¹¶ Unga e koutou nga reme ki te rangatira o te whenua, i Hera i te koraha, ki te maunga o te tamahine a Hiona.

¹"Lähettäkää verolampaat maan hallitsijalle, viekää ne Selan seudulta autiomaan tietä tytär Siionin vuorelle!"

²Kei te manu haereere noa hoki, kei te mea i maka mai i te kohanga, te rite o nga tamahine a Moapa i nga kauanga i Aranono.

²Pakenevien lintujen, pesästä säikytetyn poikueen lailla Moabin tyttäret valittavat Arnonin kahlaamoilla:

³Kia takoto te whakaaro, whakaritea te whakawa; ko tou whakamarumaru i te poutumarotanga kia rite ki te po; huna te hunga i peia; kaua te atiutiu noa e whakaaturia.

³"Neuvo meitä, tee päätös, auta! Levitä suojaava varjo kuin yö keskipäivän kirkkauteen, piilota pakenijat, pesästään säikytettyjä älä paljasta.

⁴Tukua aku whati kia noho ki a koe; tena ko Moapa, ko koe hei piringa mo ratou kei mate i te kaipahua: kua kore hoki te kaiwhakate, mutu pu ta te kaipahua, kua poto atu nga kaiwhakatupu kino i runga i te whenua.

⁴Salli Moabin pakolaisten asua luonasi, kätke heidät kansasi keskuuteen vainoojan lähestyessä!" Kun hävitys on päättynyt ja sorto on lopussa, kun maahanpolkijan aika on ohi,

⁵A ka whakapumautia he torona i runga i te tohu tangata: ka nohoia e tetahi i runga i te pono, i roto ano i te teneti o Rawiri; me te whakawa, me te rapu i te tikanga o te whakawa, he hohoro hoki ki te mahi i te tika.

⁵silloin pystytetään jälleen Daavidin majaan uskollisuuden lujittama valtaistuin ja sillä istuu luotettava tuomari, joka tuntee lain ja toteuttaa oikeuden.

⁶¶ Kua rongo tatou ki te whakakake o Moapa; nui atu tona whakakake; ki tona whakapehapeha, ki tona whakakake, ki tona pukuriri; kahore he tikanga o ana whakamanamana.

⁶-- Me olemme kuulleet Moabin ylpeydestä -- miten kopea se on ollut! -- ja sen ylimielisyydestä ja ylvästelystä, pöyhkeydestä ja turhista puheista.

⁷Mo reira ka aue a Moapa ki a Moapa, ka aue katoa; ka tangi koutou ki nga keke karepe o Kiriharehete, kua moti rawa.

⁷Siksi kaikki nyt valittelevat Moabissa, koko Moab valittelee surkeuttaan. Kir-Haresetin rypäleitä muistaessaan se vaipuu maahan itkien, nyyhkyttäen,

⁸Kua kahakore hoki nga mara o Hehepona, me te waina o Hipima; he mea whatiwhati na nga rangatira o nga iwi ona waina pai rawa, i tae nei ki Iatere rawa, i toro haere atu ki te koraha: i toha haere ona peka, i whiti ki tera taha o te moana.

⁸sillä kuihtuneet ovat Hesbonin rinteiden tarhat ja Sibman viiniköynnökset, joiden jalot rypäleet kaatoivat kansojen ruhtinaita. Kerran ne ulottivat kasvunsa Jaeseriin, haaroivat autiomaahan saakka ja rönsyilivät yli meren.

⁹Mo reira ka tangihia e ahau te waina o Hipima, kei te tangi mo Iatere te rite: ka whakamakuku ahau i a koe ki oku roimate, e Hehepona, e Ereare; kua tau hoki te hamama o te pakanga ki runga ki au hua raumati, ki runga ki tau tapahanga witi.

⁹Sen tähden minä itken Jaeserin kanssa, itken Sibman viiniköynnöksiä. Kyynelilläni minä juotan teidät kylläisiksi, Hesbon ja Eleale, sillä kesken korjuujuhlien riemun on kajahtanut sotahuuto.

¹⁰Kua tangohia atu te hari, me te koa i te mara momona; kahore hoki he waiata i nga mara waina, kahore he iere harakoa; e kore nga kaitakahi e takahi waina i a ratou poka waina; kua whakamutua e ahau te hamama o te mahinga waina.

¹⁰Tarhoista on korjattu pois ilo ja riemu, viinitarhoista ei kantaudu riemuhuutoja, viinikuurnissa ei poljeta rypäleitä, ilon äänet ovat vaienneet.

¹¹Na reira, ano he hapa oku whekau e tangi ana ki a Moapa, a roto i ahau ki Kiriharehe.

¹¹Siksi minun sisimpäni valittaa kuin harppu Moabin tähden, minun sydämeni valittaa Kir-Haresetin tähden.

¹²Na, ka puta mai a Moapa, ka mauiui i runga i te wahi tiketike, a ka haere ki tona wahi tapu inoi ai, heoi e kore e taea e ia.

¹²Mutta kun Moab uhrikukkulallaan uuvuttaa itsensä juhlamenoissa ja pyhäkössään suorittaa kaikki rukoukset, se näkee vaivaa turhan tähden.

¹³Ko te kupu tenei i korerotia e Ihowa mo Moapa i mua.

¹³Tämän Herra on jo puhunut Moabista.

¹⁴Engari kua korero a Ihowa inaianei, kua mea, Kia toru nga tau, kia rite ki nga tau o te kaimahi, ka whakahaweatia te kororia o Moapa, me tona mano tini; a ko te toenga he iti rawa, he kahore noa iho.

¹⁴Nyt hän sanoo vielä näin: "Kolmessa vuodessa -- laskettuna tarkalleen kuin palkkasoturin päivät -- Moabin mahti katoaa, sen väki vähenee olemattomiin, ja jäljelle jää vain arvoton, mitätön ripe."