1ונפן ונסע המדברה דרך ים סוף כאשר דבר יהוה אלי ונסב את הר שעיר ימים רבים׃
1"Sitten me käännyimme ja lähdimme liikkeelle autiomaan halki Kaislameren suuntaan sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli minulle antanut. Me kiertelimme pitkän aikaa Seirin vuorten tienoilla,
2ויאמר יהוה אלי לאמר׃
2kunnes Herra sanoi minulle:
3רב לכם סב את ההר הזה פנו לכם צפנה׃
3'Te olette jo kyllin kauan kierrelleet näillä vuorilla. Kääntykää nyt pohjoiseen.
4ואת העם צו לאמר אתם עברים בגבול אחיכם בני עשו הישבים בשעיר וייראו מכם ונשמרתם מאד׃
4Sano kansalle: Te kuljette pian sen alueen halki, joka kuuluu Esaun jälkeläisille, teidän Seirissä asuvalle sukulaiskansallenne. Vaikka he pelkäävätkin teitä, älkää tehkö mitään ajattelematonta
5אל תתגרו בם כי לא אתן לכם מארצם עד מדרך כף רגל כי ירשה לעשו נתתי את הר שעיר׃
5älkääkä ryhtykö sotimaan heitä vastaan. Minä en anna teille heidän maastaan edes kämmenenleveyttä, sillä Seirin vuoriston minä olen antanut Edomin, Esaun suvun, omaisuudeksi.
6אכל תשברו מאתם בכסף ואכלתם וגם מים תכרו מאתם בכסף ושתיתם׃
6Kun tarvitsette ruokaa, ostakaa se heiltä, ja maksakaa heille myös juomavedestä.
7כי יהוה אלהיך ברכך בכל מעשה ידך ידע לכתך את המדבר הגדל הזה זה ארבעים שנה יהוה אלהיך עמך לא חסרת דבר׃
7Onhan Herra, teidän Jumalanne, siunannut teitä kaikissa toimissanne. Hän on huolehtinut teistä vaeltaessanne tämän suuren autiomaan halki. Nämä neljäkymmentä vuotta Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään.'
8ונעבר מאת אחינו בני עשו הישבים בשעיר מדרך הערבה מאילת ומעצין גבר ונפן ונעבר דרך מדבר מואב׃
8"Niin me siis kuljimme Seirissä asuvan sukulaiskansamme, Esaun jälkeläisten, alueen kautta pitkin Araban tietä, joka tulee Eilatista ja Esjon- Geberistä. Sitten me käännyimme Moabin autiomaan suuntaan.
9ויאמר יהוה אלי אל תצר את מואב ואל תתגר בם מלחמה כי לא אתן לך מארצו ירשה כי לבני לוט נתתי את ער ירשה׃
9"Herra sanoi minulle: 'Älkää kohdelko moabilaisia vihollisinanne älkääkä ryhtykö sotimaan heitä vastaan. Minä en anna teille heidän maastaan mitään, sillä Arin seudut minä olen antanut Lootin jälkeläisten omaisuudeksi.' --
10האמים לפנים ישבו בה עם גדול ורב ורם כענקים׃
10Aikaisemmin siellä asuivat emiläiset, mahtava ja lukuisa kansa. He olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset,
11רפאים יחשבו אף הם כענקים והמאבים יקראו להם אמים׃
11ja näiden tavoin heidätkin luetaan refalaisiin, vaikka moabilaiset kutsuvat heitä emiläisiksi.
12ובשעיר ישבו החרים לפנים ובני עשו יירשום וישמידום מפניהם וישבו תחתם כאשר עשה ישראל לארץ ירשתו אשר נתן יהוה להם׃
12Seirissä taas olivat muinoin asuneet horilaiset, mutta Esaun jälkeläiset riistivät heiltä heidän maansa, hävittivät heidät tieltään ja asettuivat heidän alueilleen, kuten israelilaisetkin tekivät omassa maassaan, jonka Herra heille antoi.
13עתה קמו ועברו לכם את נחל זרד ונעבר את נחל זרד׃
13"Herra käski meidän kulkea eteenpäin Seredin jokiuoman poikki, ja me teimme niin.
14והימים אשר הלכנו מקדש ברנע עד אשר עברנו את נחל זרד שלשים ושמנה שנה עד תם כל הדור אנשי המלחמה מקרב המחנה כאשר נשבע יהוה להם׃
14Vaelluksemme Kades-Barneasta Seredin jokiuoman ylitykseen saakka kesti kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Sinä aikana kuolivat Egyptistä lähteneen sukupolven kaikki asekuntoiset miehet, kuten Herra oli vannonut.
15וגם יד יהוה היתה בם להמם מקרב המחנה עד תמם׃
15Herra kääntyi heitä vastaan ja hävitti heidät leiristä viimeistä miestä myöten.
16ויהי כאשר תמו כל אנשי המלחמה למות מקרב העם׃
16"Kun viimeisetkin näistä miehistä olivat kuolleet kansan keskuudesta,
17וידבר יהוה אלי לאמר׃
17Herra sanoi minulle:
18אתה עבר היום את גבול מואב את ער׃
18'Kun nyt kuljette Arin kautta, moabilaisten maan halki,
19וקרבת מול בני עמון אל תצרם ואל תתגר בם כי לא אתן מארץ בני עמון לך ירשה כי לבני לוט נתתיה ירשה׃
19te tulette lähelle ammonilaisten rajoja. Älkää kohdelko ammonilaisia vihollisinanne älkääkä ryhtykö sotimaan heitä vastaan. Minä en anna teille heidän maastaan palaakaan, sillä sen maan olen antanut Lootin jälkeläisten omaisuudeksi.' --
20ארץ רפאים תחשב אף הוא רפאים ישבו בה לפנים והעמנים יקראו להם זמזמים׃
20Tämäkin alue luetaan refalaisten maahan kuuluvaksi, koska siellä muinoin asui refalaisia, joita ammonilaiset sanoivat samsumilaisiksi.
21עם גדול ורב ורם כענקים וישמידם יהוה מפניהם ויירשם וישבו תחתם׃
21Nämä olivat mahtava ja lukuisa kansa, ja he olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset, mutta Herra hävitti heidät ammonilaisten tieltä. Ammonilaiset ottivat haltuunsa heidän maansa ja asettuivat sinne asumaan.
22כאשר עשה לבני עשו הישבים בשעיר אשר השמיד את החרי מפניהם ויירשם וישבו תחתם עד היום הזה׃
22Samalla tavoin Herra oli auttanut Seirissä asuvia Esaun jälkeläisiä, joiden tieltä hän hävitti horilaiset. Näin Esaun jälkeläiset olivat saaneet haltuunsa heidän maansa ja asettuneet sinne. Siellä he asuvat edelleenkin.
23והעוים הישבים בחצרים עד עזה כפתרים היצאים מכפתור השמידם וישבו תחתם׃
23Avvilaiset asuivat maaseudun kylissä Gazaan saakka, mutta Kaftorista lähtenyt kansa hävitti heidät ja asettui asumaan heidän alueilleen.
24קומו סעו ועברו את נחל ארנן ראה נתתי בידך את סיחן מלך חשבון האמרי ואת ארצו החל רש והתגר בו מלחמה׃
24"Herra sanoi: 'Lähtekää liikkeelle Arnonin jokilaakson poikki. Minä annan teidän käsiinne amorilaisen Sihonin, Hesbonin kuninkaan, ja hänen maansa. Ryhtykää taisteluun häntä vastaan ja valloittakaa maa!
25היום הזה אחל תת פחדך ויראתך על פני העמים תחת כל השמים אשר ישמעון שמעך ורגזו וחלו מפניך׃
25Tästä päivästä alkaen minä levitän pelkoa ja kauhua kaikkialle kansojen keskuuteen, niin että ne pelkäävät ja vapisevat, kun vain kuulevatkin teistä.'
26ואשלח מלאכים ממדבר קדמות אל סיחון מלך חשבון דברי שלום לאמר׃
26"Niin minä lähetin Kedemotin autiomaasta sananviejien mukana Hesbonin kuninkaalle Sihonille tämän viestin: 'Rauhaa sinulle!
27אעברה בארצך בדרך בדרך אלך לא אסור ימין ושמאול׃
27Tahtoisimme kulkea sinun maasi halki. Kulkisimme vain tietä pitkin poikkeamatta oikealle tai vasemmalle.
28אכל בכסף תשברני ואכלתי ומים בכסף תתן לי ושתיתי רק אעברה ברגלי׃
28Salli meidän ostaa ruokaa ja juomavettä. Me tahdomme vain marssia sinun maasi kautta,
29כאשר עשו לי בני עשו הישבים בשעיר והמואבים הישבים בער עד אשר אעבר את הירדן אל הארץ אשר יהוה אלהינו נתן לנו׃
29kuten saimme Seirissä asuvien Esaun jälkeläisten ja Arissa asuvien moabilaisten luvalla kulkea heidän maidensa halki. Näin me pääsemme Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antaa.'
30ולא אבה סיחן מלך חשבון העברנו בו כי הקשה יהוה אלהיך את רוחו ואמץ את לבבו למען תתו בידך כיום הזה׃
30"Mutta Sihon, Hesbonin kuningas, ei halunnut päästää meitä alueensa halki, sillä Herra, teidän Jumalanne, oli paaduttanut hänen mielensä ja kovettanut hänen sydämensä antaakseen hänet teidän käsiinne, kuten sitten tapahtuikin.
31ויאמר יהוה אלי ראה החלתי תת לפניך את סיחן ואת ארצו החל רש לרשת את ארצו׃
31Herra sanoi minulle: 'Minä annan Sihonin ja hänen maansa pian teidän käsiinne. Lähtekää siis valloittamaan hänen maataan ja ottakaa se omaksenne!'
32ויצא סיחן לקראתנו הוא וכל עמו למלחמה יהצה׃
32Sihon tuli sotajoukkoineen Jahasiin taistelemaan meitä vastaan.
33ויתנהו יהוה אלהינו לפנינו ונך אתו ואת בנו ואת כל עמו׃
33Mutta Herra, meidän Jumalamme, antoi hänet meidän käsiimme, ja me kukistimme hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotajoukkonsa.
34ונלכד את כל עריו בעת ההוא ונחרם את כל עיר מתם והנשים והטף לא השארנו שריד׃
34"Me valloitimme ja tuhosimme kaikki hänen kaupunkinsa, julistimme ne Herralle kuuluvaksi uhriksi ja surmasimme niissä joka ikisen miehen, naisen ja lapsen jättämättä eloon ainoatakaan.
35רק הבהמה בזזנו לנו ושלל הערים אשר לכדנו׃
35Vain karjan ja valloitetuista kaupungeista kootun ryöstösaaliin me otimme itsellemme.
36מערער אשר על שפת נחל ארנן והעיר אשר בנחל ועד הגלעד לא היתה קריה אשר שגבה ממנו את הכל נתן יהוה אלהינו לפנינו׃
36Alkaen Aroerista, joka on Arnonin jokilaakson partaalla, ja itse laaksossa olevasta kaupungista aina Gileadiin saakka ei ollut yhtään linnoitettua kaupunkia, jonka muurit olisivat olleet meille liian korkeat. Herra, meidän Jumalamme, antoi kaikki nuo kaupungit meidän haltuumme.
37רק אל ארץ בני עמון לא קרבת כל יד נחל יבק וערי ההר וכל אשר צוה יהוה אלהינו׃
37Vain ammonilaisten alueista, sekä Jabbokin jokilaakson varsilta että vuoristokaupungeista, te pysyitte loitolla noudattaen siten Herran, meidän Jumalamme, käskyä.