¹¶ Na ka haere a Apimereke tama a Ierupaara ki Hekeme ki nga tungane o tona whaea, a ka korero ki a ratou, ki te hapu katoa ano hoki o te whare o te papa o tona whaea, ka mea,

¹Abimelek, Jerubbaalin poika, meni Sikemiin äitinsä veljien luo ja sanoi heille ja äitinsä isän koko suvulle:

²Tena, ki atu ki nga taringa o nga tangata katoa o Hekeme, Ko tehea te mea pai ki a koutou, ko nga tangata e whitu tekau, ko nga tama katoa a Ierupaara, hei kingi mo koutou, kia kotahi ranei te tangata hei kingi mo koutou? Kia mahara hoki he wheua ahau no koutou, he kikokiko no koutou.

²"Puhukaa Sikemin miesten kanssa ja kysykää heiltä, kumpi heidän mielestään on parempi, sekö että heitä hallitsee seitsemänkymmentä miestä, kaikki Jerubbaalin poikia, vai se että heillä on hallitsijanaan yksi ainoa mies. Muistuttakaa heitä, että minussa virtaa saman suvun veri kuin heissäkin."

³Na ka korerotia e nga tungane o tona whaea enei kupu katoa mona ki nga taringa o nga tangata katoa o Hekeme, a ka anga o ratou ngakau ki te aru i a Apimereke; i mea hoki ratou, Ko to tatou teina ia.

³Abimelekin enot menivät puhumaan Sikemin miehille hänen puolestaan, ja sikemiläisten mielet kääntyivät Abimelekin puolelle. "Hän on meidän sukulaisemme", he sanoivat

⁴Na ka homai e ratou ki a ia etahi hiriwa, e whitu tekau, i roto i te whare o Paaraperiti, a ka utua e Apimereke ki aua mea etahi tangata wairangi, he hunga hikaka, a aru ana ratou i a ia.

⁴ja antoivat hänelle Baal-Beritin pyhäkön varoista seitsemänkymmentä sekeliä hopeaa. Niillä Abimelek pestasi mukaansa joutilaita, häikäilemättömiä miehiä.

⁵Na ka haere ia ki te whare o tona papa ki Opora, a patua iho e ia ona tuakana, ona teina, nga tama a Ierupaara, e whitu tekau nga tangata, i runga i te kohatu kotahi; otiia i mahue a Iotama te tama whakaotinga a Ierupaara; i piri hoki ia.

⁵Hän meni heidän kanssaan isänsä kotiin Ofraan ja surmasi yhden ja saman kivipaaden päällä kaikki veljensä, seitsemänkymmentä Jerubbaalin poikaa. Vain Jotam, Jerubbaalin nuorin poika, jäi eloon, sillä hän onnistui piiloutumaan.

⁶Na ka huihui nga tangata katoa o Hekeme, ratou ko te whare katoa o Miro, a ka haere, ka mea i a Apimereke hei kingi, ki te oki i te pou i Hekeme.

⁶Sen jälkeen kaikki Sikemin ja Bet-Millon miehet kokoontuivat yhteen, menivät Sikemin pyhän tammen luo ja huusivat Abimelekin kuninkaaksi.

⁷¶ A ka korerotia ki a Iotama, na ka haere ia, a tu ana i runga i te tihi o Maunga Keritimi; na ka ara tona reo, ka karanga, ka mea ki a ratou, Whakarongo mai ki ahau, e nga tangata o Hekeme, kia whakarongo ai te Atua ki a koutou.

⁷Kun Jotam sai kuulla tästä, hän nousi Garisiminvuorelle ja huusi kansalle sen huipulta: -- Kuulkaa minua, Sikemin miehet, jotta Jumalakin kuulisi teitä!

⁸I haere nga rakau ki te whakawahi i tetahi kingi mo ratou, a ka mea ki te oriwa, Ko koe hei kingi mo matou.

⁸Kerran lähtivät puut voitelemaan itselleen kuningasta. Ne sanoivat oliivipuulle: "Ryhdy sinä meidän kuninkaaksemme!"

⁹Na ka mea te oriwa ki a ratou, Kia whakarerea koia e ahau toku momonatanga, taku mea i whai kororia ai te Atua, te tangata, a kia haere ki runga i nga rakau tiwhaiwhai ai?

⁹Mutta oliivipuu vastasi niille: "Lakkaisinko tuottamasta hienoa öljyäni, josta minua ylistävät jumalat ja ihmiset, nousisinko huojumaan toisia puita ylempänä?"

¹⁰Na ka mea nga rakau ki te piki, Haere mai hei kingi mo matou.

¹⁰Sitten puut sanoivat viikunapuulle: "Tule meidän kuninkaaksemme!"

¹¹Ano ra ko te piki ki a ratou, Kia whakarerea koia e ahau toku reka me oku hua pai, a kia haere ki runga i nga rakau tiwhaiwhai ai?

¹¹Mutta viikunapuu vastasi niille: "Lakkaisinko kantamasta makeita hedelmiäni, nousisinko huojumaan toisia puita ylempänä?"

¹²Katahi ka mea nga rakau ki te waina, Haere mai koe hei kingi mo matou.

¹²Sitten puut sanoivat viiniköynnökselle: "Tule sinä kuninkaaksemme!"

¹³Na ka mea te waina ki a ratou, Kia whakarerea koia e ahau toku waina e whakahari nei i te Atua, i te tangata, a kia haere ki runga i nga rakau tiwhaiwhai ai?

¹³Mutta viiniköynnös vastasi niille: "Lakkaisinko antamasta viiniäni, joka tekee iloiseksi jumalat ja ihmiset, nousisinko huojumaan toisia puita ylempänä?"

¹⁴Na ka mea nga rakau katoa ki te taraheke, Haere mai hei kingi mo matou.

¹⁴Sitten kaikki puut sanoivat orjantappuralle: "Tule sinä kuninkaaksemme!"

¹⁵Na ka mea te taraheke ki nga rakau, Ki te mea he pono ta koutou whakawahi i ahau hei kingi mo koutou, haere mai ki raro ki toku taumarumarutanga iho okioki ai, a ki te kahore, kia puta atu he ahi i roto i te taraheke hei kai i nga hita o Repanon a.

¹⁵Orjantappura vastasi puille: "Jos vilpittömästi tahdotte voidella minut kuninkaaksenne, tulkaa etsimään suojaa varjostani. Jos ette tahdo, orjantappurasta lähtee tuli, joka polttaa Libanonin setrit."

¹⁶Na ki te mea he pono, he tika, ta koutou mahi, i a koutou i mea nei i a Apimereke hei kingi, ki te pai hoki ta koutou mahi ki a Ierupaara ratou ko tona whare, ki te mea hoki i rite ki nga mahi a ona ringa ta koutou i mea ai ki a ia;

¹⁶Jotam jatkoi: "Oletteko nyt olleet vilpittömiä, oletteko tehneet oikein, kun nostitte Abimelekin kuninkaaksi? Oletteko kohdelleet hyvin Jerubbaalia ja hänen sukuaan ja palkinneet sen hyvän, mitä hän on teille tehnyt?

¹⁷Na toku papa hoki i whawhai a koutou whawhai, a taruke ana ki te mate; a ora ake koutou i te ringa o Miriana:

¹⁷Sotihan isäni teidän puolestanne, pani alttiiksi henkensä ja pelasti teidät midianilaisten käsistä.

¹⁸Na kua whakatika nei koutou i tenei ra ki te whare o toku papa, a patua iho ana tama, e whitu tekau tangata, ki runga ki te kohatu kotahi, a meinga ana a Apimereke, tama a tana pononga wahine hei kingi mo nga tangata o Hekeme, no te mea ko to ko utou teina ia;

¹⁸Nyt te olette nousseet isäni sukua vastaan, olette tappaneet hänen seitsemänkymmentä poikaansa yhden ja saman kivipaaden päällä ja tehneet Sikemin kuninkaaksi hänen orjattarensa pojan, Abimelekin, joka on teidän sukulaisenne!

¹⁹Na ki te mea he pono, he tika, ta koutou i mea ai ki a Ierupaara ratou ko tona whare i tenei ra, kia hari ki a Apimereke, kia hari hoki ia ki a koutou.

¹⁹Jos olette olleet vilpittömiä, jos olette tehneet oikein Jerubbaalia ja hänen sukuaan kohtaan, niin iloitkaa Abimelekista, ja saakoon hänkin iloa teistä.

²⁰Ki te kahore ia kia puta he ahi i a Apimereke hei kai i nga tangata o Hekeme, ratou ko te whare o Miro; kia puta hoki he ahi i nga tangata o Hekeme, i te whare hoki o Miro, hei kai a Apimereke.

²⁰Mutta ellette ole tehneet oikein, silloin Abimelekista lähtee tuli, joka tuhoaa Sikemin miehet ja Bet-Millon väen, ja Sikemin miehistä ja Bet-Millon väestä lähtee tuli, joka tuhoaa Abimelekin."

²¹Na ko te rerenga i rere ai a Iotama, haere ana ki Peere, a noho ana i reira i te wehi o tona tuakana, o Apimereke.

²¹Sitten Jotam pakeni Beeriin ja jäi sinne asumaan ollakseen turvassa veljeltään Abimelekilta.

²²¶ A e toru nga tau o Apimereke e kawana ana i a Iharaira,

²²Abimelek hallitsi Israelia kolme vuotta.

²³Na ka unga e te Atua he wairua kino hei wehe i a Apimereke ratou ko nga tangata o Hekeme; a ka mahi tinihanga nga tangata o Hekeme ki a Apimereke.

²³Sitten Jumala lähetti pahan hengen rikkomaan Abimelekin ja sikemiläisten välit, ja sikemiläiset nousivat kapinaan Abimelekia vastaan.

²⁴He mea mo te tukinotanga i nga tama e whitu tekau a Ierupaara kia eke mai, kia utaina o ratou toto ki runga ki to ratou teina, ki a Apimereke, nana nei ratou i patu; ki runga ano hoki i nga tangata o Hekeme nana nei i whakakaha ona ringa i patua ai ona tuakana, ona teina.

²⁴Näin tapahtui, jotta Jerubbaalin seitsemänkymmenen pojan julma murha tulisi kostetuksi ja jotta rangaistus kohtaisi veljiensä surmaajaa Abimelekia ja Sikemin miehiä, jotka olivat auttaneet häntä tappamaan veljensä.

²⁵Na ka whakanohoia e nga tangata o Hekeme he kaiwhanga mona ki nga tihi o nga maunga, a pahuatia ana e ratou te hunga katoa i puta ki a ratou i te ara; a ka korerotia ki a Apimereke.

²⁵Tuottaakseen vahinkoa Abimelekille Sikemin miehet alkoivat väijyä vuorilla matkalaisia ja ryöstivät jokaisen, joka kulki heidän ohitseen. Tästä tuli tieto Abimelekin korviin.

²⁶Na ka haere mai a Kaara tama a Epere ratou ko ona teina, a ka tae atu ki Hekeme; na ka whakawhirinaki nga tangata o Hekeme ki a ia.

²⁶Gaal, Ebedin poika, muutti veljiensä kanssa Sikemiin ja voitti sikemiläisten luottamuksen.

²⁷Na ka haere ratou ki te mara, a whakiia ana nga hua o a ratou mara waina, takahia ana; na ka tuku hakari ratou, a ka haere ki te whare o to ratou atua, ka kai, ka inu, a kohukohua ana e ratou a Apimereke.

²⁷Eräänä päivänä sikemiläiset lähtivät viinitarhoihinsa korjaamaan satoa. Saatuaan rypäleet poljetuksi he alkoivat viettää iloista juhlaa. He menivät jumalansa pyhäkköön, söivät, joivat ja rupesivat sitten kiroamaan Abimelekia.

²⁸I mea ano a Kaara tama a Epere, Ko wai a Apimereke, ko wai hoki a Hekeme e mahi ai tatou ki a ia? ehara ianei ia i te tama a Ierupaara? ko Tepuru hoki tana kaiwhakahauhau? me mahi koutou ki nga tangata a Hamora, a te papa o Hekeme: engari he aha tatou ka mahi ai ki a ia?

²⁸Gaal, Ebedin poika, sanoi: "Mikä on Abimelek ja mitä syytä sikemiläisillä on palvella häntä? Eikö hän ole Jerubbaalin poika ja eikö Sebul ole täällä hänen voutinaan? Teidän pitäisi mieluummin palvella Hamorin, sikemiläisten kantaisän, jälkeläisiä. Miksi me palvelisimme Abimelekia?

²⁹Na me i pai te Atua ki tenei iwi ki raro ki toku ringa! ina kua peia e ahau a Apimereke. Katahi ia ka mea ki a Apimereke, Whakanuia tou ope, puta mai hoki.

²⁹Jos minä saisin johtaa tätä kansaa, niin karkottaisin hänet. Minä sanoisin hänelle: 'Kokoa niin suuri sotajoukko kuin pystyt ja tule sitten tänne taistelemaan!'"

³⁰A, no te rongonga o Tepuru rangatira o te pa ki nga kupu a Kaara tama a Epere, ka mura tona riri.

³⁰Sebul, kaupungin päällikkö, sai kuulla, mitä Gaal, Ebedin poika, oli sanonut. Hän vihastui

³¹Na ka tono puku ia i etahi tangata ki a Apimereke hei me, Ko Kaara tama a Epere tenei, ratou ko ona teina, kua tae mai ki Hekeme; a kei te whakatutehu ratou i te pa kia tu atu ki a koe.

³¹ja lähetti salaa sananviejiä Abimelekin luo ja käski heidän sanoa: "Gaal, Ebedin poika, ja hänen veljensä ovat tulleet Sikemiin ja yllyttävät nyt kaupunkilaisia sinua vastaan.

³²Na reira whakatika i te po, a koe me au tangata, ka takoto tauwhanga ai i te parae.

³²Lähde yöllä liikkeelle joukkoinesi ja asetu väijyksiin kaupungin ulkopuolelle.

³³A ka whiti te ra i te ata, ka maranga wawe koe, ka huaki ki te pa: a ka puta ia, ratou ko ana tangata ki te whawhai ki a koe, mau e mea ki a ia tau e kite ai.

³³Aamulla varhain auringon noustessa on oikea hetki käydä kaupungin kimppuun. Kun Gaal ja hänen väkensä lähtevät sinua vastaan, voit selvittää välisi hänen kanssaan."

³⁴Na ko te whakatikanga ake o Apimereke ratou ko ana tangata katoa i te po, a e wha o ratou matua i takoto tauwhanga ai mo Hekeme.

³⁴Abimelek ja hänen joukkonsa lähtivät liikkeelle yöllä ja asettuivat neljänä osastona väijyksiin Sikemin ympärille.

³⁵A ka puta atu a Kaara tama a Epere, ka tu i te tomokanga ki te kuwaha o te pa: na kua whakatika ake a Apimereke ratou ko ana tangata i te pehipehi.

³⁵Kun Gaal, Ebedin poika, tuli kaupungin portille, Abimelek ja hänen miehensä nousivat esiin piiloistaan.

³⁶A, i te kitenga o Kaara i aua tangata, ka mea ia ki a Tepuru, Nana, he tangata e heke mai ra i nga tihi o nga maunga. Na ka mea a Tepuru ki a ia, Ko te ata o nga maunga tau e kite na, me te mea he tangata.

³⁶Nähdessään sotaväen Gaal sanoi Sebulille: "Katso, tuolta tulee väkeä vuorten rinteitä alas." Sebul vastasi: "Sinä vain kuvittelet vuorten varjoja ihmisiksi."

³⁷Na ka korero ano a Kaara, ka mea, Nana, titiro ki te hunga e heke mai ra ma waenganui o te whenua! kotahi hoki tera matua e haere mai ra i te ara i te oki o Meonenimi.

³⁷Mutta Gaal sanoi uudelleen: "Katso, Maan navalta laskeutuu väkeä ja toinen joukko on tulossa tietä pitkin Tietäjien tammelta päin!"

³⁸Na ka mea a Tepuru ki a ia, Kei hea ra tou mangai i mea ra koe, Ko wai a Apimereke, e mahi ai tatou ki a ia? ehara ianei tenei i te iwi i whakahaweatia ra e koe? Na haere atu inaianei ki te whawhai ki a ia.

³⁸Silloin Sebul sanoi hänelle: "Missä ovat nyt sinun suuret puheesi? Sinähän sanoit: 'Mikä on Abimelek ja miksi meidän pitäisi palvella häntä?' Tässä on se väki, jota vähättelit. Lähde nyt taistelemaan sitä vastaan."

³⁹Na ka haere a Kaara i te aroaro o nga tangata o Hekeme ki te whawhai ki a Apimereke.

³⁹Gaal johti Sikemin miehet taisteluun Abimelekia vastaan.

⁴⁰Na ka whaia ia e Apimereke, a rere ana ia i tona aroaro, a he tokomaha i hinga, i patua, a te tomokanga ra ano o te kuwaha.

⁴⁰Abimelek löi hänet kuitenkin takaisin, ja hän joutui kääntymään pakoon. Monet hänen miehistään kaatuivat, ennen kuin pääsivät kaupungin porttien suojaan.

⁴¹Na ka noho a Apimereke ki Aruma: a ka peia a Kaara ratou ko ona teina e Tepuru, kei noho ki Hekeme.

⁴¹Abimelek palasi Arumaan ja jäi sinne, mutta Sebul karkotti Gaalin ja hänen veljensä Sikemistä.

⁴²A i te aonga ake ka puta atu nga tangata ki te parae; a ka korerotia e ratou ki a Apimereke.

⁴²Seuraavana päivänä sikemiläiset olivat lähdössä pelloilleen. Saatuaan tästä tiedon

⁴³Na ka mau ia ki nga tangata, a wehea ana e ia kia toru nga matua, a ka tauwhanga i te parae. A ka kite ia, na, kua puta mai te iwi i roto i te pa, ka whakatika ia ki a ratou a patua iho.

⁴³Abimelek jakoi väkensä kolmeen joukkoon ja asettui väijyksiin kaupungin ulkopuolelle. Kun hän näki sikemiläisten tulleen ulos kaupungista, hän kävi miehineen heidän kimppuunsa.

⁴⁴I kokiri hoki a Apimereke ratou ko ana ngohi, a tu ana i te tomokanga ki te kuwaha o te pa: a kokiri ana nga ngohi e rua ki te hunga katoa i te parae, a patua iho.

⁴⁴Abimelek itse eteni joukkonsa kanssa kaupunginportille ja sulki paluutien. Molemmat muut joukot kävivät niiden sikemiläisten kimppuun, jotka olivat jo ehtineet pelloilleen, ja tappoivat heidät.

⁴⁵A whakapaua ana e Apimereke taua ra ki te whawhai ki te pa, a horo ana te pa i a ia, patua iho hoki nga tangata katoa i roto; na wahia ana e ia te pa, ruia iho ki te tote.

⁴⁵Koko päivän kestäneen taistelun jälkeen Abimelek valloitti kaupungin ja surmasi sen asukkaat. Hän hävitti kaupungin maan tasalle ja kylvi sen paikalle suolaa.

⁴⁶A, no te rongonga o nga tangata katoa o te pourewa o Hekeme, ka haere ratou ki roto ki te taumaihi o te whare o te atua, o Periti.

⁴⁶Saatuaan tietää hyökkäyksestä Sikemin linnan asukkaat vetäytyivät El-Beritin temppelin kellariholviin.

⁴⁷A ka korerotia ki a Apimereke kua huihui katoa nga tangata o te pourewa o Hekeme.

⁴⁷Kun tämä kerrottiin Abimelekille,

⁴⁸Katahi ka piki atu a Apimereke ki Maunga Taramono, ratou ko ana tangata katoa; i mauria atu ano i Apimereke he toki i tona ringa; na ka tapahia e ia he rakau, a hapainga ana, amohia ana e ia i runga i ona pokohiwi, me te mea ano ki ana tangata, Ko ta koutou i kite nei e meatia ana e ahau, kia hohoro ta koutou pera.

⁴⁸hän nousi väkensä kanssa Salmoninvuorelle. Siellä hän katkaisi kirveellä oksan, nosti sen olalleen ja sanoi miehilleen: "Tehkää joutuin niin kuin näitte minun tekevän!"

⁴⁹Na ka tapahia he peka e tenei, e tenei o te iwi katoa, a haere ana ki te whai i a Apimereke: na ka whakatakotoria e ratou ki te taha o te taumaihi, a tahuna ana te taumaihi ki te ahi ki runga ki a ratou: na ka mate ano hoki nga tangata katoa o t e pourewa o Hekeme; ki te whakaaro iho kotahi mano nga tane, nga wahine.

⁴⁹Jokainen mies katkaisi itselleen oksan. Kaikki seurasivat Abimelekia, panivat oksat holvin päälle ja sytyttivät ne tuleen. Näin kuolivat myös kaikki Sikemin linnan asukkaat, noin tuhat miestä ja naista.

⁵⁰¶ Katahi ka haere a Apimereke ki Tepehe, a whakapaea ana a Tepehe e ia, a horo ana i a ia.

⁵⁰Tämän jälkeen Abimelek lähti Tebesiin, leiriytyi joukkoineen sen edustalle ja tunkeutui kaupunkiin.

⁵¹Na i waenganui o te pa he pourewa kaha, a ka rere ki reira nga tane katoa, me nga wahine, nga tangata katoa o te pa, a tutakina ana mai ratou ki roto, a piki ana ratou ki runga ki te tuanui o te pourewa.

⁵¹Mutta keskellä kaupunkia oli linnoitustorni, ja kaupungin kaikki asukkaat, miehet ja naiset, pakenivat sinne, telkesivät oven perässään ja nousivat kattotasanteelle.

⁵²Na ko te haerenga atu o Apimereke ki te pourewa, tauria ana e ia, ka whakatata hoki ki te kuwaha o te pourewa, he tahu ki te ahi.

⁵²Abimelek ryhtyi valtaamaan tornia ja tuli aivan sen juurelle sytyttääkseen oven palamaan.

⁵³Ko te tino makanga iho a tetahi wahine i to runga kohatu mira ki runga ki te matenga o Apimereke, na ngawha iho tona angaanga.

⁵³Silloin muuan nainen pudotti hänen päähänsä jauhinkiven, ja hänen kallonsa murtui.

⁵⁴Na hohoro tonu tana karanga ki te tangata i mau i ana patu, ka mea ki a ia, Unuhia tau hoari, whakamatea hoki ahau, kei korerotia ahau, He wahine nana ia i patu. Na werohia ana ia e tana tangata, a ka mate.

⁵⁴Hädissään Abimelek huusi aseenkantajansa luokseen ja sanoi hänelle: "Vedä miekkasi esiin ja surmaa minut. Muuten minusta sanotaan: 'Nainen tappoi hänet.'" Aseenkantaja pisti Abimelekin miekallaan kuoliaaksi.

⁵⁵A, no te kitenga o nga tangata o Iharaira kua mate a Apimereke, ka haere ratou ki tona wahi, ki tona wahi.

⁵⁵Nähtyään, että Abimelek oli kuollut, israelilaiset palasivat kukin kotiinsa.

⁵⁶Na i penei te whakautu a te Atua i te kino a Apimereke i meatia e ia ki tona papa, i a ia i patu ai i ona tuakana, i ona teina, e whitu tekau:

⁵⁶Näin Jumala kosti rikoksen, jonka Abimelek oli tehnyt isäänsä vastaan surmatessaan seitsemänkymmentä veljeään,

⁵⁷Me te kino hoki a nga tangata o Hekeme, i whakautua katoatia e te Atua ki runga ki o ratou matenga; a ka tau iho ki a ratou te kanga a Iotama tama a Ierupaara.

⁵⁷ja Jumala antoi Sikemin miesten pahuuden koitua heidän omaksi tuhokseen. Heidän osakseen tuli Jerubbaalin pojan Jotamin lausuma kirous.