¹Herra, miksi olet niin kaukana, miksi kätket kasvosi meiltä ahdingon aikana?

¹TOUPA aw, bangachia gamla pi-a ding nak na hia? Bangchia mangbat lai banga kisal nak?

²Häikäilemättä jumalaton vainoaa köyhiä, saalistaa heitä kavalilla juonillaan.

²Mi gilou-salou kisaktheihna jiakin mi gentheite delh ekin a om uhi; a thil gilou ngaihtuah khiakte uah amau mah awk uhen.

³Väärintekijä rehentelee mielihaluillaan, kiskuri kerskuu voitoistaan ja pilkkaa Herraa.

³Mi gilou-salou in a lungtang utlam a suanga, mi huaihamin TOUPA a paikhia a, a musit nak hi.

⁴Jumalaton ylvästelee: "Ei Jumala rankaise. Ei häntä edes ole!" Siinä hänen ajatuksensa.

⁴Mi gilou-salou in kisaktheih mel puin, A phut kei ding, a chichi a. A ngaihtuahna tengteng tuh, Pathian a om kei, chih ngen ahi.

⁵Väärintekijä menestyy kaikessa, mitä tekee. Sinun tuomiosi eivät häntä kosketa. Hän hymähtää kaikille vastustajilleen,

⁵A omdante tuh ckiklai peuhin leng a kip hima; na vaihawmnate tuh tunglam gamla pi-ah, a muh bat louhah, a om hi: Amah doute tengteng lah a nuihsan maimah ngala;

⁶sanoo itsekseen: "Mikään ei minua horjuta! Vastoinkäymiset eivät minua kohtaa!"

⁶A lungsim in, Ka ling kei ding; khang tengteng phain leng mangbangin ka om kei ding, a chi hi.

⁷Hänen suustaan tulvii kirousta, petosta ja uhkaa, hänen kielensä syytää tuhoa ja hävitystä.

⁷A kam tuh hamselohna te, khemna te, engbawlna tein a dima; a lei nuaiah thilhihkhelh na leh siatna a om hi.

⁸Hän asettuu väijyksiin kylien liepeille ja murhaa salaa viattoman, vaanii katseellaan avutonta.

⁸Kho tenga a guka tanna munahte khawng a tu jela; mun dai khawngah giloulou mite a that jel hi: a mitin bangmah hih theilou mi a guktan nak ahi;

⁹Hän väijyy piilopaikassaan kuin leijona tiheikössä. Hän vaanii siepatakseen heikon, kaappaa köyhän verkkoonsa.

⁹Humpinelkaiin a kua a guktan bangin aman tuh mun dai ah a guktan jel hi; mi genthei man dingin a tang jela: mi genthei tuh a man ngeia, hichiin a lenin a kai mang naknak hi.

¹⁰Niin sortuu avuton ja heikko, köyhät joutuvat hänen valtansa alle.

¹⁰A khupboha, a kuna, bangmah hih theilou mite a mi hatte uh hihpukin a om naknak uhi;

¹¹Hän sanoo itsekseen: "Ei Jumala välitä, hän on kääntänyt katseensa pois, ei hän mitään huomaa."

¹¹A lungsim ah, Pathianin a mangngilh ahi: a mai a sela, chikmah chiangin a mu kei ding, a chi.

¹²Riennä avuksi, Herra! Jumala, kohota kätesi! Älä unohda avuttomia!

¹²Toupa aw, thou in; Pathian aw, na khut honlikin: mi gentheite mangngilh ken;

¹³Miksi jumalaton saa pilkata sinua, Herra? Miten hän voi ajatella, ettei Jumala rankaise?

¹³Bangjiakin ahia mi gilou-salouin Pathian a muhsit, a lungsima, Na phut kei ding, a chih nak?

¹⁴Sinä näet kaiken, tuska ja murhe ei jää sinulta huomaamatta, sinä ojennat kätesi. Sinulle köyhä ja orpo uskovat asiansa, sinä annat avun.

¹⁴Muh jaw na mu khin thama; na khuta thuk ding thilhihkhial leh hihvuina na en ngala: bangmah hih theilou mi na kiangah a kikemsak jela; Pa neilou panpihpa na hi naknak hi.

¹⁵Murra jumalattomien voima, rankaise heitä, tee loppu vääryydestä!

¹⁵Mi gilousalou ban sutan inla, mi gilou, gitlouhna zong khiain, na muh het louh mateng;

¹⁶Herra on kuningas aina ja iäti! Vierailla kansoilla ei ole sijaa hänen maassaan.

¹⁶Toupa tuh khantawn khantawn adin KUMPIPA ahi a: nam chih amah gam akipanin a mangthangta uhi.

¹⁷Herra, sinä kuulet, mitä köyhät kaipaavat. Sinä kuuntelet tarkoin, sinä rohkaiset heitä.

¹⁷Toupa, kingainiamte deihna na ngaikhia a: a lungtang uh na kisa sak dinga, a bil uleng na za sak ding hi:Pa neiloute leh engbawlte, leitung min a engbawl nawn louhna ding un, a vai uh hawmsak dingin.

¹⁸Sinä hankit oikeuden orvolle ja sorretulle, eikä pelko enää aja ketään pois maasta.

¹⁸Pa neiloute leh engbawlte, leitung min a engbawl nawn louhna ding un, a vai uh hawmsak dingin.