¹¶ Whakarongo ki tenei kupu, kua maranga nei i ahau hei tangi ki a koutou, e te whare o Iharaira.

¹Kuule, Israelin kansa. Minä laulan sinusta kuolinvirren!

²Kua hinga te wahine a Iharaira; e kore ia e ara i muri: kua whakataka ia ki runga ki tona oneone; kahore he mea hei whakaara ake i a ia.

²Kaatui, ei enää nouse neitsyt Israel. Hän makaa maahan syöstynä, ei kukaan auta.

³No te mea ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa; Ko te pa kotahi nei te mano i te haerenga atu, kotahi rau e toe, a ko tera kotahi nei te rau i te haerenga atu, kotahi tekau e toe ki te whare o Iharaira.

³Sillä näin sanoo Herra Jumala Israelin kansalle: -- Jos kaupungista lähtee sotaan tuhat, jää eloon sata. Jos lähtee sata, jää kymmenen.

⁴¶ Ko te kupu hoki tenei a Ihowa ki te whare o Iharaira, Rapua ahau, kia ora ai koutou.

⁴Näin sanoo Herra Israelin kansalle: -- Etsikää minua, niin saatte elää!

⁵Otiia kaua e rapu i Peteere, kaua e haere ki Kirikara, kaua ano e haere ki Peerehepa: no te mea tera a Kirikara ka riro i te whakarau, a hei kore noa iho a Peteere.

⁵Älkää etsikö apua Betelistä, älkää kulkeko Gilgaliin, älkää tehkö toivioretkiä Beersebaan! Pois maastaan kulkee kaikkineen Gilgal, ja turhuuden huoneeksi tulee Jumalan huone, Betel.

⁶Rapua a Ihowa, a ka ora koutou; kei toro atu ia, ano he ahi, i roto i te whare o Hohepa, a pau noa, a kore noa iho he kaitinei i roto i Peteere.

⁶Etsikää Herraa, niin saatte elää! Muuten hän tulena hyökkää Joosefin heimon keskelle ja tuhoaa sen, ja Betel palaa kenenkään sammuttamatta.

⁷E te hunga i puta ke ai te whakawa hei taru kawa, i taia ai te tika ki te whenua;

⁷Hän on luonut Seulaset ja Orionin. Hän muuttaa pimeyden aamuksi ja päivän yöksi. Hän kutsuu vedet merestä ja kostuttaa niillä maan. Hänen nimensä on Herra.

⁸Rapua te kaihanga o matariki, o Tautoru; e riro ke ana i a ia te atarangi o te mate hei ata, e whakapouritia ana e ia te ra hei po; e karangatia ana e ia nga wai o te moana, a ringihia ana e ia ki runga ki te mata o te whenua: ko Ihowa tona ingoa:

⁸Hän antaa tuhon välähtää varustuksen yllä, ja lujinkin linnoitus kukistuu.

⁹Nana i whakaputa ohorere te whakangaromanga ki te hunga kaha, i tae ai te whakangaromanga ki te pa kaha.

⁹Voi teitä, jotka teette lainkäytöstä katkeraa koiruohoa ja jätätte heitteille oikeuden!

¹⁰E kinongia ana e ratou te kairiri he i te kuwaha, a he mea whakarihariha ki a ratou te tangata korero tika.

¹⁰Te vihaatte sitä, joka kaupunginportin kokouksessa vaatii oikeaa tuomiota, ja inhoatte sitä, joka kertoo totuuden.

¹¹Na, i te mea he takahi ta koutou i te ware, he tango i te takoha witi i a ia; he whare kohatu tarai ta koutou i hanga ai, na e kore e nohoia e koutou; he mara waina e minaminatia ana ta koutou i whakato ai, otiia e kore te waina o aua mara e inu mia e koutou.

¹¹Te poljette tilattomia ja viette maanvuokrana heidän viljansa. Sen tähden teidän käy näin: Vaikka te rakennatte taloja hakatuista kivistä, ette saa asua niissä. Vaikka te istutatte ihania viinitarhoja, ette saa nauttia niiden viiniä.

¹²E mohiotia ana hoki e ahau te maha o o koutou poka ke, me te kaha o o koutou hara: o koutou, e whakatupu kino nei i te tangata tika, e tango nei i te utu whakapati, e whakangau ke nei i ta te rawakore i te kuwaha.

¹²Sillä minä tiedän teidän rikostenne luvun ja syntienne määrän. Te sorratte syytöntä, te otatte lahjuksia ja syrjitte köyhiä oikeuspaikalla.

¹³Mo reira ka whakarongo puku te tangata tupato i taua wa; no te mea he wa kino.

¹³Sen takia viisas vaikenee tällaisena aikana, sillä tämä on paha aika.

¹⁴Rapua te pai, kauaka hoki te kino, kia ora ai koutou: penei ko Ihowa, ko te Atua o nga mano hei hoa mo koutou, hei pena ano me ta koutou e ki na.

¹⁴Pyrkikää hyvään, älkää pahaan, jotta saisitte elää! Silloin Herra Jumala Sebaot on teidän kanssanne, niin kuin te sanotte hänen olevan.

¹⁵Kinongia te kino, arohaina te pai, whakapumautia te whakawa ki te kuwaha: tera pea a Ihowa, te Atua o nga mano, ka aroha ki te toenga o Hohepa.

¹⁵Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää! Saattakaa kaupunginportissa oikeus voimaan. Ehkä Herra Jumala Sebaot silloin armahtaa Joosefin heimon jäännöstä.

¹⁶¶ Mo reira tenei kupu a Ihowa, a te Atua o nga mano, a te Ariki, I nga waharoa katoa ko te tangi; ko ta ratou kupu i nga huarahi katoa, Aue! aue! ka karangatia te kaingaki whenua ki te tangi, me te hunga matau ki te uhunga, hei aue.

¹⁶Sen tähden Herra Jumala Sebaot sanoo näin: -- Kaikilta toreilta kuuluu valitus, kaikilta kujilta vaikerrus. Talonpoikia kutsutaan surujuhliin ja valittajaisiin itkuvirren taitajia,

¹⁷A he aue i nga mara waina katoa: ka tika atu hoki ahau i waenganui i a koe, e ai ta Ihowa.

¹⁷ja viinitarhoistakin kuuluu valitus, kun minä kuljen teidän keskitsenne, sanoo Herra.

¹⁸Aue, te mate mo koutou e hiahia nei ki te ra o Ihowa! Hei aha ma koutou te ra o Ihowa? he pouri hoki, ehara i te marama.

¹⁸Voi teitä, jotka hartaasti odotatte Herran päivää! Mitä iloa teille on Herran päivästä? Se tuo pimeyden, ei valoa.

¹⁹Ka pera me te tangata i rere atu i te aroaro o te raiona, a ka tutaki te pea ki a ia; i haere ranei ki roto ki te whare, a okioki atu ana tona ringa ki te pakitara, na ngaua iho ia e te nakahi.

¹⁹Käy kuin miehen, joka pakeni leijonaa mutta kohtasi karhun -- kun hän pääsi kotiin ja nojasi kädellä seinään, käteen puri käärme.

²⁰He teka ianei tera e pouri te ra o Ihowa, e kore e marama? tera e pouri kerekere, kahore hoki he marama i roto?

²⁰Eikö Herran päivä siis ole pimeä eikä valoisa, pilkkopimeä, ilman valon häivää?

²¹¶ E kino ana ahau, e whakarihariha ana ki a koutou hakari, a e kore ahau e ahuareka ki a koutou huihui nunui.

²¹-- Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää juhlakokouksianne.

²²Ae ra, ahakoa whakaeke noa koutou i nga tahunga tinana, i a koutou whakahere totokore ki ahau, e kore e manakohia e ahau: e kore ano e tirohia e ahau nga whakahere mo te pai, ara a koutou mea momona.

²²Kun te tuotte minulle polttouhrejanne ja ruokauhrejanne, minä en ota niitä vastaan. Juottovasikkoihin, joita te tuotte ateriauhriksi, minä en katsahdakaan.

²³Maua atu kia matara i ahau te ngangau o au waiata; e kore hoki ahau e whakarongo ki te rangi o au hatere.

²³Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää.

²⁴Engari kia huri mai te whakawa ano he wai, te tika ano he awa nui.

²⁴Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.

²⁵I kawea mai koia e koutou ki ahau he patunga tapu, he whakahere totokore, e te whare o Iharaira, i te koraha, i nga tau e wha tekau?

²⁵"Toitteko te minulle teuraita ja ruokauhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, te israelilaiset?

²⁶Ae ra, kua maua e koutou a Hikutu, to koutou kingi, a Kiunu hoki, a koutou whakapakoko, te whetu o to koutou atua, i hanga nei e koutou ma koutou.

²⁶Entä kannoitteko silloin kuningastanne Sikkutia ja tähtijumalaanne Kijjunia, kuvia, jotka nyt olette itsellenne tehneet?"

²⁷Na ka whakaraua koutou e ahau ki ko atu i Ramahiku, e ai ta Ihowa nona nei te ingoa, Ko te Atua o nga mano.

²⁷-- Minä vien teidät vankeina tuolle puolen Damaskoksen, sanoo Herra. Hänen nimensä on Jumala Sebaot.