¹¶ Kei whakamanamana koe ki te ra apopo; kahore hoki koe e mohio ko te aha e puta mai i roto i te ra.

¹Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan.

²¶ Ma tetahi atu tangata te whakamoemiti mou, kaua ma tou mangai ake; ma te tangata ke, kaua ma ou ngutu ake.

²Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi.

³¶ He taimaha te kohatu, he taimaha ano te kirikiri; he taimaha atu ia i a raua tahi te pukuriri o te wairangi.

³Raskas on hiekka ja painava kivi, raskainta typeryksen tuottama harmi.

⁴He mea nanakia te riri, he rutaki te aritarita; ko wai ia e tu i mua i te hae?

⁴Raivo on raakaa, viha kuin tulva, mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu?

⁵¶ He pai ke te riri matanui i te aroha huna.

⁵Parempi nuhdella avoimesti kuin vaieta rakkauden nimissä.

⁶Ko nga patu a te hoa aroha he mea na te pono: ko nga kihi ia a te hoariri auau rawa.

⁶Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.

⁷¶ E ngaruru ana te wairua makona ki te honikoma: engari ki te wairua hiakai, reka kau nga mea kawa katoa.

⁷Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa.

⁸¶ Rite tonu ki te manu e atiutiu noa atu ana i tona kohanga te tangata e atiutiu noa atu ana i tona wahi.

⁸Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.

⁹¶ He whakahari ngakau te hinu me te whakakakara; he pera ano nga ahuareka o to te tangata hoa aroha i ahu mai i nga tikanga mateoha i whakatakotoria e tona ngakau.

⁹Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.

¹⁰Ko tou hoa aroha ake, a ko te hoa hoki o tou papa, kaua e whakarerea; kaua hoki e haere ki te whare o tou tuakana i te ra e mate ai koe: he pai ke hoki te hoa e tata ana i te tuakana i tawhiti.

¹⁰Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

¹¹¶ E taku tama, kia whakaaro nui, kia koa ai toku ngakau, kia whakahoki kupu ai hoki ahau ki te hunga e tawai ana ki ahau.

¹¹Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi: sinä olet paras vastaus solvaajilleni.

¹²¶ E kite atu ana te tangata tupato i te he, a ka huna i a ia: tena ko te kuware, haere tonu atu, mamae tonu atu.

¹²Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.

¹³¶ Tangohia te kakahu o te kaiwhakakapi mo te tangata ke; tona taunaha ano hoki mo ta te wahine ke.

¹³Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta ja pidä se panttina vierasta varten.

¹⁴¶ Ko te tangata e maranga ana i te atatu, he nui hoki tona reo ki te manaaki i tona hoa ka kiia tana he kanga.

¹⁴Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa, sen siunauksen takana voi olla kirous.

¹⁵¶ He maturuturu e puputu tonu ana i te ra nui te ua, he wahine ngangare, rite tonu raua:

¹⁵Kuin katonraosta sateella tippuva vesi, sellainen on nalkuttava vaimo.

¹⁶Ko te tangata e mea ana ki te pehi i a ia, e mea ana ki te pehi i te hau, a ka tutaki tona ringa matau ki te hinu.

¹⁶Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä, kuin öljy hän lipeää otteestasi.

¹⁷¶ Ko te rino hei whakakoi mo te rino; waihoki ko te tangata ano hei whakakoi i te mata o tona hoa.

¹⁷Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.

¹⁸¶ Ko te kaitiaki o te piki, ka kai i ona hua: ka whakahonoretia te tangata e whakaaro ana ki tona rangatira.

¹⁸Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö, joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa.

¹⁹¶ He pera i te wai, tiro atu, tiro mai he kanohi, ka pena ano to te tangata ngakau ki te tangata.

¹⁹Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.

²⁰¶ Ko te reinga, ko te whakangaromanga, e kore e makona; e kore ano hoki e makona nga kanohi o te tangata.

²⁰Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita, kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät.

²¹¶ Ko te oko tahu para mo te hiriwa, ko te oumu mo te koura; a, ko te whakanui i a ia, hei whakamatautau mo te tangata.

²¹Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisen mittana kiitos ja moite.

²²¶ Ahakoa i tukua e koe te wairangi ki te tuki i roto i te kumete i waenga i nga witi pepe, e kore tona whakaarokore e riro.

²²Survo hullua huhmaressa, survimella kivien seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

²³¶ Kia anga nui koa kia mohio ki te ahua o au hipi, a kia pai te tiaki i au kahui kau:

²³Pidä hyvää huolta lampaistasi, valvo, miten vuohikarjasi voi,

²⁴E kore hoki te taonga e mau tonu; e mau ianei te karauna ki nga whakatupuranga katoa?

²⁴sillä rikkaus ei kestä ikuisesti eikä valta säily polvesta polveen.

²⁵Kua whaiti te hei, e kitea ana te tupu hou, a e kohikohia ana nga otaota o nga maunga.

²⁵Kun heinä on korjattu ja odelma nousee, kun vuorilta on koottu vihanta ruoho,

²⁶Hei mea kakahu mou nga reme, a koe nga koati hei utu mo te mara.

²⁶silloin ostat karitsoilla itsellesi vaatteet, myyt pukit ja hankit uuden pellon,

²⁷A tera te waiu koati, he nui noa atu hei kai mau, hei kai hoki ma tou whare, hei oranga ano hoki mo au kotiro.

²⁷silloin saat kyllälti vuohenmaitoa, sillä ravitset koko perheesi, siitä saavat ravintonsa orjattaresi.