¹Ylipappi kysyi: "Pitääkö syytös paikkansa?"

¹O baro rashai phushlia katar o Stephen te si chaches.

²Stefanos vastasi: "Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin.

²O Stephen phendia, "Manushale, murhe phral, ai murhe dada ashunen: O Del le putierako sikadilo amare dadeske o Abraham kana sas ande Mesopotamia, mai anglal sar te beshel ando Haran, ai phendia leske.

³Jumala sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.'

³Zhatar anda cho them, ai mek che niamuria, ai zha ando them kai sikavava tuke.

⁴Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

⁴Antunchi gelo anda them kai sas le Chaldeans, ai avilo ando Haran; ai kotsar, kana mulo lesko dat, O Del andia les ando them kai san tume akana.

⁵Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia.

⁵O Del chi dia les kotse chi iek kher, chi phuv te tho o punrho. Numa O Del shinadia ke dela les o them, ai kodola kai avena pala leste avela vi lengo them kana wo merela, inker ande kodia vriama o Abraham nas les glati.

⁶Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta.

⁶Ai eta so phendia lesko O Del, kodola kai avena pala tute traiina andek them, ai won avena slugi, ai chinuina le shtar shela bersh.

⁷Mutta minä' -- niin sanoi Jumala -- 'tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.'

⁷Numa o them kai chinuisardia le, me dava les pe kris, phendia O Del, ai porme pala kodia anklen avri, ai podaina man katse.

⁸Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.

⁸O Del dia o Abraham o kontrakto le shinimasko: O Abraham sas les iek shav o Isaak ai shindia lesko boriko le oxtoto dies. Ai o Isaak sas o dat le Iakovosko; ai o Iakov sas les desh u dui shave.

⁹"Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan

⁹Numa le phral le Josephoske xolaile po Joseph, ai bichinde les te avel sluga ande Egypt. Numa O Del sas lesa,

¹⁰ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa.

¹⁰ai ankalavelas les anda sa leske baiuria, ai dia les te avel gojaver, ai o Joseph pelo drago le Pharaohnoske kai sas o amperato le Egyptako; ai thodia le Josephos te lel pesko vas te avel baro pe Egypt ai pe sa o kher le Pharaohnosko.

¹¹Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa.

¹¹Rimosaile e phuv ai chi mai bariolas xaben ande Egypt ai vi ando Canaan, ai sas baro nekazo; ai amare dada chi mai arakhenas xaben te pravarenpe.

¹²Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä

¹²O Iakov ashundia ke sas jiv ande Egypt, ai tradia amare daden e pervo data.

¹³seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan.

¹³Ai e duito data le phral le Josefoske prinzharde les; ai o Pharaohono diape gor anda che familia sas o Josef.

¹⁴Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä.

¹⁴Porme o Josef tradia te anen le Iakovos kai sas lesko dat, ai sa peska niamon kai sas eftavardesh tai panzh zhene.

¹⁵Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme,

¹⁵O Iakov avilo ande Egypt, ai mulo kotse, ai vi amare dada.

¹⁶ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.

¹⁶Ai angerde le ando Shechem, ai thode le ando groposhevo kai o Abraham chindiasas lovensa katar le shave le Hamoroske, o dat le Shechemosko.

¹⁷"Yhä lähemmäs tuli se aika, jolloin Jumala oli täyttävä Abrahamille antamansa lupauksen. Israelin kansa kasvoi kasvamistaan Egyptissä,

¹⁷E vriama pasholas kai trobulas te kerdiol so O Del shinadia sas le Abrahamoske, ai o narodo butiolas ande Egypt,

¹⁸kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista.

¹⁸zhi kai kerdilia aver amperato kai chi zhanelas le Josefos.

¹⁹Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon.

¹⁹Kodo amperato xoxadia amare narodos, ai chinuisardia amare narodos, kana phendia lenge pe zor te meken tsinorhen te meren.

²⁰Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona,

²⁰Ande kodia vriama o Moses biandilo, ai wo sas drago ai lasho angla iakha le Devleske, sas pravardo trin shon ando kher peske dadesko;

²¹ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan.

²¹ai kana mekle les, e shei le Pharoahnoske lia les, ai bariardia les sar ta avino lako shav.

²²Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.

²²O Moses sas sichardo ande sa e goji le Egyptonge, ai zuralo sas kana divinilas ai kana kerel vari so.

²³"Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään.

²³Shtarvardesh bershengo sas kana avilia leske po ilo te zhal te dikhel peske phralen kai sas Zhiduvuria.

²⁴Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä.

²⁴Dikhlia sar marenas iekes, ai mardia pe wo anda kuko kai sas mardo, ai dia iek le Egyptianos.

²⁵Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet.

²⁵Wo gindilas ke leske phral le Zhiduvuria haliarenas ke O Del si te tradel lenge o skepimos katar o Moses; numa won chi haliarde.

²⁶Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'

²⁶Pe terharin o Moses arakhlia duie Zhidovon kai marenaspe, ai wo manglia te aterdiarel le, ai mothol lenge, "Murhe vortacha, tume phral san, sostar maren tume?" Numa iek anda lende kai marelas pe kukulesa, spidia le Mosesos,

²⁷Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: 'Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme?

²⁷ai phenel, "Kon thodia tu baro ai te des ame kris tu?"

²⁸Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?'

²⁸Ai phendia leske, "Manges te mudares i man sar mudardia arachi le Egyptianos?"

²⁹Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.

²⁹Kana ashundia o Moses kodola vorbi liape an nashlo, ai gelo andek them kai bushol Midian, ai kotse sas les dui shave.

³⁰"Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta.

³⁰Shtarvardesh bersh pala kodia, iek angelo sikadilo leske ande pusta kai sas o plai kai busholas Sinai ande parha kai sas ande krenzha kai phabolas.

³¹Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen:

³¹Kana dikhlia kodia o Moses, chudisailo anda so dikhlia, ai sar pasholas o glaso le Devlesko, ashundilia leske, phenelas,

³²'Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.' Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.

³²"Me sim O Del che dadengo, O Del le Abrahamosko, ai O Del le Isaakosko, ai O Del le Iakovosko. "O Moses izdralas, ai chi tromalas te dikhel.

³³Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.

³³O Del phenel leske, "Le le papucha anda che punrhe, ke po phuv kai beshes swuntsola.

³⁴Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.'

³⁴Dikhlem o nekazo murhe narodosko kai si ande Egypt, ashundem lengo tsipimos, ai hulistem akana te ankalavav le avri. Akana zha, Me tradava tu ande Egypt.

³⁵"Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: 'Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?' Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.

³⁵Sa kodo Moses kai le Zhiduvuria gonisarde les, ai phende leske, "Kon thodia tu baro ai te des kris?" O Del tradia les sar baro ai skepitori la putierasa le angeloski kai sikadilia sas leske ande krenzha.

³⁶Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan.

³⁶O Moses si kai ankaladia le Zhidovon andai Egypt, ai kai kerdia mirakluria ai semnuria ande kodo them, kai pai e loli, ai ande pusta shtarvardesh bersh.

³⁷Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: 'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.'

³⁷Ai pale o Moses phendia le Zhidovonge, O Del tradela tumenge iek profeto sar mande kei avela iek anda tumaro narodo.

³⁸Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille.

³⁸Wo si kai sas mashkar le Zhiduvuria kai sas chidine ande pusta, wo sas amare dadensa ai le angelosa kai delas duma lesa pe plaiing kai bushol Sinai, ai o Moses phendia le vorbi ka amare daden, ai lia le vorbi le Devleske te anel le amende;

³⁹Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin.

³⁹Numa amare dada chi mangle te lenpe pala leste, chi mangle kodo zakono ai ande pengo ilo mangenas te zhan palpale ande Egypt.

⁴⁰He sanoivat Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.'

⁴⁰Ai phende ieke manusheske kai busholas Aaron, ker amenge dela kai phiren angla amende ke o Moses kai ankaladia ame avri andai Egypt, chi zhanas so kerdilia ande leste.

⁴¹Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi.

⁴¹Ai kerde ande kodola diesa iek vitselo sumnakuno, ai mudarde ieke zhegania ai phende te avel angla vitselo, ai raduisaile savorhe anda so kerde ande penge vas.

⁴²Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa: -- Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, toitteko, Israelin sukukunta?

⁴²Antunchi O Del durilo lendar, ai meklia len te rhuginpe kal chererhaia ai kal shunuto ai kal dieli kai si ando cheri; sar si ramome ande klishka le profetonge, tume narodo andai Israel, mange si kai dian le zhigenien ai ande murho anav kai mudardian le shtarvardesh bersh ande pusta?

⁴³Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä te kannoitte, kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet! Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.

⁴³Nichi, numa angerdian e tsera le Devleski kai busholas Moloch, ai e chererhai kai sas tumaro Del o Remphan, kodola patreturia kai tume kerdian te rhugin tume lende; anda kodia angerava tume mai dur de sar e Babylon.

⁴⁴"Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan.

⁴⁴Ande pusta amare dada sas le iek tsera kai sas andre ramome le zakonuria. Kodia tsera sas kerdi sar O Del phendia, sas le Mosesoske te kerel la, ai phendia sas le Mosesoske te kerel saikfielo sai kodia tsera kai dikhlia;

⁴⁵Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka.

⁴⁵Kodia tsera sas dini ka amaro narodo kai avilo pala amende, ai angerde la pensa kana sas o Josef o baro line o them katar le thema kai O Del gonisardia anda lende. Ai beshlo zhi kai avilo o David.

⁴⁶Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle.

⁴⁶O David sas drago le Devleske, ai manglia te kerel ek kher le Devleske, pala O Del o Iakovosko.

⁴⁷Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa.

⁴⁷Numa o Solomon kerdia o kher le Devlesko.

⁴⁸Profeettahan sanoo:

⁴⁸Numa O Del chi beshel anda so sas kerdo andel vas le manusheske, sar mothol o profeto.

⁴⁹-- Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni koroke. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, mikä olisi minun asuinsijani?

⁴⁹O rhaio si murhi amperetsia ai e phuv si kai phirav savestar kher kerena mange? Mothol O Del. Vai kai avela o than kai hodiniva?

⁵⁰Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!

⁵⁰Pate nai murho vas kai kerdia sa kadala bucha?

⁵¹"Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä -- niin kuin isänne, niin myös te!

⁵¹Tume manushale kai chi pachan o mui ai kai tumaro ilo ai tumare khan phandade le ka glaso le Devlesko, ai chi meken O Swunto Duxo te del ande tumaro ilo, vi tume sar tumare dadasa.

⁵²Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!

⁵²Savo andal profeturia si kai tumare dada chinuisarde le ai marde le? Mudarde kodolen kai mothonas mai anglal ke si te avel O Swunto kodo kai bichindian les ai mudardian les;

⁵³Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet."

⁵³Tume kai sas tume dino o zakono le Devlesko katar le angeluria, ai chi lian tume pa kado zakono.

⁵⁴Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan.

⁵⁴Kana ashunde kodala vorbi, xolaile, ai kristsiinas andal dand pe leste.

⁵⁵Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella.

⁵⁵Numa o Stephen kai sas pherdo Swunto Duxo, vazdia le iakha karing o rhaio, ai dikhlia o barimos le Devlesko, ai le Kristos ande punrhende sar beshelas pe rik e chachi le Devleski.

⁵⁶Hän sanoi: "Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!"

⁵⁶Ai phendia, "Eta, Dikhav o cheri sar si phuterdo, ai O Shav le Manushesko ande punrhende pe rik e chachi le Devleski."

⁵⁷Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa.

⁵⁷Savorhe tsipinas, ai phandade penge khan, ai savorhe xokle pe leste, ai angerde les avri anda foro, ai shude bax anda leste te mudaren les; le manush kai shudenas bax anda leste dine penge tsalia ka terno manush te garavel le, wo busholas Saul.

⁵⁸He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan.

⁵⁹Ande kodia kai shudenas le baxensa anda leste o Stephen, rhugilaspe ai motholas, "Devla, le murho traio tute."

⁵⁹Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: "Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni."

⁶⁰Porme pelo ande changende, ai tsipisardia zurales, "Devla, na xoliavol pe lende anda so kerde," ai kana phendia kodola vorbi mulo.

⁶⁰Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: "Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!" Sen sanottuaan hän nukkui pois.