1Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Veljet! Koko elämäni, tähän päivään asti, minä olen elänyt Jumalan edessä vilpittömästi, omaatuntoani loukkaamatta."
1 Amma Bulos na Yahudancey arkusey marga guna ka ne i se: « Ay nya-izey, bine lasaabu hanno no ay goono ka kay d'a Irikoy jine hala ka kaa hunkuna.»
2Silloin ylipappi Ananias käski Paavalin vieressä seisovia miehiä iskemään häntä suulle.
2 Hananiya, kaŋ ga ti alfaga beero na borey kaŋ goono ga kay Bulos jarga lordi ka ne i m'a kar meyo gaa.
3Paavali sanoi hänelle: "Sinä saat vielä iskun Jumalan kädestä, sinä kalkilla valkaistu seinä! Sinä istut oikeutta tuomitaksesi minut lain mukaan, mutta teet vastoin lakia ja käsket lyödä minua."
3 Gaa no Bulos ne a se: «Ni mo, Irikoy ga ni kar, nin cinari kaŋ i kwaarandi! Ni goono ga goro ka ciiti ay se Tawreto* boŋ, ni goono ga lordi mo ka ne i m'ay kar ka gaaba nda Tawreto?»
4Vieressä seisovat miehet sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylipappia?"
4 Borey kaŋ goono ga kay noodin ne: «Irikoy alfaga beero no ni ga wow, wala?»
5Tähän Paavali vastasi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylipappi. Onhan kirjoitettu: 'Älä kiroa kansasi päämiestä.'"
5 Bulos ne: «Ay nya-izey, ay mana bay me hala nga no ga ti alfaga beero. Zama i n'a hantum ka ne: ‹Ni ma si sanni yaamo ci ni jama jine bora boŋ.› »
6Osa neuvostosta oli saddukeuksia, osa fariseuksia, ja tämän tietäen Paavali sanoi kuuluvalla äänellä: "Veljet! Minä olen fariseus, ja fariseuksia ovat isänikin olleet. Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen."
6 Amma kaŋ Bulos bay kaŋ i ra jare fa Sadusi* fonda boroyaŋ no, jare fa mo Farisi fonda boroyaŋ no, a kuuwa Yahudancey arkusey marga ra ka ne: «Ay nya-izey, ay wo Farisi fonda boro no, Farisi fonda borey ize mo no. Buukoy tunyaŋo beeje ciine boŋ no i goono ga ciiti ay se.»
7Tuskin hän oli tämän sanonut, kun fariseusten ja saddukeusten kesken puhkesi ankara kiista ja koko joukko jakautui kahtia.
7 Waato kaŋ a na woodin ci binde, kosongu naan ka tun Farisi fonda borey da Sadusi fonda borey game ra, marga mo fay ihinka.
8Saddukeukset näet väittävät, ettei mitään ylösnousemusta ole, ei myöskään enkeleitä eikä henkiä, kun taas fariseukset uskovat näihin kaikkiin.
8 Zama Sadusi fonda borey goono ga ne buukoy tunyaŋ wala malaykey wala biya, ikulu si no. Amma Farisi fonda borey goono ga seeda ka ne ikulu go no.
9Meteli kävi yhä kovemmaksi, ja fariseusten joukosta muutamat lainopettajat alkoivat jo väittää: "Me emme voi havaita tässä miehessä mitään pahaa. Jospa henki tai enkeli on puhunut hänelle."
9 Kosongu bambata tun. Asariya dondonandiko fooyaŋ kaŋ ti Farisi fonda boroyaŋ tun ka kay. I goono ga salaŋ ka gubi ka ne: «Iri ya kay mana di taali boro wo gaa. Da biya wala malayka no ka salaŋ a se binde, yaadin gaa mate no?»
10Mellakka kiihtyi kiihtymistään, ja komentaja alkoi pelätä, että Paavali revittäisiin kappaleiksi. Hän komensi sotaväenosaston hakemaan Paavalin pois neuvoston käsistä ja viemään hänet kasarmiin.
10 Waato kaŋ kosongo beeri gumo, wongu nyaŋo, kaŋ ga humburu borey ma si koy ka Bulos nyage-nyage, na soojey lordi ka ne i ma koy ka Bulos kaa borey game ra da gaabi ka kand'a soojey fuwo ra.
11Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: "Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa."
11 A wane suba cino ra no Rabbi kay Bulos jarga ka ne a se: «Ma te bine-gaabi, zama mate kaŋ ni na seeda no ay boŋ ne Urusalima ra, yaadin cine mo no tilas ni ma seeda te Roma mo ra.»
12Aamulla juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat, etteivät syö eivätkä juo, ennen kuin ovat tappaneet Paavalin.
12 Waato kaŋ mo bo, Yahudancey te me fo ka laaliyaŋ haw ngey boŋ gaa ka ne ngey si ŋwa, ngey si haŋ mo kala nda ngey na Bulos wi jina.
13Tässä hankkeessa oli mukana yli neljäkymmentä miestä.
13 Borey kaŋ yaŋ na hawandiyaŋo wo te mo ga bisa boro waytaaci.
14He menivät ylipappien ja kansan vanhimpien luo ja sanoivat: "Me olemme pyhästi vannoneet, ettemme pane mitään suuhumme, ennen kuin olemme tappaneet Paavalin.
14 I kaa alfaga beerey da arkusey do ka ne: «Iri na laaliyaŋ haw iri boŋ gaa kaŋ iri si ŋwaari kulu taba kala day d'iri na Bulos wi jina.
15Esittäkää te nyt koko neuvoston nimissä komentajalle, että hän lähettäisi Paavalin luoksenne. Sanokaa, että haluatte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Me olemme valmiina ja surmaamme hänet, ennen kuin hän ehtii perille."
15 Sohõ binde, kal araŋ da Yahudancey arkusey marga ma ne wongu nyaŋo se a ma kande Bulos araŋ do. Araŋ ma te sanda araŋ g'a sanno ciito te a ma boori gumo. Day iri mo, za a mana to neewo, iri go soolante iri m'a wi.»
16Paavalin sisarenpoika sai kuitenkin tietää väijytyksestä. Hän meni kasarmiin, pääsi Paavalin puheille ja kertoi hänelle asiasta.
16 Amma Bulos waymayzo maa i gumando baaru. A binde kaa ka furo soojey fuwo ra ka ci Bulos se.
17Paavali kutsui yhden sadanpäälliköistä luokseen ja sanoi: "Vie tämä nuori mies komentajan luo. Hänellä on komentajalle viesti."
17 Bulos mo na sooje jine funey ra afo ce ka ne a ma kaa nga do. A ne: «Ma konda arwaso wo wongu nyaŋo do, zama a gonda sanni kaŋ a ga ci a se.»
18Sadanpäällikkö otti nuorukaisen mukaansa, vei hänet komentajan luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan tämän nuoren miehen sinun puheillesi. Hänellä on sinulle jotakin asiaa."
18 Nga mo kond'a wongu nyaŋo do. A ne: «Bulos, kas'izo din no, n'ay ce ka ne ya kaa nga do. A n'ay ŋwaaray ka ne ya kande arwaso wo ni do. A gonda sanni kaŋ a ga ba nga ma ci ni se.»
19Komentaja otti nuorukaista kädestä, vei hänet syrjään ja kysyi: "Mitä asiaa sinulla on minulle?"
19 Wongu nyaŋo mo na arwaso kamba di ka kond'a labu gaa k'a hã tuguyaŋ ra ka ne: «Baaru woofo dumi no ni du kaŋ ni ga ba ni ma ci ay se?»
20Tämä vastasi: "Juutalaiset ovat sopineet, että he pyytävät sinua tuomaan Paavalin huomenna Suuren neuvoston istuntoon, jotta muka voisivat ottaa tarkemmin selvää hänen asiastaan.
20 A ne: «Yahudancey te me folloŋ ga ni ŋwaaray ma kande Bulos Yahudancey arkusey marga do suba. I ga te sanda i ga ba ngey ma ye ka maa a sanney no soosay.
21Älä suostu siihen. Yli neljäkymmentä miestä heidän joukostaan on järjestänyt väijytyksen. He ovat vannoneet, etteivät syö eivätkä juo, ennen kuin ovat surmanneet Paavalin. He ovat valmiina ja odottavat vain, että annat suostumuksesi."
21 Ma si yadda i se fa, zama i ra boro fooyaŋ goono ga gum kaŋ yaŋ ga bisa boro waytaaci. I na laaliyaŋ haw ngey boŋ gaa, ŋwa si, haŋ si, kala nda ngey na Bulos wi jina. Sohõ i go soolante, ni do alkawlo _hinne|_ mo no i goono ga batu.»
22Komentaja sanoi sisarenpojalle: "Älä kerro kenellekään, että olet paljastanut hankkeen minulle." Sitten hän lähetti nuorukaisen pois.
22 Wongu nyaŋo mo na arwaso sallama k'a lordi ka ne: «Ma si hayey kaŋ ni n'ay kabarandi nd'a ci boro kulu se.»
23Komentaja kutsui sitten kaksi sadanpäällikköä ja sanoi: "Pitäkää yön kolmannesta tunnista alkaen kaksisataa jalkamiestä valmiina marssimaan Kesareaan. Ottakaa lisäksi seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä.
23 A na boro hinka ce sooje jine funey ra ka ne i se: «Araŋ ma sooje zangu hinka soola cin guuru yagga kaŋ ga koy hala Kaysariya, da bari-kari wayye, da yaajikoy zangu hinka.»
24Varatkaa myös Paavalille ratsuja ja viekää hänet vahingoittumattomana maaherra Felixin luo."
24 A ne i ma almanyaŋ soola mo kaŋ boŋ i ga Bulos dake ka kond'a baani samay laabukoyo Filikos do.
25Sitten komentaja kirjoitti maaherralle näin kuuluvan kirjeen:
25 A na tira fo hantum yaa ka ne:
26"Claudius Lysias tervehtii hänen korkea-arvoisuuttaan maaherra Felixiä.
26 «Ay, Kuludiyos Lisiyas, go ga laabukoyo Filikos, ihanno kaŋ bisa ikulu koy, fo.
27Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja olivat tappaa hänet. Minä kuitenkin menin sotilaineni paikalle ja pelastin hänet, kun sain tietää, että hän on Rooman kansalainen.
27 Boro wo, Yahudancey n'a di no, i goono ga ba ngey m'a wi mo. Kal ay kaa i gaa jirsi boŋ nda soojeyaŋ ka bora din kaa kambe, zama ay du baaru kaŋ nga wo Romance no.
28Saadakseni selville, mistä juutalaiset häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostonsa eteen.
28 Kaŋ ay ga ba ya bay taali kaŋ se no i kande a kalima, a se no ay mo kond'a Yahudancey arkusey marga jine.
29Siellä totesin, että syytteet aiheutuivat heidän lakiaan koskevista kiistakysymyksistä. Mistään sellaisesta häntä ei syytetty, mistä seuraisi kuolemantuomio tai vankeusrangaistus.
29 A binde, ay du ka maa i goono g'a kalima ngey asariya* sanni boŋ, amma i mana kande kalima nda hay fo kaŋ to buuyaŋ, wala baa sisiri hawyaŋ.
30Koska tietooni on tullut, että tätä miestä vastaan on vireillä salahanke, lähetän hänet nyt viipymättä sinun luoksesi. Niille, jotka häntä syyttävät, olen myös tehnyt tiettäväksi, että heidän on esitettävä syytteensä sinun edessäsi."
30 Waato kaŋ boro fo n'ay kabarandi nda me-hawyaŋo kaŋ Yahudancey goono ga te a boŋ, sahãadin-sahãadin ay mo n'a donton ni do. Ay n'a kalimakoy mo lordi ka ne i m'a kalima ci ni jine.»
31Sotilaat tekivät niin kuin oli käsketty, ottivat Paavalin mukaansa ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.
31 Soojey binde na Bulos sambu mate kaŋ i n'i lordi din ka kond'a cino ra Antibatris kwaara.
32Seuraavana päivänä lähtivät ratsumiehet edelleen saattamaan Paavalia, kun taas muut palasivat varuskuntaansa.
32 A wane suba mo i naŋ bari-karey ma koy a banda. Soojey mo ye ngey fuwo do.
33Ratsumiehet saapuivat Kesareaan, toimittivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.
33 Waato kaŋ bari-karey to Kaysariya, i na tira no laabukoyo se, i na Bulos mo daŋ a kambe ra.
34Maaherra luki kirjeen ja kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli. Kuultuaan, että Paavali oli Kilikiasta,
34 Waato kaŋ laabukoyo na tira caw, a na Bulos hã hala laabo kambu kaŋ boro no. Kaŋ a bay Silisiya no Bulos fun,
35hän sanoi: "Kuulustelen sinua sitten kun täällä ovat paikalla myös ne, jotka sinua syyttävät." Hän antoi määräyksen, että Paavalia oli pidettävä vartioituna Herodeksen linnassa.
35 a ne a se: «Ay ga maa ni sanno waato kaŋ ni kalimakoy to ne.» A lordi ka ne i ma Bulos gaay k'a batu Hirodus faada ra.