¹Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle.

¹Sa kadala dieli sas shinade amende, murhe kuchi vortacha. Vuzhuvas anda so godi maril o stato ai o duxo, ai luvudis O Del la dragostiasa, ai das amaro traio ka Del ande swako fialo ande dar le Devleske.

²Antakaa meille tilaa sydämessänne! Emme ole tehneet kenellekään vääryyttä, emme ole tuottaneet kenellekään vahinkoa emmekä hankkineet hyötyä kenenkään kustannuksella.

²Den ame iek than ande tumaro ilo. Chi shubisailiam angla kanikaste, chi kerdiam te shubilpe khonik, chi dziliardiam kanikas te las so si lesko.

³Tätä en sano teitä tuomitakseni. Sanoinhan jo, että teillä on sija meidän sydämessämme, niin että haluamme teidän kanssanne elää ja teidän kanssanne kuolla.

³Nai te dosharav tume kai dav duma kadia, ke mai phendem, ke tume san ande amare ile vi ando traio ai vi kai martia.

⁴Teille voin puhua aivan suoraan, ja minulla on paljon aihetta olla teistä ylpeä. Olen saanut yllin kyllin lohdutusta, kaiken ahdinkomme keskelläkin tunnen ylenpalttista iloa.

⁴Si ma iek baro pachamos ande tumende, ai sai luvudiv tume! Pechime sim ai defial raduime andel nekazuira kai sam.

⁵Makedoniaan tultuamme emme saaneet hetkenkään rauhaa. Meitä ahdistivat kaikenlaiset vaikeudet, ulkoapäin taistelut, sisältäpäin pelot.

⁵Ke de sar aresliam ande Macedonia, amaro stato chi pashlilo vov si, numa sas ame baiuria pa swako rik; ai xasas ame uni manushensa, ai dar sas ame ande amare ile.

⁶Mutta Jumala, joka rohkaisee masentuneita, lohdutti meitäkin antamalla Tituksen tulla luoksemme.

⁶Numa O Del kai pechil kodolen kai si nekezhime, pechisardia ame kana tradia amenge o Titus.

⁷Hänen tulonsa lisäksi meitä lohdutti myös se rohkaisu, jota hän oli saanut teidän luonanne. Hän kertoi, kuinka te ikävöitte minua, kuinka nyt surette ja kuinka kiivaasti pidätte minun puoltani, ja se on vielä enemmän ilahduttanut minua.

⁷Ai samas pechime, na ferdi ke avilo, numa ke phendia amenge sar tume pechisardian les. Ai phendia amenge sode mangen te dikhen ma, ai sode nekezhime san, ai sode gata san te thon mange partia; anda kodia akana sim mai raduime.

⁸Vaikka tuotin kirjeelläni teille mielipahaa, en sitä kadu. Jos minua kaduttikin, kun näin teidän pahoittaneen siitä mielenne vähäksi aikaa,

⁸Amborim kado lil kai tradem nekezhisardia tumen, numa nai baio akana. Numa baio sas kana dikhlem ke kodo lil nekezhisardia tume pe xantsi vriama.

⁹olen nyt iloinen -- en siksi, että te tulitte surullisiksi, vaan koska murheenne sai teidät muuttamaan mielenne. Murheenne oli Jumalan mielen mukaista, ja niinpä emme aiheuttaneet teille mitään vahinkoa.

⁹Numa raduiv ma akana, na ke nekezhisailianas pala murho lil, numa ke tumaro nekazo kerdia tume te kein tume anda so kerenas ka Del, kodole nekazosa kai sas tume kerdia tume te kein, ai ame chi kerdiam tumenge chi iek baio.

¹⁰Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.

¹⁰Ke o nekazo kai kerel O Del lesa buchi parhuvel o traio ai ingerel ka skepimos - ai chi mothas ke nas mishto! Numa o nekazo la lumiako angerel ka martia.

¹¹Näettehän, millaista intoa tuo Jumalan mielen mukainen murhe on luonut teihin, miten se on saanut teidät puolustautumaan, suuttumaan ja pelkäämään, ikävöimään meitä ja päättäväisesti rankaisemaan syyllistä. Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne tässä asiassa viattomia.

¹¹O Del kerdia buchi le nekazosa kai avilo pe tumende: ai dikhen akana so kerdilia ande tumende, ai dikhen kodo nekazo kerdia te avel tumenge e buchi le Devleske po ilo, ai kerdia te aven tumare ilesa te roden te thon tumenge partia! Che xoli, che dar, che dragostia ando ilo te dikhen ma, ai le ilesa, ai sigo te dosharen le nasulimos!

¹²Minä en kirjoittanut teille sen enempää vääryyttä tehneen kuin vääryyttä kärsineenkään vuoksi, vaan jotta teille itsellenne Jumalan edessä kävisi selväksi, kuinka vakavasti te todella olette minun puolellani.

¹²No te ramov tumenge, nai pala kodo kai kerdia o nasulimos, vai kodoleske kai kerdia, numa ramosardem tumenge te dikhen mishto angla Del sode sam tumenge drago.

¹³Tämä on meitä rohkaissut. Mutta vielä tätä rohkaisuakin enemmän meitä on ilahduttanut Tituksen ilo siitä, että hän voi nyt ajatella teitä kaikkia huojentunein mielin.

¹³Pala kodia liam zor. Chi liam ferdi zor, numa amaro raduimos mai baro sas, kana dikhliam sode o Titus raduime sas, kana tume savorhe pechisardian les.

¹⁴Minun ei tarvinnut hävetä sitä, että olin kiitellyt teitä hänelle. Niin kuin kaikki, mitä olen teille puhunut, on totta, samoin on osoittautunut todeksi se, mistä olen teitä kehunut Titukselle.

¹⁴Ai te luvudisardem tume xantsi angla leste, nas mange lazhav tumendar. Numa sar phendiam sagda tumenge o chachimos. Vi o luvudimos kai kerdem angla Titus chachimos si.

¹⁵Hänen sydämensä lämpenee, kun hän muistaa, miten kuuliaisia te kaikki olitte ja miten arasti ja kunnioittavasti te otitte hänet vastaan.

¹⁵Ai kadia leski dragostia karing tumende mai bari la, kana delpe goji sar savorhe mangenas te pachan o mui, ai sar premisardian les darasa ai izdraimasa.

¹⁶Olen iloinen siitä, että voin joka suhteessa luottaa teihin.

¹⁶Defial raduime sim ke zhanav ke sai jinav pe tumende ande soste godi.