¹¶ Heoi kawea ana e ratou te aaka a te Atua, whakaturia ana ki waenganui o te teneti i whakaarahia e Rawiri mona; a tapaea ana e ratou he tahunga tinana, he whakahere mo te pai ki te aroaro o te Atua.

¹Jumalan liitonarkku tuotiin keskelle telttaa, jonka Daavid oli pystyttänyt sitä varten, ja Jumalan edessä uhrattiin polttouhreja ja yhteysuhreja.

²A, ka mutu ta Rawiri whakaeke i nga tahunga tinana, i nga whakahere mo te pai, ka manaakitia e ia te iwi i runga i te ingoa o Ihowa.

²Uhritoimituksen päätettyään Daavid siunasi kansan Herran nimeen

³I tuwhaina ano e ia ma nga tangata katoa o Iharaira, ma te tane, ma te wahine, kotahi rohi taro ma tenei, ma tenei, tetahi wahi kikokiko, me tetahi keke karepe whakamaroke.

³ja jakoi kaikille israelilaisille, miehille ja naisille, kullekin uhrileivän, yhden osuuden uhrilihasta ja hunajaleivonnaisen.

⁴I whakaritea ano e ia etahi o nga Riwaiti hei minita ki mua i te aaka a Ihowa, hei whakamahara, hei whakawhetai, hei whakamoemiti ki a Ihowa, ki te Atua o Iharaira:

⁴Daavid määräsi muutamia leeviläisiä suorittamaan palvelusta Herran arkun edessä ja ylistäen laulamaan Herran, Israelin Jumalan, kiitosta.

⁵Ko Ahapa hei tuatahi; i muri i a ia ko Hakaraia, ko Teiere, ko Hemiramoto, ko Penaia, ko Opereeroma, ko Teiere hoki ki nga hatere, ki nga hapa, ko Ahapa hei whakatangi i nga himipora:

⁵Heidän johtajanaan oli Asaf, ja hänestä seuraavana oli Sakarja. Sitten olivat Jaasiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom ja Jeiel, jotka soittivat harppua ja lyyraa. Asaf helisytti symbaaleja,

⁶Ko Penaia hoki raua ko Tahatiere, ko nga tohunga, kia tuturu tonu ta raua mau tetere ki mua i te aaka o te kawenata a te Atua.

⁶ja papit Benaja ja Jahasiel puhalsivat koko ajan torvea Jumalan liitonarkun edessä.

⁷¶ I reira ano i taua ra ka whakaritea tuatahitia e Rawiri he whakamoemiti mo Ihowa, na te ringa o Ahapa ratou ko ona teina.

⁷Tuona päivänä Daavid asetti Asafin ja hänen veljensä ensimmäistä kertaa laulamaan Herralle tätä ylistystä:

⁸Whakawhetai atu ki a Ihowa, karanga ki tona ingoa; whakapuakina ana mahi ki waenganui o nga iwi.

⁸-- Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!

⁹Waiata ki a ia, himene ki a ia; korerotia ana mahi whakamiharo katoa.

⁹Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.

¹⁰Kia whakamanamana koutou ki tona ingoa tapu: kia hari nga ngakau o te hunga e rapu ana i a Ihowa.

¹⁰Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!

¹¹Rapua a Ihowa, me tona kaha; rapua tonutia tona mata.

¹¹Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.

¹²Maharatia ana mahi whakamiharo i mahi ai ia; ana merekara, me nga whakaritenga a tona mangai;

¹²Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen suuret tekonsa ja hänen tuomionsa,

¹³E nga uri o Iharaira, o tana pononga, e nga tama a Hakopa, e ana i whiriwhiri ai.

¹³te Israelin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.

¹⁴Ko Ihowa ia, ko to tatou Atua: kei te whenua katoa ana whakaritenga.

¹⁴Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.

¹⁵Maharatia tonutia tana kawenata, te kupu i kiia iho e ia ki te mano o nga whakatupuranga;

¹⁵Muistakaa aina hänen liittonsa, tuhansille sukupolville annettu lupaus,

¹⁶Te kawenata i whakarite ai ia ki a Aperahama, tana oati hoki ki a Ihaka;

¹⁶liitto, jonka hän teki Abrahamin kanssa, vala, jonka hän vannoi Iisakille.

¹⁷A whakapumautia iho hei tikanga ki a Hakopa, hei kawenata mau tonu ki a Iharaira:

¹⁷Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.

¹⁸I a ia i mea ra, Ka hoatu e ahau ki a koe te whenua o Kanaana hei wahi pumau mo koutou:

¹⁸Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaaninmaan, perintöosaksi minä määrään sen teille."

¹⁹I te mea e torutoru ana ano koutou; ae, e tokoiti rawa ana, he manene hoki ki reira;

¹⁹Kun teitä oli vain pieni määrä, kun olitte vain vähäinen joukko muukalaisia,

²⁰I a ratou e haereere ana i tenei iwi ki tera atu iwi, i tetahi rangatiratanga ki tetahi iwi ke.

²⁰kun vaelsitte kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen,

²¹Kihai ratou i tukua e ia kia tukinotia e te tangata; ae ra, i riria e ia nga kingi, he whakaaro ki a ratou;

²¹hän ei antanut kenenkään sortaa teitä. Teidän tähtenne hän varoitti kuninkaita:

²²I mea ia, Kei pa ki aku i whakawahi ai, kei kino hoki ki aku poropiti.

²²"Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni."

²³Waiata, e te whenua katoa ki a Ihowa; kauwhautia tana mahi whakaora i tena rangi, i tena rangi.

²³Laulakaa Herralle, koko maanpiiri! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan!

²⁴Whakapuakina tona kororia i waenganui i nga tauiwi, ana mahi whakamiharo i waenganui i nga iwi katoa.

²⁴Julistakaa hänen kunniaansa, ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kansoille, jotka eivät häntä tunne.

²⁵He nui hoki a Ihowa, kia nui te whakamoemiti ki a ia; kia wehingia nuitia atu hoki ia i nga atua katoa.

²⁵Suuri on Herra, ylistäkää häntä! Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein.

²⁶He whakapakoko hoki nga atua katoa o nga iwi: na Ihowa ia i hanga nga rangi.

²⁶Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat, mutta Herra on taivaitten luoja.

²⁷He honore, he kingitanga kei tona aroaro; kei tona wahi te kaha me te koa.

²⁷Hänen on loisto ja hänen on kunnia, hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus.

²⁸Tukua ki a Ihowa, e nga hapu o nga iwi, tukua ki a Ihowa te kororia me te kaha.

²⁸Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra, tunnustakaa Herran kunnia ja voima,

²⁹Tukua atu ki a Ihowa te kororia e tika ana mo tona ingoa: maua mai he whakahere, haere mai ki tona aroaro: koropiko ki a Ihowa i roto i te ataahua o te tapu.

²⁹tunnustakaa hänen nimensä kunnia! Tuokaa hänelle uhrilahjat, astukaa hänen eteensä, kumartakaa hänen pyhää kirkkauttaan!

³⁰Kia wehi ra ki tona aroaro, e te whenua katoa: e u ano te ano, te taea te whakanekeneke.

³⁰Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä. Hän loi maan, joka pysyy eikä horju.

³¹Kia hari nga rangi, kia koa te whenua; kia mea ratou i roto i nga iwi, Ko Ihowa te kingi.

³¹Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!

³²Kia haruru te moana, me nga mea e hua ana i roto; kia koa te mara, me nga mea katoa i runga:

³²Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoot maa ja sen luodut,

³³Ko reira nga rakau o te ngahere waiata ai i te hari i te aroaro o Ihowa, e haere mai ana hoki ia ki te whakarite i runga i te whenua.

³³humiskoot ilosta metsien puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomaan oikeutta maan päälle.

³⁴Whakawhetai ki a Ihowa, he pai hoki ia, he pumau tonu hoki tana mahi tohu.

³⁴Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.

³⁵Mea atu hoki, Whakaorangia matou, e te Atua o to matou whakaoranga, kohikohia matou, whakaorangia matou i nga tauiwi, kia whakawhetai ai matou ki tou ingoa tapu, kia whakamanamana ai ki tou whakamoemititanga.

³⁵Sanokaa: Auta meitä, pelastuksen Jumala, saata meidät yhteen, pelasta meidät kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua.

³⁶Kia whakapaingia a Ihowa, te Atua o Iharaira ake nei, a ake nei. Na ka mea te iwi katoa, Amine; a whakamoemiti ano ratou ki a Ihowa.

³⁶Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Kansa sanoi: "Aamen!", ja ylisti Herraa.

³⁷¶ Heoi ka waiho e ia i reira, i mua i te aaka o te kawenata a Ihowa, a Ahapa ratou ko ona teina, hei minita tonu ki mua i te aaka, i nga meatanga o tenei ra, o tenei ra:

³⁷Daavid määräsi Asafin ja hänen sukunsa miehet jatkuvasti hoitamaan palvelusta Herran liitonarkun edessä sen mukaan kuin kullekin päivälle oli määrätty.

³⁸A Opereeroma me o ratou teina, e ono tekau ma waru; a Opereeroma hoki tama a Ierutunu, raua ko Hoha hei kaitiaki tatau;

³⁸Obed-Edom, Jedutunin poika, ja hänen sukunsa miehet, yhteensä kuusikymmentäkahdeksan, sekä Hosa asetettiin portinvartijoiksi.

³⁹Ko Haroko tohunga me ona teina, me nga tohunga, ki mua o te tapenakara o Ihowa i te wahi tiketike i Kipeono,

³⁹Pappi Sadokin ja hänen sukuaan olevat papit Daavid määräsi jäämään Herran pyhäkköteltan luo Gibeonin kukkulalle.

⁴⁰Hei whakaeke tonu i nga tahunga tinana ma Ihowa ki runga ki te aata tahunga tinana i te ata, i te ahiahi, hei mea i nga mea katoa i tuhituhia ki te ture a Ihowa, i whakahaua e ia ki a Iharaira;

⁴⁰Heidän tuli aamuin ja illoin uhrata polttouhrialttarilla Herralle polttouhreja sen mukaan kuin on määrätty laissa, jonka Herra on antanut israelilaisille.

⁴¹A, hei hoa mo ratou a Hemana raua ko Ierutunu, me era atu i whiriwhiria, i whakahuatia nei nga ingoa, hei whakawhetai ki a Ihowa, no te mea he pumau tonu tana mahi tohu;

⁴¹Heman, Jedutun ja muut valitut laulajat, jotka oli mainittu nimeltä, olivat siellä heidän kanssaan ylistämässä Herraa: "Iäti kestää hänen armonsa!"

⁴²Hei hoa hoki mo ratou a Hemana raua ko Ierutunu me nga tetere me nga himipora ma nga kaiwhakatangi kaha, me nga whakatangi mo nga waiata a te Atua: a ko nga tama a Ierutunu hei kaitiaki kuwaha.

⁴²Torvet ja symbaalit, joita soittajat käyttivät, sekä soittimet, joilla säestettiin pyhiä lauluja, olivat Hemanin ja Jedutunin hallussa. Jedutunin suvun miehet olivat portinvartijoina.

⁴³Na haere ana te iwi katoa ki tona whare, ki tona whare; a hoki ana a Rawiri ki te manaaki i tona whare.

⁴³Sitten kaikki lähtivät kotiinsa, ja myös Daavid palasi perheensä luo.