¹¶ A ka puta atu a Ihu ki waho o te temepara, ka haere; na ka tae mai ana akonga ki a ia kia whakakitea ki a ia nga whare i hanga mo te temepara.

¹Kun Jeesus oli tullut ulos temppelistä ja oli lähdössä pois, opetuslapset tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelialueen rakennuksia.

²Otira ka mea ia ki a ratou, Kahore ianei koutou e kite i enei mea katoa? He pono taku e mea nei ki a koutou, E kore e toe ki konei tetahi kohatu ki runga ake i tetahi kohatu, engari ka whakahoroa katoatia.

²Mutta Jeesus sanoi heille: "Näettekö kaiken tämän? Totisesti: kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle."

³A, i a ia e noho ana i runga i maunga Oriwa, ka haere puku mai nga akonga ki a ia, ka mea, Korerotia ki a matou, ko ahea enei mea? he aha te tohu o tou haerenga mai, o te mutunga hoki o te ao?

³Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta?"

⁴¶ Na ka whakahoki a Ihu, ka mea ki a ratou, Kia tupato kei mamingatia koutou e te tangata.

⁴Jeesus vastasi: "Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan.

⁵He tokomaha hoki e haere mai i runga i toku ingoa, e mea, Ko te Karaiti ahau, a he tokomaha e whakapohehetia.

⁵Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: 'Minä olen Messias', ja eksyttävät monia.

⁶A tera koutou e rongo ki nga pakanga, ki nga hau korero pakanga: kia tupato kei ohorere koutou: ta te mea kua rite kia puta enei mea katoa, taihoa ia te mutunga.

⁶Te kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää antako sen pelästyttää itseänne. Niin täytyy käydä, mutta vielä ei loppu ole käsillä.

⁷E whakatika hoki tetahi iwi ki tetahi iwi, tetahi rangatiratanga ki tetahi rangatiratanga: a e puta nga po matekai, nga mate uruta, me nga ru, ki nga tini wahi.

⁷Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä.

⁸Otira ko te timatanga kau enei katoa o nga mamae.

⁸Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua.

⁹Ko reira koutou tukua ai kia tukinotia, a e whakamatea koutou; a e kino hoki nga iwi katoa ki a koutou, he whakaaro ki toku ingoa.

⁹"Silloin teidät pannaan ahtaalle, monia teistä surmataan ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden.

¹⁰A he tokomaha e he, a ka tuku tetahi i tetahi, ka kino ano tetahi ki tetahi.

¹⁰Monet silloin luopuvat, he kavaltavat toisensa ja vihaavat toinen toistaan.

¹¹He tokomaha ano nga poropiti teka e whakatika, a he tokomaha e whakapohehetia e ratou.

¹¹Monta väärää profeettaa ilmaantuu, ja he johtavat useita harhaan.

¹²A, i te kino ka hua, ka matoke haere te aroha o te tini tangata.

¹²Ja kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee.

¹³Ko te tangata ia e u ana, a taea noatia te mutunga, ka ora ia.

¹³Mutta joka kestää loppuun asti, pelastuu.

¹⁴A e kauwhautia tenei rongopai o te rangatiratanga puta noa i te ao, hei mea whakaatu ki nga iwi katoa; a ko reira puta ai te mutunga.

¹⁴Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu.

¹⁵A e kite koutou i te mea whakarihariha, i te mea whakangaro, i korerotia ai e Raniera poropiti, i a ia e tu ana i te wahi tapu, kia matau te kaititiro pukapuka,

¹⁵"Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut -- huomatkoon lukija tämän! --

¹⁶Ko reira kia rere te hunga i Huria ki nga maunga:

¹⁶silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille.

¹⁷Ko te tangata i runga i te whare, kei heke iho ki te tiki mea i roto i tona whare:

¹⁷Sen, joka on katolla, ei pidä mennä hakemaan mitään tavaroita talostaan,

¹⁸Kauaka ano te tangata i te mara e hoki ki te tiki i ona kakahu.

¹⁸eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa.

¹⁹Aue, te mate mo te hunga e hapu ana, mo nga mea hoki e whangai ana ki te u, i aua ra!

¹⁹Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät!

²⁰Me inoi koutou kei rokohanga koutou e te whati i te hotoke, i te hapati ranei:

²⁰Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina.

²¹Kei taua wa hoki te whiu nui, kahore ona rite mai o te timatanga o te ao a mohoa noa nei, e kore ano e pera a mua ake nei.

²¹Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan.

²²A, me i kahore aua ra i poroa i waenga, hore he kikokiko e ora: otira ka whakaaroa te hunga i whiriwhiria, a ka poroa aua ra.

²²Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.

²³Ki te mea tetahi ki a koutou i reira, Na, tenei a te Karaiti; na, tera; aua e whakaponohia.

²³"Jos joku silloin sanoo teille: 'Täällä on Messias', tai: 'Messias on tuolla', älkää uskoko.

²⁴E whakatika hoki nga Karaiti teka, me nga poropiti teka, a ka hoatu e ratou nga tohu nunui, me nga mea whakamiharo; a mehemea e taea, ka mamingatia ano te hunga i whiriwhiria.

²⁴Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan.

²⁵Na kua korerotia wawetia nei e ahau ki a koutou.

²⁵Tämän minä olen teille nyt ennalta ilmoittanut.

²⁶Na, ahakoa mea ratou ki a koutou, Na, kei te koraha ia; aua e haere atu: Na, kei nga ruma o roto rawa; aua e whakaponohia.

²⁶"Jos siis teille sanotaan: 'Hän on tuolla autiomaassa', älkää lähtekö sinne, tai jos sanotaan: 'Hän on sisällä talossa', älkää uskoko sitä.

²⁷Ka rite hoki ki te uira e puta mai nei i te rawhiti, a hiko tonu atu ki te uru, te haerenga mai o te Tama a te tangata.

²⁷Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo.

²⁸Ko te wahi hoki i te tupapaku, ko reira huihui ai nga kahu.

²⁸Missä on raato, sinne kokoontuvat korppikotkat.

²⁹A, muri tonu iho i te whakapawera i aua ra, ka whakapouritia te ra, e kore ano e titi te atarau, ka taka iho nga whetu i te rangi, a ka ngaueue nga mea kaha o nga rangi:

²⁹"Mutta kohta noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät.

³⁰Ko reira ano puta ai te tohu o te Tama a te tangata i te rangi: a ko reira nga iwi katoa o te whenua tangi ai, a e kite ratou i te Tama a te tangata e haere mai ana i runga i nga kapua o te rangi me te kaha, me te kororia nui.

³⁰Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki. Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.

³¹A, e tonoa e ia ana anahera me te tetere tangi nui, a ka huihuia e ratou ana i whiriwhiri ai i nga hau e wha, i tetahi pito o te rangi puta noa i tetahi pito.

³¹Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut.

³²¶ Na kia akona koutou e te piki ki tetahi kupu whakarite: i tona manga e ngawari ana ano, a ka puta ona rau, ka mohio koutou ka tata te raumati:

³²"Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.

³³Waihoki ko koutou, ina kite i enei mea katoa, ka matau koutou ka tata ia, kei nga kuwaha tonu.

³³Samalla tavoin te kaiken tämän nähdessänne tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella.

³⁴He pono taku e mea nei ki a koutou, E kore rawa tenei whakatupuranga e pahemo, kia puta katoa ra ano enei mea.

³⁴Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu.

³⁵Ko te rangi me te whenua e pahemo, ko aku kupu ia e kore e pahemo.

³⁵Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

³⁶Otira kahore tetahi tangata e mohio ki taua ra, ki taua haora, kahore rawa nga anahera o te rangi, kahore te Tama a te tangata, ko toku Matua anake.

³⁶"Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä.

³⁷Ka rite hoki ki nga ra i a Noa te haerenga mai o te Tama a te tangata.

³⁷Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee.

³⁸Ka rite hoki ki ta ratou i nga ra i mua atu o te waipuke; e kai ana, e inu ana, e marena ana, e hoatu ana kia marenatia, a tae noa ki te ra i tomo ai a Noa ki roto ki te aaka,

³⁸Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin.

³⁹A kahore ratou i mohio, a pakaru noa te waipuke, a kahakina ana ratou katoa: e pera ano te haerenga mai o te Tama a te tangata.

³⁹Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee.

⁴⁰I taua wa tokorua ki te mara; kotahi e tangohia, kotahi e waiho:

⁴⁰Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.

⁴¹Tokorua wahine e huri ana i te mira; kotahi e tangohia, kotahi e waiho.

⁴¹Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään.

⁴²Kia mataara rapea; e kore hoki koutou e mohio ki te haora e puta mai ai to koutou Ariki.

⁴²"Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.

⁴³Kia mohio ki tenei, me i matau te tangata o te whare ki te mataaratanga e puta ai te tahae, kua tautiaki ia, a kahore i tukua tona whare kia pokaia.

⁴³Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa.

⁴⁴Na kia mataara hoki koutou: no te mea ka puta mai te Tama a te tangata i te haora e kore ai koutou e mahara.

⁴⁴Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.

⁴⁵Ko wai ra te pononga pono, mahara, i meinga e tona ariki hei rangatira mo ana tangata, hei hoatu i te kai ma ratou i te wa e tika ai?

⁴⁵"Kuka siis on uskollinen ja viisas palvelija, jonka talon isäntä asettaa palvelusväkensä esimieheksi katsomaan, että kaikki saavat ruokansa ajallaan?

⁴⁶Ka koa taua pononga ki te rokohanga e tona ariki, ina haere mai, e pera ana.

⁴⁶Autuas se palvelija, jonka hänen herransa palatessaan tapaa näin tekemästä!

⁴⁷He pono taku e mea nei ki a koutou, Ka meinga ia hei rangatira mo ona taonga katoa.

⁴⁷Totisesti: herra uskoo hänen hoitoonsa koko omaisuutensa.

⁴⁸Otira ki te mea taua pononga kino i roto i tona ngakau, Ka roa te putanga mai o toku ariki;

⁴⁸"Mutta jos palvelija on kelvoton, hän ajattelee: 'Herrani ei tule vielä pitkään aikaan',

⁴⁹A ka anga ka patu i ona hoa pononga, ka kai, ka inu tahi me te hunga haurangi;

⁴⁹ja hän alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa.

⁵⁰E tae mai te ariki o taua pononga i te ra e kore ai ia e mahara, i te haora e kore ai ia e mohio,

⁵⁰Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen herransa tulee,

⁵¹Ka hatepea putia ia, ka meinga he wahi mona i roto i te hunga tinihanga: ko te wahi tera o te tangi, o te tetea o nga niho.

⁵¹hakkaa hänet kuoliaaksi ja tuomitsee hänet samaan paikkaan, jossa teeskentelijät ovat. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.