¹Adoni-Sedek, Jerusalemin kuningas, sai kuulla, että Joosua oli vallannut Ain ja julistanut sen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja että hän oli tehnyt Aille ja sen kuninkaalle saman kuin Jerikolle ja sen kuninkaalle. Adoni-Sedek sai myös tietää, että Gibeonin asukkaat olivat tehneet sopimuksen Israelin kanssa ja saaneet jäädä asumaan israelilaisten keskuuteen.

¹Huan, hichi ahia, Jerusalem kho kumpipa Adoni-zedekin josuain Ai khua a laa, a hihgawpa, Jeriko khua leh a kumpipa uh a hihsiat bangin Ai khua leh a kumpipa uh leng a hihse gawpa, Gibeon khuaa miten Israelte toh kilepna a bawl ua, a lak uah a teng tei sam uh chih a jak un, a lauta mahmah ua;

²Hän pelästyi kovin, sillä Gibeon oli yhtä suuri kuin kuninkaiden hallitsemat kaupungit; se oli suurempi kuin Ai, ja sen miehet olivat urheita sotureita.

²Gibeon khua bel lian pi kumpipa khopi bang ahi ngala, Ai khua sangin a thupijawa, a mihing tengteng lah hattak ahi ngal ua.

³Jerusalemin kuningas Adoni-Sedek lähetti silloin Hebronin kuninkaalle Hohamille, Jarmutin kuninkaalle Piramille, Lakisin kuninkaalle Jafialle ja Eglonin kuninkaalle Debirille tämän viestin:

³Huchiin Jerusalem kumpipa Adoni-zedekin Hebron kho kumpipa Hoham te, Jermuth kho kumpipa piram te, Lakis kho kumpipa Japhi te, Eglon kho kumpipa Debir tekhawng,

⁴"Tulkaa minun avukseni. Meidän on kukistettava Gibeon, sillä se on liittoutunut Joosuan ja israelilaisten kanssa."

⁴Hongpai unla, hongpanpih un, Gibeon i vasual ding uh: Josua leh Israel suante toh kilepna a bawlta ngal ua; chiin a thukhak khawma.

⁵Kaikki viisi amorilaiskuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, kokosivat joukkonsa ja lähtivät yhdessä liikkeelle. He leiriytyivät Gibeonin edustalle ja valmistautuivat valtaamaan kaupungin.

⁵Huchiin Amorte kumpipa ngate Jerusalem kho kumpipa te, Hebron kho kumpipa te, Jermuth kho kumpipa te, Lakis kho kumpipa te, Eglon kho kumpipa a kikhawm khawm ua, a sepaihte tengteng utoh a vahoh tou ua, Gibeon kho jawnah giahbuk a sat ua, a sualta uh.

⁶Silloin gibeonilaiset lähettivät Gilgaliin leiriytyneelle Joosualle tämän viestin: "Mehän olemme sinun palvelijoitasi. Älä hylkää meitä, vaan tule nopeasti apuun ja pelasta meidät. Kaikki vuoriston amorilaiskuninkaat ovat yhteisvoimin ryhtyneet sotimaan meitä vastaan."

⁶Huan, Gibeonten a giahmun Gilgal ah, Josua kiangah mi a sawl ua, Na sikhate donsaklou ken; kintakin ka kiang uah hong tou inla, honghondam inla, hong panpihin: singtang gama teng Amor kumpipate honsual dingin a kikhawm meumou uh, chiin.

⁷Joosua lähti silloin Gilgalista mukanaan valiosoturinsa ja koko muu sotajoukkonsa.

⁷Huchiin Josua leh a kianga galkapthei mi tengteng leh mi hat hangsan tengteng Gilgal akipanin a hoh tou ua.

⁸Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä. Minä annan heidät sinun käsiisi. Kukaan heistä ei voi kestää sinun edessäsi."

⁸Huan, TOUPAN Josua kiangah, Amaute kihta het ken: na khut ah ka honpe khinta hi; a lak ua mi kuamah na maa ding ding a om kei uhi, a chi a.

⁹Lähdettyään Gilgalista Joosua marssi joukkoineen koko yön ja hyökkäsi amorilaisten kimppuun yllättäen.

⁹Huchiin Josuain a sual guiha; jankhuaa Gilgal akipana nanahoh tousa ahi a.

¹⁰Kun amorilaiset kohtasivat Israelin sotajoukon, Herra saattoi heidät pakokauhun valtaan, ja Joosua sai heistä Gibeonin luona suuren voiton. Hän ajoi heitä takaa Bet- Horoniin vievää tietä Asekaan ja Makkedaan asti ja surmasi heitä joukoittain.

¹⁰Huan, TOUPAN Israelte maah amaute a hihbuai gawpta a, Gibeon khua ah tampi a thata, Beth-horon zottouhna lampi lamah a delha, Azek leh Maked kho phain a that jel.

¹¹Amorilaisten paetessa israelilaisia Bet-Horonin rinnettä alas Herra antoi sataa heidän päälleen kiven kokoisia rakeita koko matkan Asekaan saakka, ja heitä kuoli paljon. Rakeet surmasivat heitä enemmän kuin israelilaisten miekat.

¹¹Huan, hichi ahi a, Israelte maa a taikek ua, Beth-horon akipana paisukna muna a om lai un TOUPAN van akipanin gial lian pipi a tunguah Azek kho phain a kesaka, a si uh: Israel suanten namsaua a satlup sang un gial denlup a tamjaw uhi.

¹²Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, Joosua puhui Herralle israelilaisten kuullen ja sanoi: "Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa! Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!"

¹²Huchiin TOUPAN Amorte Israel suante a piak niin Josuain TOUPA kiangah thu a gen a; Israelte mitmuhin, Ni, Gibeon kho tungah ding nilouhin; kha, nang leng, Aijalon guam ah om nilouhin, a chi a.

¹³Ja niin aurinko pysyi paikallaan ja kuu oli liikkumatta, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Näin on kirjoitettuna Oikeamielisen kirjassa. Aurinko seisahtui taivaan laelle kokonaiseksi päiväksi eikä kiirehtinyt laskemaan.

¹³Huchiin miten a melmate uh tunga phu a lak masiah uh ni a ding kinkena, kha leng a om nilouh hi. Hiai thu Jasar laibua gelh hilou hia? Huchiin ni vanlai ah a om nilouha, ni khat vengveng tum thu himhim a ngaihtuah kei hi.

¹⁴Sellaista päivää, jona Herra tällä tavalla myöntyi ihmisen pyyntöön, ei ole ollut koskaan aikaisemmin eikä myöhemmin. Herra kävi sotaa Israelin puolesta.

¹⁴TOUPAN huchibanga mihing aw a ngaihkhiak ni bangin a main ni himhim a om ngeikeia, a nungin leng a om ngei sam kei: TOUPAN Israelte a doupih lah ahi ngala.

¹⁵Taistelun jälkeen Joosua palasi kaikki israelilaiset mukanaan Gilgalin leiriin.

¹⁵Huan, Josua leh Israelte a giahmun uh Gilgal ah a kik nawn vek uhi.

¹⁶Amorilaiskuninkaat pakenivat ja piiloutuivat Makkedan luolaan.

¹⁶Huan, huai kumpipa ngate a taimang ua, Maked kokhuk ah a bu ua.

¹⁷Joosua sai viestin: "Kaikki viisi kuningasta ovat löytyneet, he piileskelevät Makkedan luolassa."

¹⁷Huan, Kumpipa ngate a mu ua, Maked kokhuk ah a bu uhi, chiin a hilh ua.

¹⁸Joosua sanoi: "Vierittäkää suuria kiviä luolan suulle ja asettakaa sinne vartiomiehet,

¹⁸Huchiin Josuain, Kokhuk kamah suang lian pipi khuk unla, a vengmite leng omsak un:

¹⁹mutta te muut jatkakaa vihollisten takaa-ajoa ja surmatkaa kaikki, jotka saatte kiinni. Älkää antako amorilaisten päästä kaupunkeihinsa. Herra, teidän Jumalanne, antaa heidät teidän käsiinne."

¹⁹Noute bel om kei unla: na melmate uh delh jel unla, huai nungdalte that unla; a khua himhim uah lutsak kei un: TOUPA na Pathian un na khut uah amau lah a honpeta ngala, a chi a.

²⁰Joosua ja israelilaiset löivät amorilaiset perin pohjin. Vain muutamat harvat jäivät henkiin ja pääsivät pakenemaan linnoitettuihin kaupunkeihinsa.

²⁰Huan, hichi ahi a, Josua leh Israel suanten a bei masiah ua a thahthah khit un, a omte kulhpi nei khuatea a tailut khit un,

²¹Kaikki israelilaiset palasivat vahingoittumattomina Joosuan luo Makkedan leiriin. Kukaan ei enää uskaltanut hiiskua sanaakaan israelilaisia vastaan.

²¹Mi tengteng Josua kianglamah Makeda ah galmuang takin a hongpai nawn ua: kuamahin Israel suante demna dingin a lei uh a lok kei uhi.

²²Joosua sanoi: "Avatkaa luolan suu ja tuokaa kuninkaat minun luokseni."

²²Huchiin Josuain, kokhuk kam hong un la, huai kumpipa ngate kokhuk akipan ka kiangah honpi un, a chi a.

²³Näin tapahtui, ja kaikki viisi kuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Lakisin ja Eglonin kuninkaat, tuotiin Joosuan eteen.

²³Huan, hichibangin a hih ua, huai kumpipa nga Jerusalem kho kumpipa, Hebron kho kumpipa, Jermuth kho kumpipa, Lakis kho kumpipa, Eglon kho kumpipa te kokhuk akipan a kiangah a honpi uh.

²⁴Joosua kutsui sitten israelilaiset koolle ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat taistelleet hänen rinnallaan: "Tulkaa tänne ja laskekaa jalkanne näiden kuninkaiden niskan päälle." He tekivät niin.

²⁴Huan, hichi ahia, huai kumpipate Josua kiangah a honpi uh, Josuain Israelte tengteng a samkhawma, amah toh kuan gal kap thei mite laka heutu deuhdeuhte kiangah, Hongpai nai unla, hiai kumpipate ngawng sik un, a chi a. Huchiin a hongpai nai ua, a ngawng uh a hongsik sak uhi.

²⁵Joosua sanoi heille: "Älkää pelätkö älkääkä lannistuko, olkaa rohkeat ja lujat, sillä näin Herra tekee kaikille teidän vihollisillenne, joita vastaan te taistelette."

²⁵Huan, Josuain a kiang uah, Lau kei unla, lunglel sam kei un; hattak leh hangtakin om un: na dou uh na melmate uh tengteng tungah TOUPAN hichibangin a hih jel sin hi, a chi a.

²⁶Sitten Joosua surmasi kuninkaat. Ruumiit ripustettiin viiteen puuhun, ja ne riippuivat niissä iltaan asti.

²⁶Huan, huai khitin Josuain a suala, a hihluma, sing nga dawnah a khai: huchiin nitaklam tanin sing dawnah a kikhai uhi.

²⁷Auringonlaskun aikaan Joosua käski ottaa ruumiit alas puista ja heittää ne siihen luolaan, jossa kuninkaat olivat piileskelleet. Luolan suulle kasattiin suuria kiviä, ja kiviröykkiö on siellä vielä tänäkin päivänä.

²⁷Huan, hichi ahi a, ni tum kuanin Josuain thu a pia a, sing dawn akipan a lakhia ua, a bukna kokhuk uah a pailut ua, a kokhuk kam suang lian pipiin a sin ua, tutanin leng a om lailai.

²⁸Samana päivänä Joosua hyökkäsi Makkedaa vastaan ja valtasi sen. Hän julisti kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmasi Makkedan kuninkaan ja kaikki sen asukkaat; ainoatakaan ihmistä ei jätetty henkiin. Hän teki Makkedan kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

²⁸Huan, Josuain huai niin makeda khua a laa, a kumpipa uh nasanin namsauin a suala; huai khuaa om tengteng toh a hihlum keuhkeuha, khat lel leng hawi a neikei: huchiin Jeriko kho kumpipa tunga a hih mahbangin Makeda kho kumpipa tungah leng a hih hi.

²⁹Makkedasta Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Libnaa. He kävivät hyökkäykseen sitä vastaan,

²⁹Huan, Josua Israelte tengteng toh Makeda khua akipanin Libna kholamah a pai ua, Libna khua a sual uh:

³⁰ja Herra antoi Libnan ja sen kuninkaan heidän käsiinsä. Israelilaiset kukistivat kaupungin ja surmasivat kaikki sen asukkaat päästämättä ainoatakaan pakenemaan. Libnan kuninkaalle Joosua teki samoin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

³⁰Huchiin TOUPAN huai khua kumpipa nasan un Israelte khut ah a pe nawn leuleua; huan, huaikhua sualin a sunga om tengteng a hihlum veka; a sunga mi khat mahmah leng hawi a neikei hi; huchiin Jeriko kho kumpipa tungah leng a hih.

³¹Joosua ja israelilaiset lähtivät tämän jälkeen Libnasta kohti Lakisia, järjestivät joukkonsa ja kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan.

³¹Huan, Josua Israelte tengteng toh Libna khua akipan Lakis kho lamah a pai ua, panmun a khoh ua, a sual ua:

³²Toisena taistelupäivänä Herra antoi kaupungin israelilaisten käsiin. He valtasivat sen ja surmasivat kaikki sen asukkaat, kuten olivat tehneet Libnassakin.

³²Huchiin TOUPAN Lakis khua Israelte khut ah a piaa, a ni nih niin a laa, huai khua sualin a sunga om tengteng namsauin a hihlum veka, Libna kho tunga a hih bangin.

³³Horam, Geserin kuningas, saapui silloin Lakisin avuksi, mutta Joosua voitti myös hänet ja hänen sotajoukkonsa, eikä ainoatakaan geseriläistä päästetty pakenemaan.

³³Huchin Bezer kho kumpipa Horam Lakis khua panpih dingin a hoh toua; huan, Josuain amah leh a heute nasan khat mahmah leng hawi louin a that gam hi.

³⁴Lakisista Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Eglonia. He järjestivät joukkonsa ja kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan.

³⁴Huan, Josua Israelte tengteng toh Lakis khua akipan Eglon kho lamah apai ua, panmun a khoh ua; a sual ua;

³⁵Vielä samana päivänä he valtasivat kaupungin ja surmasivat sen asukkaat. Joosua julisti sinä päivänä Eglonin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi sen kaikkine asukkaineen, kuten oli tuhonnut Lakisinkin.

³⁵Huan, huai niin a la ua, huan, huai nimahin huai khua sualin a sunga om tengtengnamsauin a hihlum sipsipa. Lakis kho tunga a hihbangin.

³⁶Eglonista Joosua ja israelilaiset lähtivät kohti Hebronia. He kävivät hyökkäykseen kaupunkia vastaan,

³⁶Huan, Josua Israelte tengteng toh Eglon khua akipanin Hebron kho lamah a pai ua; a sual ua:

³⁷valtasivat sen ja surmasivat sen kuninkaan ja kaikki asukkaat. He hävittivät seudun kaikki muutkin kaupungit asukkaineen eivätkä jättäneet ketään henkiin. Joosua teki Hebronille niin kuin oli tehnyt Eglonillekin: hän julisti kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi sen kaikkine asukkaineen.

³⁷Huchiin a la ua, huai khua leh a kumpipa uh leh, a khopel tengteng leh, a suanga om tengteng namsaua sualin a hihlum veka, Eglon kho tunga hih bangin khat mahmah leng hawi a neikeia; a khua nangawn hihse vekin a sunga om tengteng a hihlum sipsip hi.

³⁸Sitten Joosua ja israelilaiset kääntyivät kohti Debiriä ja kävivät hyökkäykseen sitä vastaan.

³⁸Huan, Josua leh Israelte tengteng Debir kho lamah a kihei nawn ua; a sual ua:

³⁹He kukistivat Debirin ja sen kuninkaan, valtasivat seudun kaikki muutkin kaupungit ja surmasivat kaupunkien asukkaat. Joosua julisti ihmiset ja eläimet Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmasi kaikki säästämättä ainoatakaan. Joosua teki Debirille ja sen kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Libnalle ja sen kuninkaalle.

³⁹Huchiin huai khua leh, a kumpipa uh leh a khopel tengteng a la ua; huan, namsauin a sual ua, a sunga om tengteng a hihlum keuhkeuh ua; khat mahmah leng hawi a neikei: Hebron kho tunga a hih bangin Debir khua leh a kumpipa uh tunga hih bangin.

⁴⁰Joosua kukisti koko maan ja valloitti vuoriston, Negevin alueen, läntiset kukkulat ja itäiset rinteet. Hän surmasi näiden seutujen kuninkaat eikä päästänyt ainoatakaan heistä pakenemaan. Hän julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi kaikki elävät olennot ja hävitti ne, kuten Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.

⁴⁰Huchiin Josuain a gam pumpiin tanggamte, simgamte, tanghap gamte hihse vekin a kumpipa tengteng uh a hihlumveka: khat mahmah hawi a neikei: TOUPA, Israelte Pathian thupiak bangin a hing peuhmah a hihchimit gawp hi.

⁴¹Joosua valloitti koko maan Kades- Barneasta Gazaan sekä koko Gosenin aina Gibeoniin saakka.

⁴¹Huan, josuain Kadeshbarnea akipana Gaza phain, Gosen gam tengteng toh Gibeon phain a hihse veka.

⁴²Hän kukisti yhdellä kertaa kaikki tämän alueen kuninkaat, sillä Herra, Israelin Jumala, soti kansansa puolesta.

⁴²Huai kumpipate tengteng leh a gam uh TOUPA, Israelte Pathianin Israelte a doupih jiakin, Josuain hun khata a mat vek ahi uhi.Huan, Josua leh Israelte tengteng a giahmun Gilgal ah a kiknawn vek uhi.

⁴³Tämän jälkeen Joosua ja israelilaiset palasivat leiriinsä Gilgaliin. valloitus

⁴³Huan, Josua leh Israelte tengteng a giahmun Gilgal ah a kiknawn vek uhi.