¹¶ Na ka haere ake te anahera a Ihowa i Kirikara ki Pokimi, a ka mea, Naku koutou i haere mai ai i Ihipa, naku hoki koutou i kawe mai ki te whenua i oati ai ahau ki o koutou matua; i mea ano ahau, E kore e taka taku kawenata ki a koutou.

¹Herran enkeli saapui Gilgalista Bokimiin ja sanoi: "Minä vein teidät pois Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka esi-isillenne vannomallani valalla lupasin teille. Minä sanoin: 'En milloinkaan riko liittoa, jonka olen tehnyt teidän kanssanne.

²Kaua ano koutou e whakarite kawenata ki nga tangata o tenei whenua; me pakaru e koutou a ratou aata. Heoi kihai nei koutou i rongo ki toku reo. He aha tenei mahi a koutou?

²Te puolestanne ette saa tehdä liittoa tämän maan asukkaiden kanssa, vaan teidän on hajotettava heidän alttarinsa.' Mutta te ette totelleet minua. Miksi ette olleet minulle kuuliaisia?

³Koia hoki ahau ka mea nei, E kore ahau e pei atu i a ratou i to koutou aroaro; a ka waiho ratou ano he tataramoa ki o koutou kaokao; ko o ratou atua hoki hei rore mo koutou.

³Minä sanon nyt teille: en karkota tämän maan asukkaita teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ansa ja heidän jumalistaan tulee teille loukku."

⁴A, no te korerotanga a te anahera a Ihowa i enei kupu ki nga tamariki katoa a Iharaira, ka ara te reo o te iwi, ka tangi.

⁴Kun Herran enkeli oli sanonut israelilaisille tämän, he alkoivat kaikki itkeä suureen ääneen.

⁵Na huaina iho e ratou te ingoa o taua wahi ko Pokimi: i patu whakahere ano hoki ratou ma Ihowa ki reira.

⁵He antoivat sille paikalle nimeksi Bokim ja uhrasivat siellä teurasuhreja Herralle.

⁶¶ Na, i ta Hohua tukunga i te iwi kia haere, ka haere nga tamariki a Iharaira ki tona wahi, ki tona wahi, ki te tango i te whenua.

⁶Kun Joosua oli päästänyt israelilaiset menemään, he lähtivät kaikki omille alueilleen ja ottivat maan haltuunsa.

⁷A i mahi te iwi ki a Ihowa i nga ra katoa o Hohua, i nga ra katoa ano o nga kaumatua i roa ake nei o ratou ra i o Hohua, i kite nei i nga mahi nunui katoa a Ihowa i meinga e ia mo Iharaira.

⁷Kansa palveli Herraa koko Joosuan elinajan ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin oli elossa vanhimpia, jotka olivat nähneet, mitä suuria tekoja Herra oli Israelin hyväksi tehnyt.

⁸Na ka mate a Hohua tama a Nunu, te pononga a Ihowa, kotahi rau kotahi tekau ona tau.

⁸Herran palvelija Joosua, Nunin poika, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä,

⁹A tanumia iho ia e ratou ki te rohe o tona wahi, ki Timinataherehe, ki te whenua pukepuke o Eparaima, ki te taha ki te raki o Maunga Kaaha.

⁹ja hänet haudattiin omalle maalleen Timnat-Heresiin, joka on Efraimin vuoristossa, Gaasinvuoren pohjoispuolella.

¹⁰Na ka kohia ano hoki taua whakatupuranga katoa ki o ratou matua: a ka ara ake tetahi whakatupuranga ke i muri i a ratou, kihai nei i mohio ki a Ihowa, ki nga mahi ano hoki i mahia e ia mo Iharaira.

¹⁰Kun Joosuan sukupolvi oli otettu isiensä luo ja tilalle oli noussut toinen sukupolvi, israelilaiset eivät enää totelleet Herraa eivätkä pitäneet mielessään niitä tekoja, jotka Herra oli heidän hyväkseen tehnyt.

¹¹Na ka mahi nga tamariki a Iharaira i te kino i te tirohanga a Ihowa, ka mahi hoki ki nga Paara.

¹¹Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan ja alkoivat palvella baaleja.

¹²A whakarerea ake e ratou a Ihowa, te Atua o o ratou matua i whakaputa mai nei i a ratou i te whenua o Ihipa, a haere ana ki te whai i nga atua ke, i nga atua o nga iwi i tetahi taha, i tetahi taha o ratou, a koropiko ana ki a ratou, na ka mea ra tou i a Ihowa kia riri.

¹²He hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli tuonut heidät pois Egyptistä, ja kääntyivät kumartamaan muita jumalia, joita heidän ympärillään asuvat kansat palvoivat. Näin he herättivät Herran vihan.

¹³Heoi whakarere ana ratou i a Ihowa, a mahi ana ki a Paara, ki te Ahataroto hoki.

¹³Koska israelilaiset hylkäsivät Herran ja ryhtyivät palvelemaan Baalia ja Astartea,

¹⁴Na ka mura te riri o Ihowa ki a Iharaira, a tukua ana ratou e ia ki nga ringa o nga kaipahua hei pahua i a ratou, a hokona ana ratou e ia ki te ringa o o ratou hoariri i tetahi taha, i tetahi taha; kihai hoki i taea e ratou i muri iho te tu ake i te aroaro o o ratou hoariri.

¹⁴Herra vihastui heihin. Hän jätti heidät ryöstelevien rosvojoukkojen armoille ja antoi vihamielisten naapurikansojen alistaa heidät. He eivät enää kyenneet pitämään puoliaan vihollisiaan vastaan,

¹⁵I o ratou haerenga katoa, i runga i a ratou te ringa o Ihowa mo te kino; i rite hoki ki ta Ihowa i korero ai, ki ta Ihowa hoki i oati ai ki a ratou; na te taea to ratou raru.

¹⁵vaan aina kun he ryhtyivät taisteluun, Herran käsi oli heitä vastaan ja hän antoi heidän joutua tappiolle, niin kuin hän oli heille vannonut. Näin israelilaiset joutuivat suureen ahdinkoon.

¹⁶I whakaara ake ano a Ihowa i etahi kaiwhakarite hei whakaora i a ratou i te ringa o o ratou kaipahua.

¹⁶Silloin Herra kohotti kansan johtajiksi tuomareita, ja he pelastivat kansan rosvojoukkojen käsistä.

¹⁷Heoi kihai ano ratou i whakarongo ki o ratou kaiwhakarite; na kei te puremu, kei te whai ki nga atua ke, kei te koropiko ki a ratou: hohoro tonu to ratou peka ke i te ara i haere ai o ratou matua, ara i te whakarongo ki nga whakahau a Ihowa; kih ai ratou i pera.

¹⁷Mutta israelilaiset eivät totelleet tuomareitakaan, vaan olivat Herralle uskottomia ja kumarsivat muita jumalia. He eivät kauan pysyneet sillä tiellä, jota heidän isänsä olivat Herran käskyjä noudattaen vaeltaneet. He eivät seuranneet isiensä jälkiä.

¹⁸A i nga wa i whakaara ake ai a Ihowa i nga kaiwhakarite mo ratou, na i te kaiwhakarite a Ihowa, a whakaorangia ake ratou e ia i te ringa o o ratou hoariri i nga ra katoa o te kaiwhakarite: i puta ke hoki te whakaaro o Ihowa i a ratou e aue ana i o ratou kaitukino, i o ratou kaiwhakatoi.

¹⁸Herra asetti Israelin kansalle tuomareita ja oli aina näiden tukena. Herra suojeli kansaa vihollisilta niin kauan kuin tuomari eli, sillä Herran kävi kansaa sääliksi, kun hän kuuli sen huokailevan sorrettuna ja vaivoissaan.

¹⁹A, no te matenga o te kaiwhakarite, ka hoki ratou ki muri, nui atu to ratou takanga i to o ratou matua; i haere hoki ki te whai i nga atua ke, mahi ai ki a ratou, koropiko ai ki a ratou; kihai i mutu a ratou mahi, me ta ratou tikanga pakeke.

¹⁹Mutta heti tuomarin kuoltua israelilaiset lankesivat uudelleen ja vaipuivat vielä syvemmälle turmelukseen kuin esi-isänsä. He eivät luopuneet pahoista teoistaan eivätkä uppiniskaisuudestaan, vaan seurasivat muita jumalia ja palvelivat ja kumarsivat niitä.

²⁰Na ka mura te riri o Ihowa ki a Iharaira, a ka mea ia, Na, kua takahia e tenei iwi taku kawenata i whakahaua e ahau ki o ratou matua; kihai ano i rongo ki toku reo;

²⁰Sen tähden Herra vihastui Israeliin ja sanoi: "Koska te olette rikkoneet liiton, jonka minä tein teidän isienne kanssa, ettekä ole totelleet minua,

²¹Na, e kore ano ahau e pei atu i tetahi tangata i mua i a ratou o nga iwi i mahue iho i a Hohua i tona matenga.

²¹en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta.

²²Kia ai ratou hei whakamatautau maku i a Iharaira, e mau ranei ki te ara o Ihowa haere ai; e rite ranei te mau ki ta o ratou matua, kahore ranei.

²²Minä panen nämä kansat teille koetukseksi nähdäkseni, kuljetteko te isienne lailla minun tietäni minun käskyjäni noudattaen."

²³Na ka waiho era iwi e Ihowa, kihai hoki i hohoro te peia atu; kihai ano hoki i tukua ki te ringa o Hohua.

²³Siksi Herra ei kiirehtinyt tuhoamaan näitä kansoja, vaan antoi niiden jäädä paikoilleen, ja siksi hän ei ollut myöskään antanut niitä Joosuan käsiin.