1¶ He rua hoki to te hiriwa e puta mai ai, he wahi ano to te koura e whakarewaina ai.
1Hopealla on lähteensä, kullalla huuhdontapaikkansa.
2He mea tango mai te rino no roto i te whenua; no te kamaka te parahi, he mea whakarewa.
2Rauta otetaan maan kamarasta, kupari sulatetaan esiin kivestä.
3E whakatakotoria ana e te tangata he mutunga mai mo te pouri, e rapua ana e ia ki te tino tutukitanga atu nga kohatu o te pouri, o te atarangi o te mate.
3Ihminen lannistaa pimeyden, hän tutkii kaiken pohjia myöten, tutkii kallion pimeät uumenet.
4E pakaruhia mai ana e ia he rua i ko ake o nga nohoanga tangata; kua wareware ratou i te waewae e haere ana; he tawhiti i te tangata to ratou tarenga, e piu atu ana, e piu ana mai.
4Kaukana asutuilta seuduilta hän louhii kaivoskuilun. Missä ei ihmisaskel kulje, siellä miehet ahkeroivat köyden varassa riippuen.
5Ko te whenua, e puta mai ana he taro i roto i a ia: a e hurihia ake ana a raro iho ano he ahi.
5Maasta kasvaa leipä, maan uumenissa myllertää voima kuin tuli.
6Hei wahi mo nga hapira ona kohatu, he puehu koura ano tona.
6Kallioissa on lasuurikiveä, maan hiekassa kultaa.
7He ara tena kahore i mohiotia e te manu, kiano i kitea e te kanohi o te whatura.
7On tie, jota ei korppikotka näe eikä haarahaukan silmä erota.
8Kahore nga kirehe whakahi kia takahi i taua ara kahore hoki a reira kia haerea e te raiona tutu.
8Sitä eivät astele vuorten pedot eivätkä leijonat kulje sitä pitkin.
9E pa atu ana tona ringa ki te kiripaka; hurihia ake e ia nga take o nga maunga.
9Ihminen käy käsiksi kovaan kallioon ja kääntää nurin vuoret, perustuksia myöten,
10E tapahia ana e ia he awa i roto i nga kamaka, a e kite ana tona kanohi i nga mea utu nui katoa.
10hän louhii tunneleita kallioon, ja niin tulevat maan aarteet ihmissilmien iloksi.
11E herea ana e ia nga awa kei maturuturu; e whakaputa mai ana hoki i nga mea ngaro ki te marama.
11Virtojen lähteetkin ihminen patoaa, tuo päivänvaloon sen, mitä ei silmä ole nähnyt.
12E kitea ia ki hea te whakaaro nui? kei hea hoki te wahi o te mohio?
12Mutta viisaus -- missä se on? Missä asuu ymmärrys?
13E kore te tangata e mohio ki tona utu, e kore ano taua hanga e kitea ki te whenua o te ora.
13Ihminen ei löydä tietä sen luokse, tästä maailmasta sitä ei voi löytää.
14¶ E ki ake ana te rire, Kahore i ahau; e ki mai ana hoki te moana, Kahore i ahau.
14Syvyydet sanovat: "Ei viisaus ole täällä", ja meri sanoo: "Ei liioin täällä minun luonani."
15E kore e hokona ki te koura, e kore ano hoki e taea te pauna te hiriwa hei utu mona.
15Puhtaalla kullallakaan sitä ei voi ostaa, hopeaa ei punnita sen hinnaksi.
16E kore e taea te whakarite ki te koura o Opira, ki te onika utu nui, ki te hapira.
16Sitä ei voi ostaa Ofirin kullalla, ei kalliilla onykskivillä eikä safiireilla,
17E kore e rite te koura, te kohatu piata ki a ia: e kore e hokona ki nga oko koura parakore.
17ei kulta, ei kirkkain lasi vedä sille vertaa, kalleimpiinkaan kultamaljoihin sitä ei voi vaihtaa.
18E kore e whakahuatia te kaoa, nga peara ranei; hira ake hoki te utu o te whakaaro nui i to te rupi.
18Koralleista tai kristalleista on turha puhuakaan. Pussillinen viisautta on enemmän kuin kaikki helmet.
19E kore te topaha o Etiopia e rite ki a ia, e kore e tau te koura parakore hei utu.
19Nubian topaasit eivät vedä viisaudelle vertaa, puhtain kulta ei riitä sen maksuksi.
20¶ Ka haere mai ra i hea te whakaaro nui? Kei hea te wahi o te matau?
20Mistä viisaus on lähtöisin? Missä asuu ymmärrys?
21He mea huna atu na hoki i nga kanohi o nga mea ora katoa, ngaro rawa i nga manu o te rangi.
21Se on kätkössä, kukaan ei voi sitä nähdä, se on piilossa taivaan linnuiltakin.
22E ki ake ana te whakangaromanga raua ko te mate, i hakiri o maua taringa ki tona rongo.
22Kuolema sanoo, tuonela sanoo: "Vain huhu siitä on kulkenut korviimme."
23E mohio ana te Atua ki tona ara, kua kite ano ia i tona wahi.
23Jumala yksin tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu.
24E titiro ana hoki ia ki nga pito o te whenua, e kite ana ia i nga mea i raro i te rangi, a puta noa;
24Hän näkee maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mikä on taivaan alla.
25E mea ana i te whakataimaha mo te hau; ae, e mehua ana ia i nga wai ki te mehua.
25Kun hän antoi tuulelle voiman, kun hän osoitti vesille rajat,
26I a ia e whakatakoto ana i te tikanga mo te ua, i te huarahi mo te uira o te whatitiri,
26kun hän sääti määräajat sateelle ja avasi ukkosen jylinälle tien,
27Ka kitea e ia i reira, a whakapuakina mai ana; i whakaukia e ia, a ata rapua ana e ia.
27silloin hän näki viisauden, punnitsi sen, otti sen palvelukseensa, piti sen kanssa neuvoa.
28A ka mea ia ki te tangata, Na, ko te wehi ki te Ariki, ko te whakaaro nui tena; a ko te mawehe atu i te kino, koia te matauranga.
28Ihmiselle hän sanoi: "Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa."