¹mutta Jeesus meni Öljymäelle.

¹Jesu bel Oliv tang ah a hoh a.

²Varhain aamulla hän tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä.

²Huan, jingin Pathian biakin ah a lut nawna, mi tengteng a kiangah a hongpai ua; huan, amah a tu a, amau thu a hilh a.

³Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen

³Huan, laigelhmite leh Pharisaiten numei khat a angkawm lai amat uh a honpi ua; huan, a lai ah a ding sak ua,

⁴ja sanoivat: "Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa.

⁴Jesu kiangah, Sinsakpa, hiai numei a angkawm lai a mat uh ahia, a angkawm lai takin.

⁵Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?"

⁵Dan laibu ah, Mosiin hichibang mi jaw suanga denlup thu a honpia hi; nang bangchi na sa a? chi ua.

⁶He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan.

⁶Huai thu tuh amah zeetna dia a chih uh ahi, hekna ding a muh theihna ding un. Huchiin Jesu a kuna, a khut zungin lei ah a gelha.

⁷Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven."

⁷Huan, a dot lailai jiakun amah a ding a, a kiang uah, Na lakua khelhna neilou peuhin amah suangin deng masa heh, a chi a.

⁸Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan.

⁸Huan, a kun nawna, a khutzungin lei ah a gelh nawna.

⁹Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen.

⁹Huan, amau a thugen a jak un, upa penin a pana, a tawp phain, khatkhatin a gel khe jel ua; huchiin Jesu kia a om a, numei a laia a omna ngeia om toh.

¹⁰Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: "Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?"

¹⁰Huan, Jesu a daktoua, a kiangah, Numei, kaw om ahi ua? Kuamahin siamlouh hontangsak lou hia? a chi a.

¹¹"Ei, herra", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."]

¹¹Huan, aman, Toupa, kuamahin hontangsak kei, a chi a. Huan, Jesun, Ken leng siam louh kon tangsak kei; pai inla, tunungin hihkhial nawnta ken, a chi a.

¹²Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo."

¹²Huan, Jesun a kiang uah thu a gen nawna, Kei khovel vak ka hi; kuapeuh honjui tuh mialah a khosa kei hial ding, hinna vak a nei zo ding hi, a chi a,

¹³Fariseukset sanoivat hänelle: "Sinä todistat itse itsestäsi, ei sinun todistuksesi ole pätevä."

¹³Huchiin Pharisaiten a kiangah, Nangmah thu theisak na hi; na thu theihsak a dik kei hi, a chi ua.

¹⁴Jeesus vastasi: "Vaikka minä todistankin itsestäni, todistukseni on pätevä, sillä minä tiedän, mistä olen tullut ja minne menen. Te sitä vastoin ette tiedä, mistä minä tulen ja minne menen.

¹⁴Jesun a kiang uah, Keimah thu theisak nahita leng zong, ka thu theisak a dik ahi; ken ka hongkipatna hiam, ka manohna ding hiam leng, ka thei hi; nouten bel ka hongkipatna hiam, ka manohna ding leng na theikei uhi.

¹⁵Te tuomitsette niin kuin ihmiset ainakin, minä en tuomitse ketään.

¹⁵Nou sa danin vai na hawmsak uh; ken jaw kuamah vai ka hawmsak kei hi.

¹⁶Ja jos tuomitsenkin, minun tuomioni on pätevä, sillä minä en ole yksin, vaan kanssani on Isä, joka on minut lähettänyt.

¹⁶Ahi, vaihawmsak nahita leng zong, ka vaihawmsakna a dik ding; keimah kia ka hi kei a, kei leh Pa honsawlpa ka hi zo ngal ua.

¹⁷Sanotaanhan teidän laissannekin, että kahden todistajan todistus pätee.

¹⁷Ahi, na dan laibu uah leng, Mi nih thu a dik, chih gelh ahi.

¹⁸Minä todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt."

¹⁸Kei ka hih leh keimah thu theisakpa ka hia, Pa hon sawlpan ka thu a theisak hi, a chi a, a dawng a.

¹⁹"Missä sinun isäsi on?" he kysyivät. Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä Isääni. Jos tuntisitte minut, tuntisitte myös Isäni."

¹⁹Huan, amau a kiangah, Na pa koiah? a chi ua. Jesun, Nou kei non theikei uh, ka Pa leng na theikei uh; kei honthei hi le uchin, ka Pa leng na thei ding uh, chiin, a dawnga.

²⁰Tämän Jeesus puhui opettaessaan kansaa temppelialueella uhriarkun luona. Kukaan ei ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

²⁰Huai thu tuh Pathian biakina thu a hilh kawmin, sum koihna muna a gen ahi; kuamahin amah a man sam kei uh, a hun a tun nailouh jiakin.

²¹Puhuessaan taas kansalle Jeesus sanoi: "Minä menen pois. Silloin te etsitte minua mutta kuolette synteihinne. Minne minä menen, sinne ette te pääse."

²¹Huan, aman, a kiang uah, Ka pai mang dinga, nou non zong ding ua, na khelhna uah na si ding uh; ka hohna dingah na hong theikei ding uh, a chi nawna.

²²Juutalaiset kummastelivat: "Ei kai hän aio tappaa itseään, kun sanoo: 'Minne minä menen, sinne ette te pääse'?"

²²Huan, Judaten, Ka hohna dingah na hong theikei ding uh, a chih, a kihihlum dia a diam? a chi ua.

²³Jeesus sanoi heille: "Te olette lähtöisin alhaalta, minä ylhäältä. Te kuulutte tähän maailmaan, mutta minä en tähän maailmaan kuulu.

²³Huan, aman a kiang uah, Nou nuai lama kipan na hi uh; kei jaw tung lama kipan ka hi; nou hiai khovela na hi uh, kei jaw hiai khovela ka hi kei.

²⁴Siksi sanoin teille, että te kuolette synteihinne. Ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne."

²⁴Huaijiakin, na kiang uah, Na khelhna uah na si ding uh, ka chih, huai amah ka hi chih na gin kei ua leh, na khelhna uah na si ngeingei ding uh, a chi a.

²⁵"Kuka sitten olet?" he kysyivät. Jeesus vastasi: "Miksi minä ollenkaan puhun teille?

²⁵Huan, amau a kiangah, Kua na hi maia ahia? a chi ua. Jesun a kianguah, A tunga kipanin na kiang uah ka genta.

²⁶Minulla on teistä paljon sanottavaa, ja paljosta minun on teidät tuomittava. Mutta minun lähettäjäni puhuu totta, ja minä vain ilmoitan maailmalle sen, minkä olen häneltä kuullut."

²⁶Nou tungtang thu ah thil tampi gen ding leh ngaihtuah ding ka nei; abangabang hi heh aw, honsawlpa jaw mi dik ahi; a kianga thu ka jak peuhmah khovel kiangah ka hilh hi, a chi a.

²⁷He eivät ymmärtäneet, että Jeesus puhui Isästä.

²⁷Pa thu a kiang uah a gen chih a theikei uh.

²⁸Niinpä Jeesus jatkoi: "Sitten kun olette korottaneet Ihmisen Pojan, te ymmärrätte, että minä olen se joka olen enkä tee mitään omin neuvoin, vaan puhun niin kuin Isä on minua opettanut.

²⁸Huchiin, Jesu mahin, Nou mihing Tapa na khaikang nung un, amah ka hi chih leh, ken keimah thuin thil bangmah ka hih keia, Pa in honhilh bang jelin hiai thu ka gen jaw ahi chih na thei ding uhi.

²⁹Hän, joka lähetti minut, on minun kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksin, koska minä teen kaiken hänen mielensä mukaan."

²⁹Honsawlpa tuh ka kiang ah a oma, honensan kei hi; a thil kipahlam peuhmah ka hih jel jiakin, a chi a.

³⁰Monet uskoivat Jeesukseen kuullessaan hänen puhuvan näin.

³⁰Huan, huai thu tuh a gen lain mi tampin amah a gingta ta ua.

³¹Niille juutalaisille, jotka nyt uskoivat häneen, Jeesus sanoi: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani.

³¹Huchiin, Jesun a gingta Judate kiangah, Ka thua na om gige uleh, ka nungjuite na hi taktak ding uh;

³²Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita."

³²huan, thutak na thei ding ua, thutakin a honsuaktasak ding, a chi a.

³³He vastasivat hänelle: "Me olemme Abrahamin jälkeläisiä, emme me ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka voit sanoa, että meistä tulee vapaita?"

³³Huan, amau a kiangah, Abraham suante keive ua, tu tannin kuamah salah ka om ngei kei uh, Suahtaksakin na om ding uh, bangchihchiha chi na hia? a chi ua, a dawng ua.

³⁴Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.

³⁴Huan, Jesun a kiang uah, Chihtaktakin chihtaktakin kon hilh ahi, kuapeuh thil hihkhial tuh, khelhna sal ahi,

³⁵Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy.

³⁵Sal tuh chikpeuhin in ah a om gige kei; tapa tuh chikpeuhin a om gige hi.

³⁶Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.

³⁶Huchiin, Tapain sal apat a honsuahtaksak leh, na suakta petmah ding uh.

³⁷Minä tiedän kyllä, että te olette Abrahamin jälkeläisiä. Silti te haluatte tappaa minut, koska sanani ei saa teissä sijaa.

³⁷Abraham suante na hi uh chih ka thei hi, himahle-uchin, honthah na tum ngal ua, ka thuin nou ah omna a neih louh jiakin.

³⁸Minä puhun, mitä olen Isäni luona nähnyt -- ja te teette, mitä olette omalta isältänne oppineet."

³⁸Ken ka Pa kianga thil ka muh ka gen a; nou leng na pa u kianga thil na jak uh na hih uh, a chi a.

³⁹He vastasivat Jeesukselle: "Meidän isämme on Abraham." Jeesus sanoi: "Jos olisitte Abrahamin lapsia, te myös tekisitte Abrahamin tekoja.

³⁹Huan, amau a kiangah, Kou pa Abraham ahi, a chi ua, a dawng ua. Huan, Jesun a kiang uah, Abraham tate nana hile uchin, Abraham thil hih na hihta ding uh.

⁴⁰Mutta nyt te haluatte tappaa minut -- miehen, joka on sanonut teille totuuden, sen, minkä on Jumalalta kuullut. Niin ei Abraham tehnyt.

⁴⁰Himahleh, Pathian kianga thutak ka jak, nou honhilpa kei tun ah honthah na tum ngal ua; Abrahamin jaw hichibangin a hih kei. Nou jaw na pa uh thil na hih nak uhi, a chi a.

⁴¹Te teette aivan samoin kuin isänne." He sanoivat: "Me emme ole porton poikia. Meillä on yksi isä, Jumala."

⁴¹Huan, amau a kiangah, Angkikawma piang ka hi kei uh, Pa khat kia ka nei uh, Pathian, a chi ua.

⁴²Tähän Jeesus sanoi: "Jos Jumala olisi teidän isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen lähtöisin Jumalasta ja tulen hänen luotaan. Minä en edes päättänyt tulostani itse, vaan hän lähetti minut.

⁴²Jesun a, kiang uah, Pathian na Pa uh hita leh, nou kei non itta ding uh; Pathian apan hong pawt leh a kianga kipana hongpai ka hi ngala; keimah thua hong leng ka hi sam kei, aman a honsawl jaw ahi.

⁴³Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon.

⁴³Bang achia ka pau omdan theilou? Ka thu na laksawn theih louh jiak uh ahi.

⁴⁴Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.

⁴⁴Nou jaw na pa uh diabol kianga pawt na hi ua, na pa uh duhgawlna hih na ut uhi. Amah jaw a tunga kipan tualthat ahi, thutak ah a om kei, a sunga thutak himhim a om louh jiakin. Juau thu a genin amaha ngei a gen ahi; juauthei ahi ngala, juaupa leng ahi.

⁴⁵Mutta minua te ette usko, koska minä sanon teille totuuden.

⁴⁵Thutak ka gen jiakin nou hon gingta lou na hi uhi.

⁴⁶Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä? Ja jos puhun totta, miksi ette usko minua?

⁴⁶Na lak uah kuan ahia gilou lamah siamlouh hontan thei om? Thutak ka genin leng nou bang achia hon gingta lou?

⁴⁷Se, joka on lähtöisin Jumalasta, kuulee mitä Jumala puhuu. Te ette kuule, koska ette ole lähtöisin Jumalasta."

⁴⁷Pathian apan pawtin, Pathian thu a pakta nak a; hiaijiakin na pakta kei uhi, Pathian apan pawt na hih louh jiakun, a chi a.

⁴⁸Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: "Sinä olet samarialainen, ja sinussa on paha henki. Eikö asia olekin niin?"

⁴⁸Huan, Judaten a kiangah, Samari mi dawi jawl na hi ka chi uh, ka chi dik ngel kei umaw? a chi ua, a dawng ua.

⁴⁹Jeesus vastasi: "Ei minussa ole pahaa henkeä. Minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua.

⁴⁹Jesun, Dawi jawl ka hi kei hi; ka Pa kapahtawi ahi jaw, nou ka min hihsia neive ua.

⁵⁰Itse en kysy kunniaani, mutta on toinen, joka kysyy ja tuomitsee.

⁵⁰Himahleh, keimah kilawmna zong ka hi kei; a zongmi leh a ngaihtuahmi khat a om ahi.

⁵¹Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa."

⁵¹Chihtaktakin, chihtaktakin kon hilh ahi, min ka thu a zop leh khantawnin sih ni mel a mu kei ding, a chi a.

⁵²Juutalaiset sanoivat hänelle: "Nyt asia on selvä: sinussa on paha henki. Abraham on kuollut, samoin profeetat, mutta sinä sanot: 'Joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan kohtaa kuolemaa.'

⁵²Huan, Judaten a kiangah, Dawi jawl na hi chih tuin ka theita uh. Abraham a sita, jawlneite toh, nang. Min ka thu a zop leh, khantawnin sihna achiam kei ding, na chi ngala.

⁵³Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? Hän on kuollut, ja niin ovat kuolleet myös profeetat. Mikä sinä luulet olevasi?"

⁵³Ka pu uh Abraham sangin na thupijaw ahia? amah leng a sita a, jawlneite leng a sita uh; kuaa kibawl na hia? a chi ua.

⁵⁴Jeesus vastasi: "Jos minä itse kirkastan kunniaani, se kunnia ei ole minkään arvoinen. Mutta minun kunniani kirkastaa Isä, hän, jota te sanotte omaksi Jumalaksenne.

⁵⁴Huan, Jesun, Keimah kipahtawi leng ka kilawmna bangding mah ahi kei; ka Pathian uh, na chih uh ka Pa, hon pahtawipa ahi; nou amah na thei ngal kei uhi;

⁵⁵Te ette ole oppineet tuntemaan häntä, mutta minä tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne, olisin valehtelija niin kuin te. Mutta minä tunnen hänet ja pidän kiinni hänen sanastaan.

⁵⁵ken jaw amah ka thei; Amah ka theikei, chileng, noumau bang a juau thei mah ka hi ding: huchiin amah ka theia, a thu leng ka jui jel hi.

⁵⁶Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi."

⁵⁶Na pu uh Abraham, ka ni mu ding a hih jiakin a nuam mahmah a, huan, a mu pet maha, a kipak mahmah hi, a chi a, a dawnga.

⁵⁷Juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!"

⁵⁷Huan, Judaten a kiangah, Nang kum sawmnga leng hi nai lou piin, Abaham na mu ahia? a chi ua.

⁵⁸Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin."

⁵⁸Jesun a kianguah, Chihtaktakin, chihtaktakin kon hilh ahi, Abraham om main leng ka om, a chi a.Huchiin a denna dingin suang a tawm ua; himahleh Jesu a bu a, Pathian biakin a kipan a pawtta.

⁵⁹Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä, mutta Jeesus poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.

⁵⁹Huchiin a denna dingin suang a tawm ua; himahleh Jesu a bu a, Pathian biakin a kipan a pawtta.