1Tarkoitan tätä: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei mitenkään eroa orjasta vaikka onkin kaiken omistaja.
1 Amma ay ga ne araŋ se: alwaati kulu kaŋ tubukwa go zanka, hay kulu man'a fay da bannya, baa kaŋ nga no ga ti hay kulu koyo.
2Hän on huoltajien ja holhoojien alainen isänsä asettamaan määräaikaan asti.
2 Amma a go yaarikwa da jine funa kambe ra hala hano kaŋ hane baabo kosu a se.
3Samoin on meidän laitamme. Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia.
3 Yaadin no iri mo. Waato kaŋ iri go zankayaŋ, iri go tamtaray ra ndunnya hayey se.
4Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi
4 Amma kaŋ alwaato to, Irikoy na nga Izo donton. Wayboro no k'a hay. A hay mo asariya fonda ra,
5lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.
5 hal a ma du ka borey kaŋ go asariya fonda ra fansa, hal iri ma du izetaray daŋyaŋ do ka ciya Irikoy izeyaŋ.
6Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"
6 Za kaŋ araŋ ya izeyaŋ no, Irikoy na Biya _Hanno|_ donton araŋ biney ra kaŋ ga hẽ ka ne: «Baaba, ay Baaba!» Biya _Hanna|_ din, Irikoy Izo do no a fun.
7Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.
7 Yaadin gaa ni ya manti bannya no koyne, amma ni ya ize no. Za kaŋ ni ya ize no, ni ya tubuko mo no Irikoy do.
8Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole.
8 Waato din kaŋ araŋ mana Irikoy bay, araŋ goro tamtaray ra toorey se kaŋ yaŋ manti irikoyyaŋ no da cimi.
9Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät. Kuinka te nyt jälleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko jälleen alistua niiden orjiksi?
9 Amma sohõ kaŋ araŋ ga Irikoy bay, wala a ga bisa ay ma ne Irikoy g'araŋ bay, mate no araŋ ga te ka bare ka ye ndunnya hayey do kaŋ gazanteyaŋ no, yaamoyaŋ mo no? Mate no araŋ ga te ka miila araŋ ma ye hayey din tamtara ra?
10Te pidätte tarkoin silmällä päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja määrävuosia.
10 Araŋ ga jirbey, da handey, da alwaatey, da jiirey lasaabu!
11Pelkään pahoin, että olen tehnyt teidän takianne turhaa työtä.
11 Ay goono ga humburu araŋ se a ma si koy te goyo kaŋ ay te araŋ game ra ma ciya yaamo!
12Pyydän teitä, veljet: tulkaa sellaisiksi kuin minä olen, koska minäkin olen tullut samanlaiseksi kuin te. Ette te ole minua millään tavoin loukanneet.
12 Ay nya-izey, ay g'araŋ ŋwaaray, araŋ ma bara danga ay cine, zama ay mo goro danga araŋ cine. Araŋ mana taali kulu te ay se.
13Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi.
13 Araŋ ga bay mo kaŋ ay jante no. Woodin sabbay se no ay na Baaru Hanna waazu araŋ se za sintina.
14Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen.
14 Amma baa kaŋ ay janta ciya siyaŋ hari araŋ se, araŋ mana dond'ay ka wangu ay. Amma danga Irikoy malayka cine no araŋ n'ay ta, danga Almasihu Yesu cine.
15Missä teidän riemunne ja innostuksenne nyt on? Voin todistaa teistä, että olisitte silloin antaneet minulle vaikka silmät päästänne, jos se olisi ollut mahdollista.
15 Man gaa albarka din kaŋ go araŋ se doŋ? Zama ay goono g'araŋ seeda, d'a hin ka te, doŋ araŋ n'araŋ moy dagu k'ay no nd'ey.
16Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden?
16 Yaadin gaa, sohõ ay ciya araŋ ibare zama ay goono ga cimi ci araŋ se, wala?
17Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta heidän intonsa ei ole oikeaa. He tahtovat erottaa teidät meistä, jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä.
17 Borey din kaŋ goono g'araŋ ceeci nda anniya sinda miila hanno bo. Amma i ga ba ngey m'araŋ kaa waani zama araŋ ma ngey ceeci nda anniya.
18Into on hyvä, jos asia on hyvä -- näin aina eikä vain silloin kun minä olen luonanne.
18 Amma a ga boori boro ma bara nda anniya hari hanno ceeciyaŋ ra alwaati kulu, manti alwaati kaŋ ay go araŋ do hinne.
19Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä.
19 Ay ize kayney, ay goono ga ye ka maa hay-zaŋay araŋ sabbay se hal Almasihu ma te ka boori araŋ ra!
20Kunpa voisin olla nyt luonanne ja löytää oikean äänensävyn! En tiedä, mitä teille tekisin.
20 Ay ga ba ay ma ye araŋ do sohõ hal ay m'ay jinda barmay, zama ay go boŋ-haway ra araŋ sabbay se.
21Te, jotka tahdotte elää lain alaisuudessa, vastatkaa: ettekö kuule, mitä laki sanoo?
21 Wa ci ay se, araŋ wo kaŋ yaŋ ga ba araŋ ma ye asariya* ganayaŋ ra: araŋ mana maa haŋ kaŋ asariya ci no?
22Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, joista toisen synnytti orjatar, toisen vapaa nainen.
22 Zama i hantum ka ne kaŋ Ibrahim du ize hinka. Afa koŋŋa do no a du a, afa mo wayboro burcino do.
23Orjattaren poika syntyi luonnonjärjestyksen mukaisesti, vapaan naisen poika sen sijaan lupauksen voimasta.
23 Day koŋŋa izo, i n'a hay gaaham miila do, amma wayboro burcino izo, i n'a hay Irikoy alkawlo boŋ.
24Tämä on vertauskuva. Naisilla tarkoitetaan kahta liittoa. Toinen on Siinainvuoren liitto, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar.
24 Hayey wo ciya misa, zama wayborey din ga hima alkawli hinka. Afa, Sinayi tondo do no a fun, wo kaŋ goono ga izeyaŋ hay tamtaray se, danga Hajaratu nooya.
25Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa.
25 Zama Hajaratu wo, misa cine, a ga hima Sinayi tondo kaŋ go Laarabey* laabo ra. A ga ciya sanda Urusalima, sohõ wano, kaŋ nga nda nga izey go tamtaray ra.
26Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.
26 Amma Urusalima, beene wano, kaŋ ga ti iri nya, ya burcini no.
27Onhan kirjoitettu: -- Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä! Riemuitse ja huuda, sinä joka et tunne synnytystuskia! Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies.
27 Zama i hantum ka ne: «Ya nin wayguno kaŋ mana hay, ma farhã! Nin kaŋ mana maa hay-zaŋay, ma jinde sambu ka cilili bine kaani sabbay se, zama waybora kaŋ go goboro, a izey ga baa da waybora kaŋ gonda kurnye wane.»
28Veljet, te olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.
28 Amma araŋ wo, ay nya-izey, araŋ ya alkawli izeyaŋ no danga Isaka cine.
29Niin kuin luonnonjärjestyksen mukaisesti syntynyt silloin vainosi Hengen vaikutuksesta syntynyttä, niin on laita nytkin.
29 Amma danga mate kaŋ izo kaŋ i hay gaaham miila do na izo kaŋ i hay _Irikoy|_ Biya do gurzugandi, yaadin mo no sohõ.
30Mutta mitä pyhät kirjoitukset sanovatkaan? "Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei saa jakaa perintöä vapaan naisen pojan kanssa."
30 Amma ifo no Irikoy Tira Hanna ci? A ne: «Ni ma koŋŋa da nga izo gaaray, zama koŋŋa izo si du tubu wayboro burcino izo banda.»
31Me emme siis, veljet, ole orjattaren vaan vapaan naisen lapsia.
31 Yaadin gaa, nya-izey, iri wo manti koŋŋa izeyaŋ no, amma iri ya wayboro burcino izeyaŋ no.