1Jumalaton pakenee, vaikka kukaan ei aja takaa, mutta vanhurskas on turvassa kuin leijona.
1Mi gilou kuamah delhlouhin a tai: himahleh mi diktat humpinelkai bangin a hangsan hi.
2Kun maassa on kapinoita, hallitsijat vaihtuvat, mutta kyvykäs mies vakiinnuttaa vallan.
2Gam tatlekna jiakin mi tampi huaiah lalte ahi: himahleh theisiam leh theihna nei mite jiakin huaia gam bel suksau ahi ding hi.
3Köyhä, joka toista köyhää sortaa, on kuin sade, joka vie mullan ja siemenet.
3Mi taksap hau mi genthei nuaisiah vuahpi ju an nuse lou bang ahi.
4Laista piittaamaton puolustaa jumalattomia. Joka noudattaa lakia, vastustaa heitä.
4Amau dan manghilh ten mi gilou a phat ua: himahleh huchibang dan juite amau tungah a thangpai uhi.
5Paha ihminen ei erota oikeaa väärästä. Joka Herraa etsii, näkee asiat oikein.
5Mi hoihlouin vaihawmna a theisiam kei: himahleh amau TOUPA zong ten thil tengteng a theisiam uh.
6Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin rikkaus ja vaellus väärillä teillä.
6A lampitea hoihlou mi hau sangin a thutaknaa om mi genthei a hoih jaw hi.
7Viisas se poika, joka opetukset muistaa, isänsä häpäisee, joka irstailuissa kulkee.
7Kuapeuh dan jui tapa pil ahi: himahleh kuapeuh an hai mite toh kithuahin a pa a zumsak hi.
8Joka korkoa kiskoo ja rahaa kahmii, kokoaakin sille, joka muistaa köyhää.
8Kuapeuh a neih a nou leh a punga tamsakin mi genthei hehpih mi amah dingin a lakhawm hi.
9Joka sulkee korvansa Herran lailta, sen rukouskin on Herralle kauhistus.
9Kuapeuh dan za lou dinga a bil kaihei tuh a thumna nasan kihhuai ahi.
10Joka suoran tien kulkijaa viettelee väärään, putoaa omaan kuoppaansa, mutta nuhteeton saa kyllälti hyvää.
10Kuapeuh lampi giloua midik lamhaihsak, amah kokhuk mahmah ah amah a ke lut ding hi: himahleh mi hoihkimin gou hoih a luah ding hi.
11Rikas luulottelee olevansa viisas, mutta köyhä, jolla on ymmärrystä, näkee hänen lävitseen.
11Mi hausa amah ngaihin a pil a; himahleh mi genthei theihsiamna neiin amah a zong khia hi.
12Kun vanhurskaat vallitsevat, kansa iloitsee, kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät.
12Mi diktat a vualzoh chiangin, thupina lian a om: himahleh mi gilou a thoh changin, mite a bu uh.
13Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.
13Kuapeuh a tatlekna khuk a lohching kei ding: himahleh kuapeuh huaite thuphatawia manghilhin chitna a mu ding uh.
14Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä.
14Lauthei gige mi a hampha hi: himahleh a lungtang saksak gige siatna ah a ke ding hi.
15Kuin ärisevä leijona, kuin äkeä karhu on jumalaton hallitsija köyhille.
15Humpinelkai humham leh vompi hawk bangin; huaimah bangin mi gentheite tunga vaihawmmi gilou ahi.
16Lyhytnäköinen se ruhtinas, joka riistää kansaa, pitkäikäinen se, joka väärää voittoa vihaa.
16Vaihawmmi theisiamna tasam tuh nuaisiahhatmi thupi ahi: himahleh kuapeuh huaihamna huain a nite a sausak ding.
17Murhamies on pakolainen kuolemaansa saakka, älä pidättele häntä hänen paetessaan.
17Mi kuapeuh mi himhim sisana dim kokhuk sungah a tai lut ding; kuapeuhin len kei hen.
18Joka vakaasti kulkee, välttää vaarat, joka poikkeaa tieltä, kompastuu ja kaatuu.
18Kuapeuh tangtaka om suahtaksakin a om ding: himahleh kuapeuh a lampi tea hoihlou a pukzo ding hi.
19Leivässä pysyy, joka pellollaan pysyy, joka tavoittelee tyhjää, pysyy köyhänä.
19Kuapeuh a gam leiletin tanghou tampi a nei ding: himahleh kuapeuh mi bangmahlou nung juiin gentheihna kiching a nei ding hi.
20Luotettavan miehen toimissa on siunaus. Joka rikkautta rohmuaa, ei rangaistusta vältä.
20Mi ginomin vualjawlna a hau ding: himahleh kuapeuh hau dinga kintat gawt louhin aomkei ding.
21Puolueellisuus on pahasta, mutta moni tekee väärin jo leipäpalan tähden.
21Mite deihsaktuam neih ahoih kei: tanghou them jiakin mi a talek ding leng ahi sam kei hi.
22Ahne juoksee rahan ja tavaran perässä eikä huomaa, että köyhyys on jo kintereillä.
22Kuapeuh deihgawl-sumchit hausakna delhin a kinoha, huan a tungah taksapna a hongtung sin chih a theikei.
23Oikaise toista, ja hän arvostaa sinua enemmän kuin sitä, joka mielistelee.
23Kuapeuh mi deihsaknaa salin a leia maitangphathatmi sangin deihsakna tamsem a nungin a mu ding hi.
24Joka vanhempiaan surutta riistää, ei ole ryöstäjää parempi.
24Kuapeuh a nu hiam a pa hiam loka, Tatlekna ahi kei, chi; amah mah hihsemi kithuahpih ahi hi.
25Ahneus saa aikaan riitaa, Herraan luottava menestyy.
25Kuapeuh lungsim duhgawlin kinakna a tokthou hi: himahleh kuapeuh TOUPAa muanna koih thausakin a om ding hi.
26Mieletön se, joka itseensä turvaa, joka viisautta seuraa, se menestyy.
26Kuapeuh amah lungtanga muang mihai ahi: himahleh kuapeuh piltaka om, suahtaksakin a om ding hi.
27Joka köyhiä auttaa, ei puutetta koe, mutta katseensa kovettavaa kirotaan.
27Kuapeuh genthei kianga pia a tasam kei dinga: himahleh kuapeuh a mit selin hamsia tampi a nei ding hi.Mi gilou a thoh chiangin, mite a bu ua: himahleh a manthat chiangun, mi diktat a pung hi.
28Kun pahat saavat vallan, kaikki kätkeytyvät, kun he tuhoutuvat, koittaa vanhurskaiden aika.
28Mi gilou a thoh chiangin, mite a bu ua: himahleh a manthat chiangun, mi diktat a pung hi.