1¶ Ki te tino kaiwhakatangi. He himene na Rawiri. E te Atua, e whakamoemiti nei ahau, kei wahangu koe:
1Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Jumala, sinä jota ylistän, älä enää vaikene!
2Kua puaki hoki te mangai o te tangata kino me te mangai o te tangata tinihanga, ki te he moku: he teka o ratou arero, e korero nei moku.
2Minun vainoojani ovat avanneet suunsa, nuo jumalattomat ja petturit! He puhuvat minulle valheita.
3I karapotia hoki ahau e ratou ki nga kupu mauahara, a i whawhai takekore ki ahau.
3Joka puolelta he sinkoavat ilkeitä sanoja ja hyökkäävät syyttä minua vastaan.
4Mo toku aroha he riri ta ratou whakautu: ko ahau ia, he inoi taku.
4He palkitsevat ystävyyteni syytöksin. En ole tehnyt mitään pahaa!
5E homai ana e ratou ki ahau he kino mo te pai, he mauahara mo toku aroha.
5He maksavat hyvän pahalla, ystävyyteni vihalla.
6¶ Meinga he tangata kino hei rangatira mona; kia tu he hoariri ki tona ringa matau.
6Pane ankara syyttäjä vastustajani kimppuun, pane armoton mies todistamaan häntä vastaan!
7Kia tau te he ki a ia, ina whakawakia: kia waiho ano tana inoi hei hara.
7Kun hänen asiansa on oikeudessa, hänet tuomittakoon syylliseksi, hänen rukouksensakin katsottakoon pahaksi teoksi.
8Kia torutoru ona ra; kia riro tana mahi tirotiro i tetahi atu.
8Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa.
9Kia pania ana tamariki, kia pouarutia hoki tana wahine.
9Jääkööt hänen lapsensa orvoiksi, jääköön hänen vaimonsa leskeksi.
10Kia kopikopiko noa ana tamariki, pinono ai: kia rapu kai hoki ma ratou i o ratou wahi mokemoke.
10Joutukoot hänen lapsensa kerjuulle, mieron tielle kotinsa raunioilta.
11Kia haoa e te kaituku moni ana mea katoa; kia pahuatia hoki e nga tangata iwi ke ana mauiuitanga.
11Riistäköön koronkiskuri hänen omaisuutensa, ryöstäkööt vieraat hänen työnsä hedelmät.
12Kaua tetahi hei hoatu noa i te aroha ki a ia: kaua hoki tetahi hei atawhai i ana pani.
12Älköön kukaan osoittako hänelle armoa, älköön kukaan säälikö hänen orpoja lapsiaan.
13Kia hatepea putia ona uri: a i to muri whakatupuranga kia horoia rawatia atu o ratou ingoa.
13Sammukoon hänen sukunsa, jo toisessa polvessa kadotkoon hänen nimensä.
14Kia maharatia e Ihowa te kino o ona matua: kei murua hoki te hara o tona whaea.
14Hänen isiensä synnit pysykööt Herran muistissa, hänen äitinsä rikkomukset älkööt unohtuko,
15Kia mau tonu ki te aroaro o Ihowa: kia hatepea atu ai e ia te maharatanga ki a ratou i runga i te whenua.
15pysykööt ne aina Herran edessä. Hävittäköön Herra heidän muistonsa maan päältä!
16Mona kihai i mahara ki te mahi tohu: heoi tukino ana ia i te ware, i te rawakore, i te hunga ngakau maru, kia patua ai ratou.
16Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää. Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan.
17Ae ra, i pai ia ki te kanga, a kua tae mai ki a ia: kihai ia i aro ki te manaaki, heoi kua mamao tera i a ia.
17Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta!
18I kakahu ia i te kanga ki a ia, ano ko tona kakahu: na kua tae tera ki roto ki a ia ano he wai, me he hinu hoki ki roto ki ona wheua.
18Kietokoon kirous hänet kuin vaate, menköön se hänen sisäänsä kuin vesi, hänen luihinsa kuin liukas öljy.
19Waiho ki a ia hei kakahu hipoki mona, hei whitiki hoki e whitikiria tonutia ai ia.
19Olkoon se viittana hänen yllään, vyönä hänen lanteillaan.
20Na hei utu tena ma Ihowa ki oku hoariri, ki te hunga hoki e korero kino nei ki toku wairua.
20Näin tehköön Herra niille, jotka minua syyttävät, niille, jotka puhuvat minusta pahaa.
21¶ Kia puta tau mahi moku, e te Atua, e te Ariki, he whakaaro ki tou ingoa: na te mea he pai tau mahi tohu, whakaorangia ahau,
21Herra, minun Herrani, tule avukseni nimesi kunnian tähden! Sinä olet hyvä ja uskollinen, pelasta minut!
22He ware hoki ahau, he rawakore, kua mamae hoki toku ngakau i roto i ahau.
22Minä olen köyhä ja avuton, sydämeni on haavoilla.
23Ka riro ahau me te atarangi e whakawairua kau ana: e peipeia ana ahau me he mawhitiwhiti.
23Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.
24Hurorirori kau oku turi i te nohopuku; a e kohia ana te ngako o oku kikokiko.
24Polveni horjuvat paastoamisesta, olen pelkkää luuta ja nahkaa.
25Kua waiho ahau hei tawainga ma ratou: ka kite ratou i ahau, ka ruru o ratou matenga.
25Vainoojani pilkkaavat minua, nyökyttelevät päätään, kun minut näkevät.
26Awhinatia ahau, e Ihowa, e toku Atua: kia rite ki tou aroha tau whakaora i ahau.
26Auta minua, Herra, Jumalani! Sinä, joka olet uskollinen, pelasta minut!
27Kia matau ai ratou ko tou ringa itene: a nau tenei, e Ihowa, i mea.
27Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman, saakoot tietää, että sinä, Herra, autat.
28Ma ratou e kanga, mau ia e manaaki: kia whakama ratou ina whakatika; ko tau pononga ia kia hari.
28Kirotkoot vain -- sinä siunaat. Nouskoot minua vastaan -- heidän käy huonosti, mutta palvelijasi saa iloita.
29Kia whakakakahuria oku hoariri ki te whakama, a ko to ratou numinumi hei koroka hipoki mo ratou.
29Olkoon pilkka syyttäjieni vaatteena, häpeä heidän viittanaan.
30Ka tino whakawhetai toku mangai ki a Ihowa, ae ra, ka whakamoemiti ahau ki a ia i waenganui o te mano.
30Suureen ääneen minä kiitän Herraa, kansan keskellä minä häntä ylistän.
31E tu hoki ia ki te ringa matau o te rawakore, hei whakaora i a ia i te hunga e whakahe ana i tona wairua.
31Hän seisoo sorretun vierellä ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita.