1¶ I te tau i haere mai ai a Taratana ki Aharoro, i a ia i unga ra e Harakono kingi o Ahiria, i tana whawhaitanga ki Aharoro, a horo ana a reira i a ia;
1(H20:1-2)Herra oli puhunut Jesajalle, Amosin pojalle, ja kehottanut: "Mene ja riisu pois säkkivaatteesi ja jalkineesi." Jesaja oli tehnyt kuten Herra käski ja kulkenut vaatteetta ja paljain jaloin.
2I taua wa ka korero a Ihowa, ara a Ihaia tama a Amoho, ka ki, Wetekina atu te kakahu taratara i tou hope, whakarerea atu ano tou hu i tou waewae. Na pera ana ia, haere tahanga ana, kahore hoki he hu.
2(H20:1-2)Kun kolme vuotta oli kulunut, Assyrian kuninkaan Sargonin joukkojen ylipäällikkö marssi Asdodiin, piiritti kaupungin ja valloitti sen.
3Na ka mea a Ihowa, Ka rite ki taku pononga, ki a Ihaia, ka toru nei ona tau e haere tahanga ana, kahore hoki he hu, hei tohu, hei mea whakamiharo ki a Ihipa raua ko Etiopia;
3Nyt Herra sanoi: "Niin kuin palvelijani Jesaja on kolme vuotta kulkenut vaatteetta ja paljain jaloin, enteenä ja merkkinä Egyptille ja Nubialle,
4Ka pena ano ta te kingi o Ahiria arahi i nga Ihipiana hei parau, i nga Etiopiana hei whakarau, i te taitamariki, i te kaumatua, kahore he kakahu, kahore he hu, takoto kau ana nga papa, whakama iho a Ihipa.
4niin kuljettaa Assyrian kuningas sotavankeja Egyptistä ja pakkosiirtolaisia Nubiasta, nuoria ja vanhoja, alastomina, jalat ja pakarat paljaina. Egypti ilki alasti!
5Ka pororaru ano ratou, ka whakama ki a Etiopia, ki ta ratou i tumanako ai, ki a Ihipa ano, ki to ratou kororia.
5Kauhun ja häpeän valtaan joutuvat silloin myös ne, jotka ovat toiveikkaina katselleet Nubiaan ja ylpeilleet Egyptin ystävyydestä.
6A e mea te tangata o taua takutai i taua ra, Nana, ko ta tatou tenei i tumanako ai, ko ta tatou i rere atu ai kia ora ai i te kingi o Ahiria; a me pehea tatou ka mawhiti ai?
6Ja tämän rannikon asukkaat huokaavat sinä päivänä: 'Siinä meni meidän toivomme! Noin kävi sille maalle, josta me riensimme hakemaan apua pelastuaksemme Assyrian kuninkaan kynsistä! Kuinka me nyt selviydymme?'"