1Tämän jälkeen näin taas yhden enkelin tulevan alas taivaasta. Hänellä oli suuri valta, ja hänen kirkkautensa valaisi koko maan.
1 Woodin banda ay di malayka fo goono ga zumbu ka fun beena ra. A gonda hin beeri, a darza mo na ndunnya kubay nda kaari.
2Hän huusi kovalla äänellä: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon! Siitä on tullut pahojen henkien tyyssija ja kaikkien saastaisten henkien ja kaikkien saastaisten ja inhottavien lintujen pesäpaikka.
2 A kuuwa nda jinde beeri ka ne: «A kaŋ! Babila* beero kaŋ! A te ganjey kwaara da biya ziibo kulu hawyaŋ do, da curo kaŋ i ga fanta kulu kaŋ ga harram wane mo.
3Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään."
3 Zama dumey kulu haŋ futay duvaŋo* gaa, a zina teeyaŋ wano. Ndunnya bonkooney zina nd'a, ndunnya fatawc'izey mo te arzaka a jinay booro do.»
4Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi: "Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille, joilla häntä lyödään.
4 Ay maa jinde fo mo kaŋ fun beena ra ka ne: «Ya ay borey, wa fatta a ra, zama araŋ ma si margu nd'a zunubey. Araŋ ma si du baa mo a balaawey ra.
5"Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti, eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan.
5 Zama a zunubey to kala beena gaa, Irikoy mo fongu nd'a goy laaley.
6Tehkää hänelle niin kuin hän on tehnyt muille, maksakaa kaksin verroin hänen teoistaan. Siihen maljaan, johon hän on toisille juomansa sekoittanut, sekoittakaa häntä itseään varten kahta katkerampi juoma.
6 W'a bana sanda mate kaŋ a no, wa labu-care a se a goyey boŋ. Gaasiya kaŋ ra a diibi, w'a cine hinka diibi a se.
7Minkä hän on mainetta ja rikkautta ahnehtinut, saman verran antakaa hänelle tuskaa ja murhetta. Hän vakuuttelee yhä itselleen: 'Minä olen kuningatar ja istun valtaistuimella. Leski en ole, surua en ikinä koe.'
7 Misa kaŋ a na nga boŋ beerandi nd'a kulu, ka goray kaano te, yaadin mo no i m'a no gurzugay da seew. Zama a goono ga ne nga bina ra: ‹Ay goono ga goro wayboro bonkooni goray! Ay manti goboro mo, ay si di seew mo hal abada.›
8Sen tähden häneen iskevät yhtenä ja samana päivänä kaikki hänelle langetetut vitsaukset, rutto, murhe ja nälkä, ja hänet poltetaan tuhkaksi. Väkevä on Herra Jumala, joka hänet on tuominnut!
8 Woodin se no zaari folloŋ ra no a balaawey ga kaa: buuyaŋ da seew da haray. I g'a ton mo da danji, saray! Zama Rabbi Irikoy kaŋ g'a ciiti ya gaabikooni no.»
9"Maailman kuninkaat, jotka ovat hänen kanssaan irstailleet ja mässäilleet, itkevät ja valittavat häntä, kun näkevät savun nousevan hänen roviostaan.
9 Ndunnya bonkooney mo kaŋ yaŋ na zina nda goray kaano te d'a, i ga hẽ, i ga baray a sabbay se, waati kaŋ i g'a tonyaŋ dullo fonnay.
10He seisovat loitolla, kauhuissaan siitä, miten häntä piinataan. He sanovat: -- Voi sinua, suuri kaupunki! Voi sinua, Babylon, mahtava kaupunki: hetkessä tuli sinun tuomiosi.
10 I goono ga kay nangu mooro a gurzuga humburkumay sabbay se ka ne: «Kaari! Kaari! Babila* birni beero, birni gaabikoono. Zama guuru folloŋ ra no ni ciito kaa.»
11"Maailman kauppamiehet itkevät ja surevat häntä, sillä enää ei kukaan osta heidän tavaroitaan:
11 Ndunnya fatawc'izey mo goono ga hẽ ka seew a sabbay se, zama boro kulu si no kaŋ ga ngey fatawci jinayey day koyne.
12ei kultaa, hopeaa, jalokiviä eikä helmiä, ei pellavakangasta, ei purppurakangasta, ei silkkiä eikä helakanpunaisia kankaita, ei tuoksuvaa tuijapuuta, ei norsunluusta eikä jalopuusta tehtyjä esineitä, ei pronssi-, rauta- eikä marmoritöitä,
12 Fatawci jinayey mo neeya: wura, da nzarfu, da tondi darzakoy yaŋ, da luluwey*, da lin* baano, da moni, da swa*, da _taafe|_ ciray, da bundu kulu kaŋ gonda haw kaano, da jinay kulu kaŋ i te da cebeeri hinje, da jinay kulu kaŋ i te da bundu darzante, da guuru-say waney, da guuru-bi waney da tondi kwaaray waney,
13ei kanelia eikä muita mausteita, ei suitsukkeita, ei hajuvoiteita eikä suitsutuspihkaa, ei viiniä eikä öljyä, ei hienoja jauhoja eikä viljaa, ei nautakarjaa, ei lampaita, ei hevosia eikä vaunuja, ei orjia, ihmisiä ruumiineen ja sieluineen.
13 da cirinfi, da yaazi, da dugu, da waddi, da lubban*, da duvan, da ji, da hamni baano, da alkama, da hawyaŋ, da feejiyaŋ, da bariyaŋ, da torkoyaŋ, da bannyayaŋ, danga Adam-izey fundey nooya.
14-- Hedelmät, joita koko sydämestäsi himoitsit, ovat nyt poissa, kaikki komeutesi ja koreutesi on mennyttä, eikä se milloinkaan palaa.
14 Albarka hari kaŋ ni fundo ga bini kulu daray ni se, ngey nda haŋ kaŋ ga ti taalam wane kulu, da nyaaleyaŋ hari kulu -- ikulu daray ni se. Borey si ye ka di ey koyne.
15"Noiden tavaroiden kauppiaat, nuo, jotka ovat rikastuneet porton vauraudesta, seisovat loitolla, kauhuissaan siitä, miten häntä piinataan. He itkevät ja valittavat:
15 Hayey din fatawcikoy, kaŋ yaŋ du arzaka a do, ga kay nangu mooro kwaara gurzuga humburkumay sabbay se. I ga hẽ ka seew
16-- Voi sinua, suuri kaupunki! Sinä pukeuduit pellavaan, purppuraiseen ja helakanpunaiseen pukuun, sinun ylläsi kimalsivat kulta, jalokivet ja helmet,
16 ka ne: «Kaari! Kaari! Birni beero kaŋ goono ga bangum da lin baano da moni da taafe ciray, kaŋ goono ga taalam da wura nda tondey kaŋ gonda darza, da lulu mo! Zama guuru folloŋ ra no arzaka boobo wo cine halaci.»
17mutta hetkessä on rikkautesi tuhoutunut. "Myös kaikki laivurit ja purjehtijat, kaikki merimiehet ja muut merenkulkijat seisoivat loitolla,
17 Hi funkoy kulu, da borey kaŋ yaŋ ga naaru nangu kulu teeko ra, da hi goy-teerey, da teeko goy-teerey kulu kay nangu mooro.
18ja kun he näkivät savun nousevan hänen roviostaan, he huusivat: 'Mikä veti vertoja tälle suurelle kaupungille?'
18 Waato kaŋ i di a tonyaŋ dullo, i kuuwa ka ne: «Birni woofo no ga hima nda birni beero wo?»
19He ripottivat hiekkaa hiuksiinsa ja huusivat itkien ja valittaen: -- Voi suurta kaupunkia, jonka vauraudesta rikastuivat kaikki merenkulkijat! Se on hetkessä tuhoutunut.
19 I na laabu gusam ngey boŋey boŋ. I goono ga kuuwa ka hẽ ka te seew. I goono ga ne: «Kaari! Kaari! Birni beero wo, naŋ kaŋ hikoyey kulu du ngey arzaka a arzaka riiba do! Zama guuru folloŋ ra no a halaci.
20"Iloitse sen lopusta, taivas, iloitkaa, kaikki pyhät, kaikki apostolit ja profeetat! Jumala on tuominnut sen, joka tuomitsi teidät."
20 Ya nin beena, da hanantey, da diyey, da annabey, wa farhã a boŋ, zama Irikoy n'araŋ alhakkey kaa a gaa.»
21Muuan mahtava enkeli otti ison kiven, myllynkiven kokoisen, heitti sen mereen ja sanoi: -- Näin paiskataan pois Babylon, tuo suuri kaupunki, eikä sitä löydetä enää.
21 Kala malayka gaabikooni fo na tondi sambu, sanda fufuyaŋ tondi bambata cine. A n'a jindaw teeko ra ka ne: «Da gaabi beeri yaadin cine no i ga Babila* birni beero jindaw nd'a. I si ye ka di a mo hal abada.
22Enää ei kuulla kaduillasi harpunsoittoa, ei laulua, ei huilun eikä torven ääntä. Enää ei ole minkään ammatin taitajaa, ei kuulla jauhinkiven jyrinää.
22 Moolo jinde, wala doonko, wala seese, wala hilli jinde, i si ye ka maa r'ey ni ra hal abada. I si ye ka kambe goy-teeri kulu dumi gar ni ra. Fufuyaŋ tondi yooje mo, i si ye ka maa r'a ni ra hal abada.
23Enää ei nähdä lampun valoa, ei kuulla sulhasen, ei morsiamen iloista ääntä. Sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, sinä lumosit noitakeinoillasi kansat ja johdit ne harhaan.
23 Fitilla kaaro mo si ye ka kaari ni ra hal abada. Arhiiji da wayhiiji jinde mo, i si ye ka maa r'ey ni ra hal abada. Zama ni fatawc'izey wo ndunnya boro beerey no, zama ndunnya dumey kulu, ni n'i halli nda ni moodabal teeyaŋo.
24Sinun käsiäsi tahrasi profeettojen ja pyhien veri, maailman kaikkien murhattujen veri.
24 Babila ra mo, i na annabey da hanantey kuri gar, da borey kaŋ yaŋ i wi ndunnya ra.»