1Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi, sillä te tiedätte, että meidät opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin.
1 Amma araŋ ra boro boobo ma si ciya dondonandikoyaŋ, ay nya-izey, zama araŋ ga bay kaŋ iri kaŋ ga dondonandi ga du ciiti kaŋ ga jaase boro cindey wano.
2Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa.
2 Zama hari boobo ra iri boro kulu goono ga harta. Da boro siino ga harta sanni ra, bora din ya toonante no. A ga hin ka alzam daŋ ka nga gaahamo kulu gaay mo.
3Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta.
3 D'iri ga alzamyaŋ daŋ bariyey meyey ra zama i m'iri gana se, iri g'i gaahamey kulu bare mo.
4Entä laivat: vaikka ne ovat isoja ja rajut tuulet heittelevät niitä, pienen pieni peräsin ohjaa laivan minne peränpitäjä haluaa.
4 Guna hiyey mo. Baa kaŋ i ga beeri gumo, haw gaabikooni mo g'i tuti, kulu nda yaadin i g'i bare nda kaay kayna nangu kulu kaŋ hi funkwa ga ba nga ma koy.
5Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän!
5 Yaadin mo no deene ga hima. Baa kaŋ a ga kayna, a ga hari bambata yaŋ fooma. Guna mo mate kaŋ cine danji kayna ga saaji lunku-lunku ton.
6Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta.
6 Deene mo danji no. Ndunnya no kaŋ to da laala. Iri gaahamo jare fo no kaŋ ga gaahamo kulu ziibandi. Danji* bangu danjo ga deene diyandi, a ga naŋ iri fundey me-a-me ma ton mo.
7Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet,
7 Woodin banda, boro ga hin ka ganji hamey kulu gooji, da curey da gande fanakey da hamey kaŋ go teeko ra, i goro mo Adam-izey goojiyaŋ cire.
8mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä.
8 Amma boro kulu sinda dabari ka deene gooji. Ilaalo no kaŋ si fulanzam, a to mo da naaji kaŋ ga boro wi.
9Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja.
9 Deene no iri goono ga Rabbi nda Baabo saabu nd'a. Deene mo no iri goono ga borey laali nd'a, kaŋ Irikoy te nga himando boŋ.
10Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni!
10 Saabuyaŋ da laaliyaŋ mo goono ga fun me folloŋ ra. Ay nya-izey, a si hima yaadin ma te.
11Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä.
11 Mansaare go no kaŋ ga hari kaano da hari fotto kaa taray hari mo follonku ra no?.
12Ei viikunapuussa kasva oliiveja eikä viiniköynnöksessä viikunoita, vai mitä, veljeni? Samoin ei suolaisesta lähteestä juokse makeaa vettä.
12 Ay nya-izey, jeejay nya ga hin ka zeytun* ize hay no? Wala reyzin* nya ga hin ka jeejay ize hay no? Mansaare kaŋ gonda ciiri mo si hin ka hari kaŋ ga kaan kaa taray.
13Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee.
13 Araŋ ra may no ga ti laakalkooni nda fahamante? Bora ma nga goray hanna cabe nga goyey do kaŋ a ga te da lalabu kaŋ ga fun laakal ra.
14Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne.
14 Amma d'araŋ gonda canse fotto da kakaw araŋ biney ra, araŋ ma si fooma ka tangari te cimi boŋ.
15Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta.
15 Laakal wo manti laakal kaŋ fun beene no, amma ndunnya wane no, Adam-ize daa laala wane no, Iblisi* wane mo no.
16Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa.
16 Zama nango kaŋ canse nda kakaw go, noodin ga bara nda yanje nda goy laalo dumi kulu mo.
17Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.
17 Amma laakal kaŋ ga fun beene, sintina day a ga hanan, laakal kanay wane no, baani wane no, boŋ-dogonay wane mo no. Toonante no da suuji nda goy hannoyaŋ. A si sanni ci ka tun a boŋ, a sinda munaficitaray mo.
18Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.
18 Borey kaŋ ga laakal kanay ceeci, kaŋ ga duma laakal kanay ra ga adilitaray albarka wi.