1Kuulkaa, te rikkaat! Itkekää ja valittakaa kurjuutta, joka tulee osaksenne.
1 Ya araŋ arzakantey, wa maa: wa hẽ ka kaati masiibey kaŋ ga kaa araŋ gaa sabbay se.
2Teidän rikkautenne on lahonnut ja teidän vaatteenne ovat koin syömiä.
2 Araŋ arzakey halaci, araŋ bankaarayey mo, kollo n'i ŋwa.
3Teidän kultanne ja hopeanne on ruosteessa. Niiden ruoste on todistava teitä vastaan, ja se syö lihaanne kuin tuli. Te olette koonneet rikkauksia näinä lopun aikoina.
3 Araŋ wura nd'araŋ nzarfo mo hay. I hayyaŋo mo ga goro seeda araŋ boŋ k'araŋ gaahamey ŋwa danga danji cine. Araŋ n'araŋ arzakey jisi zaari banantey ra.
4Te olette riistäneet palkan työmiehiltä, jotka ovat leikanneet teidän peltonne. Kuulkaa: se palkka huutaa, ja korjuuväen valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
4 Guna, alhakkey kaŋ araŋ zamba kaŋ araŋ wangu ka no goy-teerey kaŋ n'araŋ farey wi se, i goono ga jinde sambu. Fari wiikoy hẽeno mo furo Rabbi Kundeykoyo hangey ra.
5Te olette maan päällä eläneet yltäkylläisyydessä ja mässäilyissä, te olette lihottaneet sydäntänne teurastuspäivänä.
5 Araŋ n'araŋ waate ŋwa ndunnya boŋ, araŋ goro kaani ra, araŋ na harram ŋwa ka naasu wiyaŋ zaaro se.
6Te olette tuominneet ja surmanneet viattoman; ei hän asetu teitä vastaan.
6 Araŋ na boro adili ciiti ka zeeri k'a wi mo, a mana wangu araŋ se mo.
7Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tuloon asti. Niin maamieskin: kärsivällisesti hän odottaa maan kallista hedelmää kevään ja syksyn sadonkorjuuseen saakka.
7 Araŋ ma suuru binde, ay nya-izey, hala Rabbi ma kaa. Guna mate kaŋ cine farko ga nga laabu nafa albarkanta batu. A ga suuru a se hal a ma du hari, sintina da banda waney mo.
8Olkaa tekin kärsivällisiä ja rohkaiskaa mielenne, sillä Herran tulo on lähellä.
8 Araŋ mo, kal araŋ ma suuru. Araŋ m'araŋ biney daahirandi, zama Rabbi kaayaŋo maan.
9Älkää syytelkö toisianne, veljet, ettei teitä tuomittaisi. Tuomari seisoo jo ovella.
9 Ay nya-izey, araŋ ma si care jance zama i ma si araŋ ciiti. Guna, Ciitikwa goono ga kay fu meyo gaa.
10Veljet, ottakaa vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä esikuvaksenne profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä.
10 Ay nya-izey, araŋ ma fongu nda annabey* kaŋ salaŋ Rabbi maa ra. Araŋ m'i dondon ka suuru taabi ra danga mate kaŋ cine i te.
11Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin tulokseen Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava.
11 Guna, iri ga ne borey kaŋ suuru se albarkanteyaŋ. Araŋ maa Ayuba suuro baaro. Araŋ di haŋ kaŋ Rabbi te a se kokor banda mo, za kaŋ Rabbi to da bakaraw da suuji.
12Ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan, älkää maan älkääkä minkään muunkaan kautta. Kun myönnätte, sanokaa vain: "Kyllä", kun kiellätte, sanokaa: "Ei." Muutoin teitä kohtaa tuomio.
12 Amma hay kulu jine, ay nya-izey, araŋ ma si ze. Wa si ze da beene, wala da ganda, wala da zeyaŋ kulu dumi. Amma araŋ «Oho» ma goro Oho, araŋ «Hã'a» ma goro Hã'a mo, zama araŋ ma si kaŋ ciiti ra.
13Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä.
13 Boro fo go no araŋ game ra kaŋ goono ga taabi, wala? To! A ma te adduwa. Boro fo go no kaŋ bine ga kaan, wala? To! A ma saabuyaŋ baytu te.
14Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan,
14 Boro fo go no araŋ game ra kaŋ jante, wala? To! A ma Almasihu marga arkusey* ce, i ma adduwa te a se ka ji soogu a boŋ Rabbi maa ra.
15ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.
15 Adduwa din kaŋ i te cimbeeri ra ga jantekomo faaba, Rabbi mo g'a tunandi. D'a na zunubi te mo, Irikoy g'a yaafa a se.
16Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.
16 Yaadin gaa araŋ m'araŋ zunubey ci care se. Araŋ ma te care se adduwa, zama araŋ ma du baani. Adilante adduwa gonda dabari gumo, a ga to mo.
17Elia oli samanlainen ihminen kuin me. Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen.
17 Iliya ya boro no kaŋ gonda takayaŋ sanda iri wano cine. A te adduwa da anniya hari ma si kaŋ, haro mana kaŋ laabo boŋ mo jiiri hinza nda handu iddu.
18Ja kun hän taas rukoili, taivas antoi sateen ja maa tuotti jälleen hedelmää.
18 A ye ka te adduwa koyne, beena te hari, laabo mo na nga albarka hay.
19Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen ohjaa hänet takaisin,
19 Ay nya-izey, d'araŋ ra boro fo kamba cimi gaa, nga no, boro fo n'a bare ka ye cimo do haray,
20niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit.
20 wa woone bay: boro kaŋ ga zunubikooni bare ka ye nga fonda ra kaŋ gaa a kamba, a g'a fundo faaba buuyaŋ gaa ka zunubi boobo daabu a se mo.