1Mies: Miten kaunis oletkaan, kalleimpani, miten kaunis on katseesi! Kyyhkyjä ovat sinun silmäsi, hunnun verhoamat. Sinun hiuksesi ovat kuin mustien vuohien lauma, joka karkaa Gileadin rinteitä alas.
1Ngaiin, na kilawm hi, ka it; ngaiin, na kilawm hi; na maituamna liah ah na mitte vahui bang ahi ua: na sam kel honbang ahi, Gilead mual pang khawnga kualte.
2Sinun hampaasi hohtavat valkoisina kuin vastakerityt lampaat, vedestä nousseet. Ne ovat kuin karitsat kaksittain, ei yksikään ole pariaan vailla.
2Na hate mulmet thak belamnu hon bang ahi ua, sil khit pheta hongpai tou te; huaiah amaute chiatin phik a nei ua, alak ua kuamah misisun a om kei uh.
3Sinun huulesi ovat kuin purppuranauha, suloinen on sinun suusi. Kauniisti, kuin granaattiomena, kaartuu otsasi hunnun alla.
3Na mukte khausan au bang ahi ua, na kam a kilawma: na mit laivomte pomgranet them bang ahi na maituamna liah ah.
4Ylväänä kuin Daavidin torni kohoaa sinun kaulasi. Siihen on ripustettu tuhat kilpeä, monen soturin jouset ja viinet.
4Na ngawng Davidin galvan koihna a lam insang bang ahi, lumbem neute sang khat kikhaina mun, mi hatte lum tengteng omna.
5Sinun rintasi ovat kuin peuranvasat, kuin gasellin kaksoset, jotka käyvät laitumella liljojen keskellä.
5Na nawite zuktal nou nih phikte a bang ua, lili pak laka tate.
6Kun tuulenhenki illalla viriää ja varjot pitenevät, minä nousen mirhavuorelle, suitsukekukkulalle.
6Ni a nema limliap a man mateng murra mualah leh, begaw tangah ka hoh ding.
7Rakkaani, kaikki sinussa on kaunista, sinä olet täydellinen!
7Na kilawm hi, ka it; nangah ninbang a om kei.
8Mies: Tule, valittuni, tule vuorilta, tule luokseni Libanonilta! Jätä Amanan huiput, jätä Senirin ja Hermonin laet, leijonien lymypaikat, pantterien vuoret!
8Ka mou, Lebanon akipan hon juiin, Lebanon akipan kei toh: Aman a vuma kipan dakin, Senir leh Hermon Hermon vum a kipan, hompinelkaite kua akipan, gialbemte mual akipan.
9Rakkaani, kihlattuni, olet vienyt sydämeni! Yhdellä silmäyksellä sinä sen veit, yhdellä kaulanauhasi helmellä.
9Ka lungtang na tuahmangta, ka sanggamnu, ka mou; na mitte laka khatin ka lungtang na tuahmangta hi, na ngawnga khainiang khatin.
10Miten ihanaa on sinun rakkautesi, rakkaani, valittuni! Mitä on sinun rakkautesi rinnalla viini! Ihanammin kuin kaikki balsamit tuoksuvat sinun voiteesi!
10Na itna kilawm natele, ka sanggamnu, ka mou! Na itna uain sangin nakpiin a hoihjaw! Na kinuh gim, gimlim chiteng sangin a hoihjaw.
11Mesi helmeilee sinun huulillasi, sinun kielelläsi on maitoa ja hunajaa. Rakas, sinun vaatteissasi tuoksuu Libanon!
11Na mukte, Aw ka mou, khuaikhak bangin a takkhiaa: na lei nuaiah khuaiju leh nawitui aom; na puansilh gim Lebanon gim a bang hi.
12Mies: Rakkaani, valittuni! Sinä olet suljettu puutarha, lukittu tarha, sinetöity lähde,
12Huan um bing ka sanggamnu, ka mou ahi; tuinak huk, tuikhuk vuh.
13paratiisi, jonka purojen äärellä kasvaa granaattiomenoita, monia maukkaita hedelmiä, hennaa ja nardusta,
13Na tuaite pomgranet huan, gah manphate toh ahi; spiknardi singsuan toh henna-pak.
14nardusta ja sahramia, kanelia ja mausteruokoa ja suitsukepuita, mirhaa ja aaloeta, kaikkein parasta balsamia.
14Spiknardi leh pak gimlim, kepbuk leh singnamtui begaw sing tengteng toh; murra leh aloe, gimlim pipen teng toh.
15Sinä olet puutarhan lähde, elävän veden kaivo, johon virtaavat Libanonin vuorten vedet!
15Huana tuikhuk na hia, tuihing lui, Lebanon akipana lui luangte.Khanglouin, Aw mallam hoih; huan hongin, nang simlam; ka huan tungah nungin, huchia huaia gimnamtuite a luankhiak theihna dingin. Ka ngaihnou a huan sungah hongpai henla, a theigah manphate ne hen.
16Neito: Nouse, pohjatuuli, tule, etelätuuli! Puhalla minun puutarhaani, niin balsamin tuoksu leviää ja armaani tulee puutarhaansa nauttimaan sen hedelmistä!
16Khanglouin, Aw mallam hoih; huan hongin, nang simlam; ka huan tungah nungin, huchia huaia gimnamtuite a luankhiak theihna dingin. Ka ngaihnou a huan sungah hongpai henla, a theigah manphate ne hen.