1¶ Ko te waiata o nga waiata, ko ta Horomona.
1Lauluista kaunein, Salomon laulu.
2¶ Kia kihia ahau e ia ki nga kihi a tona mangai: he pai atu hoki tou aroha i te waina.
2Neito: Suudelkoon hän minua, antakoon suudelmiaan! Ihanampaa kuin viini on sinun rakkautesi,
3He kakara pai to ou hinu; ko tou ingoa ano he hinu kua oti te riringi; na reira i aroha ai nga wahine ki a koe.
3ihana on voiteittesi tuoksu! Sinun nimesikin tiukkuu parhainta öljyä, siksi neidot sinua rakastavat.
4Kumea ahau; ka rere atu matou, ka whai i a koe: kua oti ahau te kawe e te kingi ki ona ruma: ka koa matou, ka hari ki a koe; engari tou aroha i te waina hei maharatanga atu ma matou: e tika ana to ratou aroha ki a koe.
4Ota minua kädestä, juostaan! Vie minut taloosi, kuningas, vie minut huoneeseesi! Tule, iloitaan ja riemuitaan! Rakkautesi on ihanampaa kuin viini. Suotta eivät neidot sinua rakasta.
5He mangu ahau, otiia he ataahua ano, e nga tamahine o Hiruharama, rite tonu ano ki nga teneti o Kerara, ki nga kakahu tauarai o Horomona.
5Neito: Olen kyllä iholtani tumma, kuin Kedarin teltat, kuin Salomon telttakankaat, mutta, Jerusalemin tytöt, minä olen kaunis!
6Kaua e titiro mai ki ahau, no te mea he parauri ahau, no te mea kua tahuna ahau e te ra. I riri nga tama a toku whaea ki ahau, meinga ana ahau e ratou hei kaitiaki mo nga mara waina; ko taku mara ia, ko taku ake, kihai i tiakina e ahau.
6Älkää siihen katsoko, että olen tumma, että olen päivän paahtama. Veljeni kiusasivat minua, panivat vartioimaan viinitarhojaan. Omaa tarhaani en ehtinyt hoitaa.
7¶ Whakaaturia mai ki ahau, e ta toku wairua e aroha nei, ko hea koe whangai ai, ko hea koe mea ai i tau kahui kia takoto i te poutumarotanga; kia rite ahau hei aha ki te mahunga taupoki i te taha o nga kahui a ou hoa?
7Neito: Sinä jota rakastan, kerro, missä on laumasi laidun, minne viet lampaasi keskipäivän levolle. Muuten joudun peittämään kasvoni ja kulkemaan sinua etsimässä tovereittesi laumojen seassa.
8Ki te kore koe e mohio, e te mea ataahua rawa o nga wahine, haere atu i runga i nga takahanga o nga hipi, ka whangai i au kuao koati i te taha o nga nohoanga o nga hepara.
8Muut: Ellet sitä tiedä, sinä naisista kaunein, seuraa lampaitten jälkiä, ohjaa karitsasi paimenten teltoille.
9Kua whakaritea koe e ahau, e taku e aroha nei, ki tetahi o nga hoiho o nga hariata a Parao.
9Mies: Kuin faraon valjakon tamma olet silmissäni, kalleimpani.
10He ataahua ou paparinga i nga whiri o nga makawe, tou kaki i nga tautau o nga mea whakapaipai.
10Ihanat ovat poskesi, helminauhojen peittämät, ihana on kaulasi ketjuineen!
11Ka hanga e matou etahi mekameka koura mou, he mea tia ki te hiriwa.
11Muut: Kultaiset ketjut me sinulle teemme ja ketjuihin hopeiset helmet.
12¶ I te kingi e noho ana i tona tepu, ka puta te kakara o toku nara.
12Neito: Kuningas lepää ateriallaan, ja nardukseni levittää tuoksuaan.
13Ko te rite ki ahau o taku e aroha nei kei te paihere maira, e takoto nei i waenganui i oku u.
13Kuin mirhakimppu rakkaani lepää rintojeni välissä,
14He tautau hena ki ahau taku e aroha nei, i nga mara waina o Enekeri.
14kuin hennakimppu, En-Gedin viinitarhoista poimittu.
15Nana, he ataahua koe, e taku e aroha nei; nana, he purotu koe; ko ou kanohi kei te kukupa.
15Mies: Miten kaunis oletkaan, kalleimpani! Miten kaunis on katseesi, kyyhkysilmä!
16Nana, he ataahua koe, e taku kaingakau, ae ra, he ahuareka: matomato tonu ano hoki to taua moenga.
16Neito: Miten kaunis oletkaan, rakkaani, miten ihana olet! Miten vehreä on vuoteemme!
17He hita nga kurupae o to taua whare, he kauri nga heke.
17Setripuut ovat talomme seininä, sypressit kattonamme.