¹Viides enkeli puhalsi torveensa. Silloin minä näin, että taivaasta oli pudonnut maahan tähti. Sille annettiin syvyyden kuilun avain,

¹O panshto angelo phurdia leski tuturaza. Dikhlem ek chererhai anda rhaio kai peli pe phuv. Ai ka leste sas dino e chaia ka o gropo (Abiss).

²ja se avasi tuon syvyyteen vievän kuilun. Kuilusta nousi savua kuin suuresta uunista, ja savu pimensi auringon ja ilman.

²Ai wo phuterdia o gropo ai thu avilo avri sar o thu katar o than kai si e bari iag. Ai o kham ai e barval aviline tuniariko katar o thu anda o gropo.

³Savusta levisi maan päälle heinäsirkkoja, ja niille annettiin sama valta kuin on skorpioneilla maan päällä.

³Le sarancha hulenas tele pe phuv katar o thu. Won sas dine putiera sar le tsinorhe zhigeni kai pusavel.

⁴Niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa kedon ruohoa eivätkä mitään muutakaan vihantaa eivätkä yhtään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole otsassaan Jumalan sinettiä.

⁴Won sas phendo te na dukhaven e char vai zelene partia, vai kopachi, khash. Won sas te dukhaven ferdi le manush bi o semno le Devlesko pe lenge chikhaturia.

⁵Heitäkään ne eivät saaneet tappaa, ainoastaan piinata viiden kuukauden ajan. Tuska, jonka ne ihmiselle tuottavat, on samanlainen kuin skorpionin piston tuottama.

⁵Le sarancha nas te mudaren kodole manushen, numa won sas te den le bari dukh pala pansh shon. Ai e dukh sas sar avela katar ek tsinorhi zhigeni kai pusavel.

⁶Sinä aikana ihmiset etsivät kuolemaa mutta eivät löydä, he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä.

⁶Le manush roden sar te meren ande kodola diesa, chi arakhen les. Won mangen te meren, numa e martia chi mekel le te meren.

⁷Heinäsirkat olivat näöltään kuin taisteluun varustettuja hevosia. Niillä oli päässään kullalta kimaltavat seppeleet, niiden kasvot olivat kuin ihmisen kasvot,

⁷Le sarancha miazonas sar le gras kai zhan ka marimos. Sas vari so pe lenge shere kai miazolas e sumnakai konona, ai lenge mui miazol le muia le manushenge.

⁸ja niillä oli naisen tukan kaltainen tukka. Niiden hampaat olivat kuin leijonan hampaat,

⁸Lenge bal sas sar le bal le zhuvliange ai lenge dand sas sar le dand le lionenge.

⁹ja niillä oli rintapanssarit, jotka olivat kuin rautaa. Niiden siivistä lähti samanlainen jyminä kuin sotavaunuista, joita monet hevoset täyttä laukkaa vetävät taisteluun.

⁹Sas pe lenge kolin sastrenge, ai o bunto katar lenge phaka sas sar o bunto katar but vurdona le but grastensa kai zhan ka marimos.

¹⁰Niillä oli pyrstö ja pistin kuin skorpioneilla, ja pyrstöllään ne saivat tehdä ihmisille pahaa viiden kuukauden ajan.

¹⁰Sas le phoria sar ek tsinorhi zhegeni kai pusavel. E pusav avili katar lenge phoria. Ai lenge putiera sas te dukhaven le manushen pala pansh shon.

¹¹Kuninkaanaan niillä oli syvyyden enkeli, hepreankieliseltä nimeltään Abaddon, kreikankieliseltä Apollyon.

¹¹Kadala sarancha sas le ek amperato. Wo si o angelo le gropomosko. Lesko anav ande Zhiduviska shib si Abbadon, numa ande Grekisko shib si Apollion.

¹²Ensimmäinen voi-huuto on ohi. Mutta sen jälkeen tulee vielä kaksi huutoa.

¹²O pervo baio si gata. Ashun! Si mai dui te aven.

¹³Kuudes enkeli puhalsi torveensa. Silloin kuulin, kuinka Jumalan edessä olevan kultaisen alttarin sarvista tuli ääni,

¹³O shovto angelo phurdia leski tuturaza. Ashundem ek glaso kai avilo katar le shtar koltsuria le altareske o sumnakai angla O Del.

¹⁴joka sanoi kuudennelle torveaan soittaneelle enkelille: "Päästä irti ne neljä enkeliä, jotka ovat kahleissa suuren Eufratvirran rannalla."

¹⁴O glaso phendia ka o shovto angelo kai sas les e tuturaza, "Meken te zhan le shtar angeluria kai si phandade le lantsonsa ka o baro pai kai zhal Euphrates."

¹⁵Niin päästettiin irti nämä neljä enkeliä, jotka olivat valmiina tätä tuntia, päivää, kuukautta ja vuotta varten: niiden oli määrä surmata kolmannes ihmiskunnasta.

¹⁵Won sas garade pala kodo chaso, ai dies, ai shon, ai bersh, ai sas mekle te zhan te mudaren e trito partia sa le manushenge kai traiin.

¹⁶Niillä oli ratsuväkeä kaksikymmentätuhatta kertaa kymmenentuhatta sotilasta; minä kuulin joukkojen lukumäärän.

¹⁶E armia sas la dui shela miliwono ketani po grasten ai ashundem le kana phende sode zhene sas.

¹⁷Tällaisia olivat näyssäni ratsut ja ratsastajat: niillä oli tulipunaiset, savunsiniset ja rikinkeltaiset rintapanssarit, ja hevosilla oli kuin leijonan pää ja niiden suusta suitsi tulta, savua ja rikin katkua.

¹⁷Ande murho vizion, dikhlem le gras ai le manush pe lende, ai le manush ai le kotora sastri kai sas pe lenge kolin. Won sas loli sar iag, ai vunito sar o cheri, ai galbeno sar sulfer. Le shere le grastenge miazonas sar le shere le liononge. E iag ai thu ai sulfer avile anda lenge mui.

¹⁸Näihin kolmeen vitsaukseen -- tuleen, savuun ja rikin katkuun, jotka suitsivat hevosten suusta -- kuoli kolmannes ihmiskuntaa.

¹⁸O trito partia anda sa le manushenge sas mudarde pala e iag ai thu ai sulfer kai avile anda lenge mui.

¹⁹Hevosten voima oli niiden suussa ja hännässä. Häntä oli kuin käärme, ja sillä oli käärmeen pää, jolla se tuotti tuhoa.

¹⁹E putiera le grastenge sas ande lenge mui ai ande lenge phoria. Lenge phoria sas sar le shere le sapenge kai dindaren ai mudaren.

²⁰Loput ihmiset, ne jotka eivät kuolleet näihin vitsauksiin, eivät kuitenkaan lakanneet palvomasta kättensä töitä. He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja kullasta, hopeasta, pronssista, kivestä ja puusta tekemiään jumalankuvia, jotka eivät voi nähdä, eivät kuulla eivätkä kävellä.

²⁰Le manush kai traiinas inker pala kadala baiuria, chi keisaile, chi mekle le dieli kai kerde lenge vastensa, le ikoni kai sas kerde anda sumnakai, rup, xarkune, bax ai khash: kai nashtin te ashunen, dikhen, vai mishkin, vai phiren. Won chi aterdile te luvudin ai rhuginpe ka le dela le xoxamle, le bengen.

²¹He eivät kääntyneet, he eivät luopuneet murhatöistään eivätkä taioistaan, eivät siveettömästä elämästä eivätkä varastamisesta.

²¹Won chi keisaile katar o mudarimos kai won kerenas, vai chi amboldinisaile katar o drabarimos, vai chi katar e kurvi, vai chi katar o chorimos.