1Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki.
1 Zama nya-izey, ay si ba araŋ ma jaŋ ka bay kaŋ iri kaayey kulu goro buru yuuma cire, ikulu na teeko daŋandi mo.
2Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi.
2 Ikulu du baptisma Musa ra buro da teeko do.
3Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa
3 Ikulu na ŋwaari dumi folloŋ ŋwa kaŋ fun Irikoy do.
4ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus.
4 Ikulu na hari dumi folloŋ haŋ mo kaŋ fun Irikoy do. Zama tondo kaŋ fun Irikoy do kaŋ go i banda din gaa no i haŋ. Tondo din mo ga ti Almasihu.
5Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa.
5 Amma i boro boobo, Irikoy mana maa i kaani. A sabbay se no a n'i buukoy say-say ka furu ganjo ra.
6Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät.
6 Hayey din binde bara misayaŋ iri se, hal iri ma si hari laaloyaŋ bini, mate kaŋ cine ngey wo bini.
7Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: "He istuivat syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat tanssimaan."
7 Araŋ ma si te tooru ganakoyaŋ mo, mate kaŋ cine i boro fooyaŋ te, mate kaŋ a go hantumante ka ne: «Jama goro ganda zama ngey ma ŋwa ka haŋ, i tun mo zama ngey ma fooru se.»
8Älkäämme antautuko siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta.
8 Iri ma si zina mo, mate kaŋ i boro fooyaŋ te. Zaari folloŋ ra i boro zambar waranka cindi hinza no bu.
9Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin.
9 Iri ma si Rabbi si mo, mate kaŋ i boro fooyaŋ n'a si, gondey mo n'i halaci.
10Älkää liioin nurisko niin kuin jotkut heistä; he saivat surmansa kuolemanenkelin kädestä.
10 Araŋ ma si jance mo, mate kaŋ i boro fooyaŋ te, i halaci mo halaciyankoyo do.
11Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja.
11 Hayey din kulu te i gaa danga misayaŋ. I n'i hantum mo ka te iri se kaseetiyaŋ hari, iri kaŋ yaŋ zamaney toonandiyaŋ kaa iri gaa.
12Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.
12 Woodin sabbay se, boro kaŋ go ga tammahã nga go ga kay, a ma haggoy nga ma si kaŋ.
13Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
13 Siyaŋ kulu mana du araŋ kala day wo kaŋ dumi ga kaa boro kulu gaa. Amma Irikoy ya naanaykoy no kaŋ si ta araŋ ma du siyaŋ kaŋ ga bisa araŋ hina, amma siyaŋo alwaato ra no a ga faaba fondo te araŋ se hal araŋ ma du ka hin a.
14Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta.
14 Woodin sabbay se, ay baakoy, araŋ ma zuru tooru ganayaŋ se.
15Puhun teille kuin järkeville ihmisille ainakin. Harkitkaa mitä sanon.
15 Ay go ga salaŋ danga laakalkooniyaŋ se, araŋ ma guna haŋ kaŋ ay go ga ci.
16Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?
16 Gaasiya kaŋ ra albarka go, kaŋ se iri ga Irikoy sifa, manti nga no g'iri markasina da Almasihu kuro cabe? Buuru kunkuno kaŋ iri ga ceeri mo, manti nga no g'iri markasina da Almasihu gaahamo cabe?
17Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä.
17 Zama buuru kunkuni follonka go no, iri kaŋ ga ti iboobo, iri ciya gaaham folloŋ, zama iri kulu ga margu kunkuni follonka din gaa.
18Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa?
18 Wa guna Israyla* kunda. Borey kaŋ yaŋ go ga sargayey ŋwa kaŋ i kande sargay feema do, manti i ga margu nda sargay feema no?
19Mitä tällä tarkoitan? En sitä, että epäjumalille uhrattu liha sinänsä olisi jotakin tai että epäjumalat olisivat jotakin todellista.
19 Yaadin gaa, ifo no ay go ga ne? Haŋ kaŋ i sarga tooru se ya hay fo no, wala tooru bumbo ya hay fo no? Abada!
20Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa.
20 Amma haŋ kaŋ dumi cindey go ga sarga toorey se, i go g'a sarga follayey se, manti Irikoy se no. Ay si ba mo araŋ ma margu nda follayey.
21Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään.
21 Araŋ si hin ka Rabbi gaasiya haŋ, da follayey wano mo. Araŋ si hin ka margu Rabbi ŋwaaro do, da follayey wano mo.
22Emme kai halua herättää Herran kiivautta? Olemmeko muka häntä vahvempia?
22 Wala iri go ga Irikoy zukku hal a ma canse? Iri ga bis'a gaabi no?
23"Kaikki on luvallista" -- mutta kaikki ei ole hyödyksi. "Kaikki on luvallista" -- mutta kaikki ei ole rakentavaa.
23 Hay kulu ga halal, amma manti hay kulu no i ga hima ka te. Hay kulu ga halal, amma manti hay kulu no ga jina-koyyaŋ te.
24Kenenkään ei pidä etsiä omaa etuaan vaan toisen parasta.
24 Boro kulu ma si nga boŋ nafa ceeci, amma day haŋ kaŋ ga nafa te nga gorokasin se.
25Syökää kaikkea, mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä.
25 Hay kulu kaŋ fawakoy ga neera, araŋ m'a ŋwa. Araŋ ma si hãayaŋ kulu te bine lasaabu fonda ra.
26"Herran on maa ja kaikki mitä siinä on."
26 Zama «Ganda ya Rabbi wane no, nga nda hay kulu kaŋ go a ra.»
27Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea mitä teille tarjotaan.
27 Da boro kaŋ mana cimandi n'araŋ ce ŋwaari se, araŋ yadda ka koy mo, to, ŋwaari kulu kaŋ i ga jisi araŋ jine, araŋ ma soobay k'a ŋwa. Araŋ ma si hãayaŋ kulu te bine lasaabu fonda ra.
28Mutta jos joku sanoo teille: "Tämä on uhrilihaa", jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia.
28 Amma da boro fo ci araŋ se ka ne: «I na woone sarga tooru se», araŋ ma s'a ŋwa, bora din kaŋ n'a cabe araŋ se sabbay se, da bine lasaabu sabbay se mo.
29En tarkoita teidän omaatuntoanne vaan tuon toisen. Miksi antaisin toisen ihmisen omantunnon määrätä omaa vapauttani?
29 Manti sanda ni bine lasaabo no ay go ga ne, amma day boro fa din wano. Zama ifo se no i g'ay hina neesi boro fo bine lasaabo boŋ?
30Jos minä kiitän Jumalaa ruoastani, miksi minua moitittaisiin siitä, mistä itse kiitän?
30 D'ay go ga ŋwa da saabuyaŋ, ifo se no i g'ay jance nda hari laalo, hay fo boŋ kaŋ se ay na Irikoy saabu?
31Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
31 Yaadin gaa, d'araŋ go ga ŋwa, wala araŋ go ga haŋ, wala hay kulu kaŋ araŋ go ga te, kal araŋ ma ikulu te Irikoy darza se.
32Älkää loukatko sen enempää juutalaisia kuin kreikkalaisiakaan älkääkä liioin Jumalan seurakuntaa.
32 Araŋ ma si ciya katiyaŋ hari Yahudancey, wala dumi cindey, wala Irikoy marga se.
33Minäkin yritän aina tulla toimeen kaikkien kanssa; en etsi omaa etuani vaan muiden ihmisten parasta, jotta he pelastuisivat.
33 Wa ciya danga ay cine, mate kaŋ hay kulu ra ay go ga kaan boro kulu se. Ay s'ay boŋ nafa ceeci, amma boro boobo wane, hal i ma du faaba.