¹Saulin luo Gibeaan tuli sifiläisiä, jotka sanoivat: "Daavid piileskelee Hakilankukkulalla Jesimonin laidalla."

¹Zifliler Givaya, Saulun yanına gidip, ‹‹Davut Yeşimona bakan Hakila Tepesinde gizleniyor›› dediler.

²Silloin Saul otti mukaansa kolmetuhatta israelilaista valiosoturia ja lähti Sifin autiomaahan etsimään Daavidia.

²Bunun üzerine Saul üç bin seçme İsrailli askerle Zif Çölünde Davutu aramaya çıktı.

³Saul leiriytyi tien varteen Hakilankukkulalle Jesimonin laidalle, mutta Daavid pysytteli autiomaassa. Kun Daavid huomasi, että Saul oli tullut hänen perässään,

³Yeşimona bakan Hakila Tepesinde, yol kenarında ordugah kurdu. Kırda bulunan Davut, Saulun peşine düştüğünü anlayınca,

⁴hän lähetti tiedustelijoita ja sai tarkan tiedon Saulin olinpaikasta.

⁴gözcü gönderdi. Böylece Saulun oraya geldiğini saptadı.

⁵Sitten Daavid lähti liikkeelle. Hän saapui paikalle, johon Saul oli leiriytynyt, ja näki missä Saul ja hänen sotaväkensä päällikkö Abner, Nerin poika, nukkuivat. Saulin makuupaikka oli leirin keskellä, ja miehet olivat asettuneet hänen ympärilleen.

⁵Bunun üzerine Davut, Saulun ordugah kurduğu yere gitti ve Saulla ordusunun başkomutanı Ner oğlu Avnerin nerede yattıklarını gördü. Saul ordugahın ortasında, askerler de çevresinde yatıyorlardı.

⁶Daavid kääntyi heettiläisen Ahimelekin ja Serujan pojan Abisain, Joabin veljen, puoleen ja kysyi: "Kuka lähtee minun mukanani tuonne Saulin leiriin?" Abisai vastasi: "Minä lähden."

⁶O zaman Davut, Hititli Ahimelek ile Yoavın kardeşi, Seruya oğlu Avişaya, ‹‹Kim benimle ordugaha, Saulun yanına gelecek?›› diye sordu. Avişay, ‹‹Ben seninle geleceğim›› diye karşılık verdi.

⁷Yöllä Daavid ja Abisai menivät sinne. Saul nukkui leirin keskellä, maahan isketty keihäs päänsä vieressä, ja Abner ja sotilaat nukkuivat hänen ympärillään.

⁷Davutla Avişay o gece ordugaha girdiler. Saul, mızrağı başucunda yere saplanmış, ordugahın ortasında uyuyordu. Avnerle askerler de çevresinde uyuyorlardı.

⁸Abisai sanoi Daavidille: "Jumala on tänään luovuttanut vihollisesi sinun käsiisi. Anna minun nyt keihästää hänet maahan yhdellä iskulla, niin toista ei enää tarvita!"

⁸Avişay Davuta, ‹‹Bugün Tanrı düşmanını senin eline teslim etti›› dedi, ‹‹Şimdi bırak da, onu kendi mızrağıyla bir atışta yere çakayım. İkinci kez vurmama gerek kalmayacak.››

⁹Mutta Daavid sanoi Abisaille: "Älä surmaa häntä! Kuka on rankaisematta kohottanut kätensä Herran voideltua vastaan?"

⁹Ne var ki Davut, ‹‹Onu öldürme!›› dedi, ‹‹RABbin meshettiği kişiye kim el uzatırsa, suçlu çıkar.

¹⁰Ja hän jatkoi: "Niin totta kuin Herra elää, vain Herra itse saa lyödä voideltunsa kuoliaaksi. Hänen hetkensä tulee ja hän kuolee, tai hän lähtee sotaan ja kohtaa tuhonsa siellä.

¹⁰Yaşayan RABbin adıyla derim ki, RAB kendisi onu öldürecektir; ya günü gelince ölecek, ya da savaşta vurulup yok olacak.

¹¹Herra minua varjelkoon kohottamasta kättäni hänen voideltuaan vastaan! Mutta ota nyt hänen päänsä vierestä keihäs ja vesipullo, sitten lähdetään!"

¹¹Ama RABbin meshettiği kişiye el uzatmaktan RAB beni uzak tutsun! Haydi, Saulun başucundaki mızrakla su matarasını al da gidelim.››

¹²Daavid otti itse Saulin pään vierestä keihään ja vesipullon, ja he menivät pois. Kukaan ei nähnyt tai huomannut mitään, kukaan ei edes herännyt. Kaikki nukkuivat, sillä Herra oli vaivuttanut heidät syvään uneen.

¹²Böylece Davut Saulun başucundan mızrağını ve su matarasını aldı. Sonra oradan uzaklaştılar. Onları gören olmadı. Kimse olup bitenin farkına varmadı, uyanan da olmadı. Hepsi uyuyorlardı, çünkü RAB onlara derin bir uyku vermişti.

¹³Daavid kulki laakson poikki ja päästyään kyllin kauas leiristä pysähtyi toisen vuoren laelle.

¹³Davut karşı yakaya geçip tepenin üstünde, onlardan uzak bir yerde durdu. Aralarında epeyce mesafe vardı.

¹⁴Sieltä hän huusi sotilaille ja Abnerille, Nerin pojalle: "Abner, kuuletko sinä?" Abner huusi takaisin: "Kuka sinä olet, kun noin huudat kuninkaalle?"

¹⁴Davut askerlere ve Ner oğlu Avnere, ‹‹Ey Avner, bana yanıt vermeyecek misin?›› diye seslendi. Avner, ‹‹Sen kimsin ki krala sesleniyorsun?›› diye karşılık verdi.

¹⁵Daavid vastasi Abnerille: "Eikö sinun pitäisi olla mies, vailla vertaa Israelissa? Miksi et sitten suojellut kuningasta, herraasi, kun joku mies tuli äsken surmaamaan häntä?

¹⁵Davut, ‹‹Sen yiğit biri değil misin?›› dedi, ‹‹İsrailde senin gibisi var mı? Öyleyse neden efendin kralı korumadın? Çünkü biri onu öldürmek için ordugaha girdi.

¹⁶Olet hoitanut tehtäväsi huonosti! Niin totta kuin Herra elää, te olette nyt kuoleman omat, kun ette suojelleet kuningastanne, Herran voideltua. Katso nyt, mihin ovat joutuneet kuninkaan keihäs ja vesipullo hänen päänsä vierestä!"

¹⁶Görevini iyi yapmadın. Yaşayan RABbin adıyla derim ki, hepiniz ölümü hak ettiniz; çünkü efendinizi, RABbin meshettiği kişiyi korumadınız. Bak bakalım, kralın başucundaki mızrağıyla su matarası nerede?››

¹⁷Silloin Saul tunsi Daavidin äänen ja huusi: "Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!" Daavid vastasi: "Niin on, kuninkaani."

¹⁷Davutun sesini tanıyan Saul, ‹‹Davut, oğlum, bu senin sesin mi?›› diye sordu. Davut, ‹‹Evet, efendim kral, benim sesim›› diye karşılık verdi,

¹⁸Ja hän jatkoi: "Miksi herrani ajaa takaa palvelijaansa? Mitä minä olen tehnyt? Tahdonko minä sinulle pahaa?

¹⁸‹‹Efendim, ben kulunu neden kovalıyorsun? Ne yaptım? Ne suç işledim?

¹⁹Kuuntele nyt, kuninkaani, mitä palvelijallasi on sanottavana. Jos Herra on yllyttänyt sinut minua vastaan, hänet voi lepyttää uhreilla. Mutta jos ihmiset ovat sen tehneet, kohdatkoon heitä Herran kirous! Nyt he ovat karkottaneet minut pois Herran omasta maasta, joka on myös minun maani, ja sanoneet: 'Mene muualle ja palvele vieraita jumalia.'

¹⁹Lütfen, efendim kral, kulunun sözlerine kulak ver. Eğer seni bana karşı kışkırtan RAB ise, bir sunu Onu yatıştırır. Ama bunu yapan insanlarsa, RABbin önünde lanetli olsunlar! Çünkü, ‹Git, başka ilahlara kulluk et› diyerek, RABbin mirasından bana düşen paydan bugün beni uzaklaştırdılar.

²⁰Mutta älköön minun vereni vuotako maahan täällä kaukana Herran kasvojen edestä, vaikka itse Israelin kuningas on lähtenyt tavoittelemaan minunlaistani kirppua, niin kuin peltopyytä ajetaan takaa vuorilla."

²⁰Ne olur, kanım RABden uzak topraklara dökülmesin. İsrail Kralı, dağlarda keklik avlayan avcı gibi, bir pireyi avlamaya çıkmış!››

²¹Silloin Saul sanoi: "Minä olen tehnyt väärin. Palaa takaisin, poikani Daavid! Koska olet tänään säästänyt minun henkeni, en enää tee sinulle pahaa. Olen ollut mieletön ja tehnyt suuren rikoksen."

²¹Bunun üzerine Saul, ‹‹Günah işledim›› diye karşılık verdi, ‹‹Davut, oğlum, geri dön. Bugün yaşamıma değer verdiğin için sana bir daha kötülük yapmayacağım. Gerçekten akılsızca davrandım, çok büyük yanlışlık yaptım.››

²²Daavid vastasi: "Näetkö, tässä on kuninkaan keihäs! Tulkoon joku miehistäsi tälle puolelle hakemaan sitä.

²²Davut, ‹‹İşte kralın mızrağı!›› dedi, ‹‹Adamlarından biri gelip alsın.

²³Herra palkitsee aina oikeamielisyyden ja uskollisuuden. Herra antoi sinut tänään minun käsiini, mutta minä en tahtonut kohottaa kättäni Herran voideltua vastaan.

²³RAB herkesi doğruluğuna ve bağlılığına göre ödüllendirir. Bugün RAB seni elime teslim ettiği halde, ben RABbin meshettiği kişiye elimi uzatmak istemedim.

²⁴Samoin kuin minä olen tänään säästänyt sinun henkesi, niin säästäköön Herra minun henkeni ja pelastakoon minut kaikista vaaroista ja vaivoista."

²⁴Bugün ben senin yaşamına nasıl değer verdiysem, RAB de benim yaşamıma öyle değer versin ve beni her sıkıntıdan kurtarsın.››

²⁵Silloin Saul sanoi Daavidille: "Ole siunattu, poikani Daavid! Sinä teet suuria tekoja, eikä onni sinua jätä." Daavid lähti sitten omille teilleen, ja Saul palasi kotiinsa.

²⁵Saul, ‹‹Davut, oğlum, RAB seni kutsasın!›› dedi, ‹‹Sen kesinlikle büyük işler yapacak, başarılı olacaksın!›› Bundan sonra Davut yoluna koyuldu, Saul da evine döndü.