¹Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla.

¹ Alwaato kaŋ Pantakot* zaaro to, ikulu margu care banda nangu folloŋ.

²Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat.

² Sahãadin kala yooje fo fun beene, danga haw gaabikooni faaruyaŋ cine. A na fuwo kulu kubay, nango kaŋ ra i go ga goro.

³He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle.

³ Deeneyaŋ mo kaŋ ga hima danji beeleyaŋ bangay i se, fay-fayante yaŋ da care, ka zumbu i afo-fo kulu boŋ.

⁴He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.

⁴ Ikulu to da Biya Hanno. I sintin ka salaŋ da ciine waani-waani yaŋ, mate kaŋ cine Biya goono ga no i se i ma salaŋ d'a.

⁵Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on.

⁵ A go, Yahudanceyaŋ go no Urusalima ra, kaŋ yaŋ ga humburu Irikoy, kaŋ yaŋ fun ndunnya dumey kulu ra kaŋ go beena cire.

⁶Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään.

⁶ Waato kaŋ i maa yooja din, jama zuru ka margu care do. I boŋ haw, zama boro kulu goono ga maa i goono ga salaŋ ngey bumbey ciiney ra.

⁷He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia?

⁷ I jirsi ka to da dambara, ka ne: «Wa guna me, borey kaŋ yaŋ goono ga salaŋ, manti Galili laabu boroyaŋ no?

⁸Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä?

⁸ Day, mate no kaŋ iri boro kulu goono ga maa nga ciina kaŋ ra i n'iri hay?

⁹Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta,

⁹ Bartiyancey, da Madiyancey, da Ilamancey, da ngey kaŋ yaŋ goono ga goro Mesopotamiya, da Yahudiya, da Kabadosiya, da Bontos, da Aziya,

¹⁰Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta,

¹⁰ da Firijiya, da Bamfiliya, da Misira, da Libi nangey, Kayrawa do haray, da Romance yawey, danga Yahudancey da borey kaŋ yaŋ furo i diina ra,

¹¹toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia -- ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."

¹¹ da Karitancey da Laarabey* -- iri goono ga maa i se, i goono ga salaŋ Irikoy goy bambatey boŋ iri ciiney ra.»

¹²He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: "Mitä tämä oikein on?"

¹² Ikulu jirsi hala boŋ haway n'i di. I ne ngey nda care se: «Ifo no woone wo?»

¹³Mutta jotkut pilkkasivat: "He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä."

¹³ Amma boro fooyaŋ n'i hahaara ka ne: «Baji no i haŋ ka bugu.»

¹⁴Silloin Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä: "Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä:

¹⁴ Amma Bitros da iway cindi fa din kaa ka kay. Bitros na nga jinde tunandi ka ne i se: «Ya Yahudance alborey, d'araŋ kulu kaŋ yaŋ goono ga goro Urusalima, wa naŋ ay m'araŋ fahamandi da woone, araŋ ma hangan ka maa ay sanno se mo.

¹⁵Eivät nämä miehet ole juovuksissa, niin kuin te luulette -- nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti.

¹⁵ Zama borey wo manti boroyaŋ kaŋ bugu, mate kaŋ cine araŋ goono ga tammahã, za kaŋ sohõ susubay guuru yagga no.

¹⁶Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu:

¹⁶ Amma woone ga ti wo kaŋ annabi* Yowel ci.

¹⁷-- Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia.

¹⁷ A do Irikoy ne: ‹A ga ciya jirbey bananta ra, ay g'ay Biya zumandi Adam-izey kulu boŋ. Araŋ ize arey d'araŋ ize wayey ga annabitaray te, araŋ sahãkooney ga di bangayyaŋ, araŋ dottijey mo ga hindiriyaŋ te.

¹⁸Näin teen: palvelijoihini ja palvelijattariini minä vuodatan Henkeni niinä päivinä, ja he profetoivat.

¹⁸ Baa ay bannyey d'ay koŋŋey boŋ jirbey din ra, ay g'ay Biya zumandi, i ga annabitaray te mo.

¹⁹Minä näytän ihmeitä ylhäällä taivaalla, merkkejä alhaalla maan päällä: verta, tulta ja suitsevaa savua.

¹⁹ Ay ga dambara hariyaŋ cabe beena ra, da alaamayaŋ mo ne ganda ndunnya ra: kuri, da danji, da dullu ciciriyaŋ.

²⁰Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja häikäisevä.

²⁰ Wayna ga bare ka ciya kubay, hando mo ga bare ka ciya kuri, hala Rabbi zaaro ga kaa ka to, zaari bambata din kaŋ gonda darza.

²¹Mutta joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu.

²¹ A ga ciya mo, boro kulu kaŋ ga ce Rabbi maa gaa ga du faaba.›

²²"Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte.

²² Ya Israyla alborey, araŋ ma maa sanney wo: Yesu, Nazara bora, Irikoy n'a seeda araŋ game ra, dabari goyey da dambara harey da alaamey do kaŋ yaŋ Irikoy goono ga te a do araŋ game ra, mate kaŋ araŋ bumbey ga bay.

²³Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt.

²³ Nga, Yesu, i n'a nooyandi Irikoy saawara kaŋ a waadu da hayey kaŋ a jin ka bay boŋ. Amma araŋ wo, araŋ n'a di k'a kanji _bundo gaa|_, k'a wi da boro laaloyaŋ kambey.

²⁴Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan,

²⁴ Day Irikoy n'a tunandi, kaŋ a na buuyaŋ gurzuga feeri banda, za kaŋ a si du ka te buuyaŋ ma hin k'a gaay.

²⁵sillä Daavid sanoo hänestä: -- Minä näen alati edessäni Herran, hän pysyy oikealla puolellani, etten horjahtaisi.

²⁵ Zama Dawda n'a ciine te ka ne: ‹Ay go ga di Rabbi ay jine waati kulu. Za kaŋ a go ay kambe ŋwaaro gaa, ay si zinji.

²⁶Siksi minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa,

²⁶ Woodin sabbay se no ay bina ga farhã, ay deena mo ga kaan. Oho, ay gaahamo mo ga goro beeje ra.

²⁷sillä sinä et hylkää sieluani tuonelaan etkä salli pyhän palvelijasi ruumiin maatua.

²⁷ Zama ni s'ay fundo naŋ Alaahara, ni si naŋ ni wane Hanna ma fumbu.

²⁸Sinä osoitat minulle elämän tien. Minä saan nähdä sinun kasvosi, sinä täytät minut ilolla.

²⁸ Ni naŋ ay ma fundi fondey bay, ni g'ay toonandi nda bine kaani ni goonoyaŋo ra.›

²⁹"Veljeni, kantaisästämme Daavidista voi varmasti sanoa, että hän kuoli ja hänet haudattiin. Onhan hänen hautansa tänäkin päivänä meidän nähtävissämme.

²⁹ Ya nya-ize alborey, kal ay ma baabey kaayo Dawda sanni ci araŋ se taray kwaaray. A bu, i n'a fiji, a saara mo go iri do hala hõ.

³⁰Mutta Daavid oli profeetta, ja Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa Daavidin valtaistuimelle hänen oman jälkeläisensä. Daavid tiesi tämän

³⁰ A binde, za kaŋ annabi no, a bay kaŋ Irikoy ze nga se da zeyaŋ ka ne Dawda banda gaa no Irikoy ga boro fo gorandi Dawda koytaray karga boŋ.

³¹ja näki ennalta Kristuksen ylösnousemuksen. Sitä hän tarkoitti sanoessaan, ettei Herra hylkää häntä tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu.

³¹ Kaŋ Dawda di haŋ kaŋ ga haw ka kaa, a salaŋ Almasihu* tunyaŋo boŋ ka ne Irikoy mana Yesu naŋ Alaahara, a gaahamo mo mana fumbu.

³²Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia.

³² Yesu wo, Irikoy n'a tunandi. Iri kulu ya woodin seedayaŋ no.

³³Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te voitte nähdä ja kuulla.

³³ Irikoy n'a beerandi nga kambe ŋwaaro gaa beene. A na alkawlo ta Baaba do kaŋ ga ti Biya Hanno. A n'a zumandi da mate kaŋ araŋ goono ga di, araŋ goono ga maa mo.

³⁴Ei Daavid itse noussut taivaisiin. Hänhän sanoo: -- Herra sanoi minun herralleni: Istu oikealle puolelleni.

³⁴ Zama Dawda mana ziji ka koy beena ra bo, amma nga bumbo ne: ‹Rabbi ne ay Koyo se: Ma goro ay kambe ŋwaaro gaa,

³⁵Minä kukistan vihollisesi, panen heidät korokkeeksi jalkojesi alle.

³⁵ hala ay ma ni ibarey te ni ce taamey se furkange.›

³⁶Tästä siis saa koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi -- tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."

³⁶ Wa naŋ Israyla dumo kulu ma bay kaŋ daahir Yesu wo kaŋ araŋ kanji din, nga no Irikoy ciya Koy da Almasihu.»

³⁷Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?"

³⁷ Waato kaŋ i maa sanno din, a n'i biney gooru. I ne Bitros da diya cindey se: «Nya-izey, ifo no iri ga te?»

³⁸Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.

³⁸ Bitros ne i se: «Wa tuubi. I ma te araŋ afo kulu se baptisma Yesu Almasihu maa ra araŋ zunubi yaafayaŋ sabbay se, araŋ ga du Biya Hanno nooyaŋ ra mo.

³⁹Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

³⁹ Zama alkawlo go araŋ, d'araŋ izey, da boro kulu kaŋ ga mooru se, hala ka koy i kulu me kaŋ yaŋ Rabbi iri Irikoyo ga ce nga do.»

⁴⁰Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana."

⁴⁰ Da sanni boobo yaŋ gaa a n'i seeda k'i yaamar mo ka ne: «Wa araŋ boŋ faaba zamana siiro wo gaa.»

⁴¹Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.

⁴¹ Borey kaŋ yaŋ n'a sanno ta mo, i te i se baptisma. Zaaro din ra Irikoy na boro zambar hinza cine tonton i se.

⁴²Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.

⁴² I goono ga mo ye da haŋ kaŋ diyey go g'i dondonandi, da markasinay, da buuru ceeriyaŋ da adduwa teeyaŋ ra.

⁴³Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja.

⁴³ Humburkumay goono ga zumbu borey kulu boŋ. Irikoy goono ga dambara hariyaŋ da alaama boobo yaŋ te diyey do.

⁴⁴Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä.

⁴⁴ Borey kulu kaŋ yaŋ cimandi mo go care banda. Hay kulu kaŋ go i se, i goono g'a margu.

⁴⁵He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

⁴⁵ I goono ga ngey arzakey da ngey jiney neera ka fay-fay jama se, boro kulu laamo boŋ.

⁴⁶Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin.

⁴⁶ Zaari kulu mo i goono ga mo ye da bine folloŋ Irikoy* windo ra, ka buuru ceeri ngey fuwey ra, ka ngey ŋwaarey ŋwa care banda da farhã da bine folloŋ.

⁴⁷He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.

⁴⁷ I goono ga Irikoy kuuku, i gonda gaakuri borey kulu do mo. Zaari ka koy zaari mo, Rabbi goono ga tonton i se borey kaŋ yaŋ du faaba.