige a, keimah leng amah ah ka om gige ahi.

⁵⁷Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö.

⁵⁷Pa hingin honsawla, Pa jiaka hing ka hih mahbangin, kuapeuhmah kei honne tuh keimah jiakin amah leng a hing ding.

⁵⁸Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."

⁵⁸Hiai tuh van akipana tanghou hongpai suk ahi; na pipute un tanghou a ne ua, a sih bang ujaw ahi kei; kuapeuh hiai tanghou ne tuh khantawnin a hing gige ding, a chi a.

⁵⁹Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa.

⁵⁹Huai thute kikhopnain ah a gen a, Kapernaum khuaa thu a hilh laiin.

⁶⁰Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?"

⁶⁰Huchiin, a nungjuite a khen tampiin, huai a jak un, Hiai thu haksa ahi, kuan a lasawn theidia? a chi ua.

⁶¹Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?

⁶¹Huchiin, huai thu ah a nungjuite a phun uh chih Jesun a lungsimin a theia, a kiang uah, Hiai thun honhih lunghilou hia?

⁶²Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli!

⁶²Mihing Tapa tumalama a omna ngeia kah tou mu le uchin, bang na chih ding ua?

⁶³Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä.

⁶³Hinna pia jaw kha ahi a, sa jaw bangmah din a phatuam kei; na kiang ua thu ka gente tuh kha ahi a, hinna leng ahi.

⁶⁴Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi.

⁶⁴Himahleh, na lak uah a khen gingta lou om nahi uh, achia. Jesun a gingta loute leh a mansak dingpa a tunga kipanin a theigige ngala.

⁶⁵Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo."

⁶⁵Huan, amah mahin, Huaijiakin ahi, na kiang ua, Pain a piak keileh, kuamah ka kiangah a hongpai theikei, ka chih, a chi a.

⁶⁶Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan.

⁶⁶Hiai nungin a nungjuite a khen tampi a pai mang ua, amah a kithuahpih nawnta kei uh.

⁶⁷Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?"

⁶⁷Huchiin, Jesun, sawm leh nihte kiangah, Nou leng pai mang sam na ut uhia? a chi a.

⁶⁸Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.

⁶⁸Huan, Simon Peterin a kiangah, Toupa, kua kiangah ahia ka pai ding uh? Nangman khantawn hinna thu na nei hi.

⁶⁹Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."

⁶⁹Nangmah Pathian mi siangthou na hi chih ka taksangta ua, theih leng ka thei uhi, a chi a, a dawnga.

⁷⁰Jeesus sanoi heille: "Itsehän minä teidät valitsin, kaikki kaksitoista. Silti yksi teistä on Saatana."

⁷⁰Huan, Jesun a kiang uah, Nou sawm leh nihte keimah hontel hi lou na hi umaw? Na lak ua mi khat diabol a hih laitei toh, a chi a.Iskariot Simon tapa Juda, sawm leh nihte laka tel tei, huai thu a gen ahi, amah juausana mansakpa ding ahi ngala.

⁷¹Hän tarkoitti Juudasta, Simon Iskariotin poikaa. Tämä oli kavaltava Jeesuksen, vaikka oli yksi noista kahdestatoista.

⁷¹Iskariot Simon tapa Juda, sawm leh nihte laka tel tei, huai thu a gen ahi, amah juausana mansakpa ding ahi ngala.