1Vakuutan Kristuksen nimessä, että puhun totta, ja Pyhän Hengen valaisema omatuntoni todistaa, etten valehtele:
1 Cimi no ay goono ga ci Almasihu ra, manti taari no bo. Ay bine lasaabo mo goono ga seeda ay se Biya Hanno ra,
2Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska.
2 kaŋ ay gonda bine saray gumo, doori go ay bina ra mo waati kulu.
3Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiäni, oman kansani jäseniä.
3 Zama doŋ ay ga yadda Irikoy m'ay laali k'ay fay da Almasihu ay nya-izey se, kaŋ yaŋ ga ti ay dumo, gaaham wane.
4Ovathan he israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset.
4 Ngey ga ti Israyla borey, kaŋ Irikoy na izetaray no i se, da darza, da sappey. A n'i no Tawretu* tira mo, da Irikoy windo goyo, da alkawley.
5Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!
5 I waney mo ga ti kaayey kaŋ yaŋ Irikoy suuban. I game ra mo no Almasihu kaa gaaham ciine ra, nga kaŋ ga hay kulu may, Irikoy albarkakoy no hal abada. Amin!
6Jumalan sana ei ole voinut raueta tyhjiin. Eivät kaikki israelilaiset kuulu tosi Israeliin,
6 Amma manti sanda Irikoy Sanno ciya yaamo no bo. Zama manti borey kulu kaŋ fun Israyla* gaa no ga ti Israyla waneyaŋ bo.
7eivätkä kaikki Abrahamin jälkeläiset ole oikeita Abrahamin lapsia. Onhan sanottu: "Vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi."
7 Manti mo borey kulu kaŋ ti Ibrahim bandayaŋ no ga ti izeyaŋ. Zama _Irikoy ne|_: «Isaka gaa no ni banda ga fun.»
8Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset.
8 Sanda, manti izey kaŋ i hay gaaham do no ga ti Irikoy izeyaŋ, amma day alkawlo izey no i ga lasaabu haamayaŋ.
9Lupaus kuului näin: "Ensi vuonna samaan aikaan palaan sinun luoksesi, ja silloin Saaralla on poika."
9 Zama woone no ga ti alkawlo sanno: «Yeesi alwaati woone cine ra no ay ga ye ka kaa, Saharatu mo ga ize aru hay.»
10Eikä tämä ollut ainoa kerta. Rebekan pojilla oli yksi ja sama isä, meidän kantaisämme Iisak.
10 Manti yaadin hinne mo no, amma waato kaŋ Rabeka na gunde sambu boro follonka do kaŋ ga ti iri kaayo Isaka,
11(H9:11-12)Jo ennen kaksospoikien syntymää, ennen kuin he vielä olivat tehneet mitään hyvää tai pahaa, Jumala sanoi Rebekalle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa." Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon.
11 za izey mana hay, i mana hay kulu te mo, kaŋ ti ihanno wala ilaalo, waato din no Irikoy ci nyaŋo se, ka ne: «Ibeero no ga may ikayna se.» Irikoy na woodin ci hala nga suubanyaŋo kaŋ a ga te nga waado boŋ ma duumi, manti goyey do, amma nga kaŋ ga boro ce miila do.
12
13 Mate kaŋ i n'a hantum ka ne: «Ay ba Yakuba, amma ay konna Isuwa.»
13Onhan kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin."
14 Ifo binde no iri ga ne? Adilitaray-jaŋay go Irikoy do no? Abada!
14Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan.
15 Zama Irikoy ne Musa se: «Ay ga suuji cabe boro kaŋ ay ga suuji se. Ay ga bakar mo boro kaŋ se ay ga bakar.»
15Hän sanoo Moosekselle: "Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon."
16 Yaadin gaa, manti boro kaŋ ga ba do no, wala manti boro kaŋ ga goy gumo do, amma day Irikoy kaŋ ga bakar do no.
16Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.
17 Zama Irikoy Tira Hanna ne Firawna se: «Woone se no ay na ni no beeray: Hal ay m'ay dabaro cabe ni gaa. Zama mo i m'ay maa baaro fe ndunnya kulu ra.»
17Kirjoituksissa sanotaan faraolle: "Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa."
18 Yaadin gaa Irikoy ga suuji cabe boro kaŋ se a ba. Boro kaŋ a ba mo a g'a bina sandandi.
18Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.
19 Ni ga ne ay se binde: «Ifo se no a ga taali ceeci hala hõ? Zama may no ga hin ka kay ka gaaba nd'a miila?»
19Joku teistä ehkä kysyy: "Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä? Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan."
20 Abada, ya nin Adam-ize. Nin ga ti may, kaŋ ga kakaw da Irikoy? Haŋ kaŋ i taka ga ne nga takakwa se: «Ifo se no ni n'ay te ya-cine?»
20Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia muovaajalleen: "Miksi teit minusta tällaisen?"
21 Manti kusu cinako gonda dabari botogo boŋ, hal a ma kunkuni fo sambu, jare fo ra a ma kusu fo cina goy kaŋ gonda darza se. Jare fa mo, a ma afo cina kayna goy se?
21Kyllä kai savenvalajalla on oikeus tehdä samasta savesta toinen astia arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten?
22 To, ifo binde no iri ga ne, da Irikoy ga ba nga ma nga futa bangandi, ka naŋ borey ma bay nga dabaro gaa mo, amma a na suuru boobo cabe ka munye nda borey kaŋ yaŋ hima nda Irikoy futa, kaŋ yaŋ soola halaciyaŋ se mo.
22Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty tuhottaviksi.
23 Ifo binde no iri ga ne koyne da Irikoy na woodin te zama a ga ba nga ma nga darza arzakanta bayrandi borey kaŋ yaŋ ga du suuji do, kaŋ yaŋ a soola i ma du darza,
23Loppumattoman kirkkautensa hän taas on antanut ilmetä niistä astioista, joita kohtaan hän osoittaa laupeutta ja jotka hän on valmistanut kirkkautta varten.
24 sanda iri nooya, kaŋ yaŋ a ce, manti Yahudancey* do hinne bo, amma dumi* cindey do mo.
24Sellaisiksi hän on kutsunut meidät, olimmepa juutalaisia tai emme.
25 Zama yaadin no Irikoy ne Hoseya tira ra: «Borey kaŋ yaŋ manti ay jama, ay ga ne i se ay jama. Bora kaŋ ay si ba mo, ay ga ne a se ay bine baakwa.»
25Hoosean kirjassa hän sanoo: -- Minä olen sanova kansakseni sitä, joka ei kansaani ollut, ja rakastetukseni sitä, jota en rakastanut.
26 A ga ciya mo, nangu kaŋ i ne i se: « ‹Araŋ wo manti ay jama no.› Noodin no i ga ne i se: ‹Irikoy fundikoono izeyaŋ.› »
26Ja samassa paikassa, jossa heille sanottiin: "Te ette ole minun kansaani", heitä tullaan sanomaan elävän Jumalan lapsiksi.
27 Isaya mo go ga kuuwa Israyla* boŋ ka ne: «Baa kaŋ Israyla izey lasaabuyaŋ ga ciya danga teeku me gaa taasi cine, Jare kayna hinne day no ga du faaba.
27Mutta Israelista Jesaja huudahtaa: -- Vaikka Israelin kansa olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä pelastuu vain rippeet.
28 Zama Rabbi ga nga sanno kaŋ a ci toonandi da waasi ndunnya boŋ.»
28Äkkiä ja lopullisesti on Herra toteuttava sanansa maan päällä.
29 Mate kaŋ Isaya jin ka ne mo: «Da manti kaŋ Rabbi Kundeykoyo na banda naŋ iri se, Doŋ iri ciya sanda Saduma* cine, Doŋ iri ga hima Gomorata* cine.»
29Jesaja on myös ennustanut: -- Ellei Herra Sebaot olisi säästänyt meistä siementä, meidän olisi käynyt kuin Sodoman, me olisimme Gomorran kaltaiset.
30 Ifo binde no iri ga ne? To, kal iri ma ne: Dumi cindey, kaŋ yaŋ mana _Irikoy jine|_ adilitara ceeci, du adilitaray, kaŋ ga ti wo kaŋ ga fun cimbeeri do.
30Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden.
31 Amma Israyla, kaŋ goono ga asariya* fo gana zama nga ma du _Irikoy jine|_ adilitaray, mana to a gaa.
31Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut.
32 Ifo se no woodin te? To, zama i man'a ceeci cimbeeri* do, amma day goyey do. I kati no katiyaŋ tondo din gaa,
32Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen,
33 mate kaŋ i n'a hantum ka ne: «Guna, ay go ga tondi sinji Sihiyona* ra, katiyaŋ tondi nda hartayaŋ daliili tondi daaru mo. Boro kaŋ g'a cimandi mo si haaw.»
33josta on kirjoitettu: -- Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.