1¶ Ko te kupu a Ihowa i puta mai ki a Tepania tama a Kuhi, tama a Keraria, tama a Amaria, tama a Hetekia, i nga ra o Hohia tama a Amono, kingi o Hura.
1Herran sana, joka tuli Sefanjalle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, päivinä. Sefanja oli Kusin poika; hänen isoisänsä oli Gedalja, tämän isä oli Amarja ja tämän Hiskia.
2Ka poto rawa i ahau nga mea katoa i runga i te mata o te oneone, e ai ta Ihowa.
2-- Minä tuhoan kaiken, tempaan kaiken pois maan päältä, sanoo Herra.
3Ka poto i ahau te tangata, te kararehe; ka poto i ahau te manu o te rangi, me te ika o te moana, nga tutukitanga waewae ngatahi ano ko te hunga kino; ka hatepea atu ano e ahau te tangata i runga i te mata o te oneone, e ai ta Ihowa.
3Minä tuhoan ihmiset ja eläimet, teen lopun taivaan linnuista ja meren kaloista, minä kaadan jumalattomat ja hävitän ihmiset maan päältä, sanoo Herra.
4Ka totoro ano toku ringa ki runga ki a Hura, ki nga tangata katoa ano o Hiruharama; ka hatepea atu e ahau i tenei wahi nga toenga o Paara, me te ingoa o nga Kemarimi, ratou ko nga tohunga;
4Minä ojennan käteni Juudaa vastaan ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan. Tästä kaupungista minä hävitän tyystin Baalin palvelun ja epäjumalia palvelevien pappien muiston.
5Me te hunga e koropiko ana i runga i nga tuanui ki te ope o te rangi; ratou ko te hunga e koropiko ana, e oati ana i a Ihowa, me te oati ano ratou i a Marakama;
5Minä hävitän ne, jotka kumartavat katoilla taivaan joukoille, ne, jotka kumartavat Herraa mutta vannovat Milkomin nimeen,
6Me te hunga i tahuri atu nei i te whai i a Ihowa, me te hunga kihai nei i ui ki a Ihowa, kihai ano i rapu i a ia.
6ne, jotka ovat luopuneet Herrasta, jotka eivät etsi Herraa eivätkä kysy hänen tahtoaan.
7¶ Whakarongoa i te aroaro o te Ariki, o Ihowa, ka tata hoki te ra o Ihowa, kua takoto hoki ta Ihowa patunga tapu, kua whakatapua hoki e ia ana manuhiri.
7Hiljaa Herran Jumalan edessä! Lähellä on Herran päivä, hän on valmistanut teurasuhrinsa, pyhittänyt kutsuvieraansa.
8Na i te ra o ta Ihowa patunga tapu, ka whiua e ahau nga rangatira, ratou ko nga tama a te kingi, ko te hunga katoa ano he kakahu ke o ratou.
8Uhriateriani päivänä minä, Herra, rankaisen hallitusmiehiä ja kuninkaallisia ja kaikkia, jotka pukeutuvat vierasmaalaisten tavoin.
9A taua ra ka whiua e ahau te hunga katoa e tupekepeke ana i runga i te paepae, e whakaki ana i nga whare o o ratou ariki ki te nanakia, ki te tinihanga.
9Minä rankaisen sinä päivänä kaikkia, jotka pelkäävät astua kynnykselle mutta eivät pelkää täyttää isäntänsä taloa ryöstösaaliilla, jonka ovat väkivallalla ja petoksella hankkineet.
10A taua ra, e ai ta Ihowa, ka karanga te reo i te kuwaha ika, he aue hoki i te wahi tuarua, a he nui te pakaru i nga pukepuke.
10Sinä päivänä -- sanoo Herra - kuuluu huuto Kalaportilta, vaikerrus uudesta kaupunginosasta ja valtava ryske kukkuloilta.
11Aue, e nga tangata o Makateha, kua moti hoki nga tangata katoa o Kanaana, kua hatepea atu nga kaimau hiriwa katoa.
11Valittakaa, te Maktesin kauppiaat, sillä teidät tuhotaan ja kaikki, jotka hopeaa punnitsevat, hävitetään.
12I taua ra ka rapua e ahau ta Hiruharama, mea rawa ki te rama; ka whiua ano nga tangata kua totoka i runga i o ratou nganga, a e mea ana i roto i o ratou ngakau, E kore a Ihowa e mahi i te pai, e kore ano e mahi i te kino.
12Siihen aikaan minä, Herra, tutkin Jerusalemin tarkoin soihduilla valaisten ja rankaisen niitä miehiä, jotka juomisen pöhöttäminä lojuvat raskaan viininsä ääressä ja sanovat itsekseen: "Ei Herra tee hyvää eikä pahaa."
13Na hei mea parau o ratou rawa; o ratou whare hei ururua: ae ra, ka hanga whare ratou; a e kore e nohoia e ratou, ka whakato i te mara waina, otiia e kore e inu i te waina.
13Heidän omaisuutensa ryöstetään, heidän talonsa hävitetään. Vaikka he ovat rakentaneet taloja, he eivät saa asua niissä, vaikka he ovat istuttaneet viinitarhoja, he eivät saa juoda niiden viiniä.
14¶ Ka tata te ra nui o Ihowa, ka tata, nui atu te hohoro, ara te reo o te ra o Ihowa: nui noa atu te tangi o te marohirohi i reira.
14Lähellä on Herran suuri päivä, se lähestyy, kiireesti se rientää. Ettekö kuule pauhua -- nyt on Herran päivä! Rohkea soturikin huutaa pelosta.
15He ra riri taua ra, he ra mamae, he pawera, he ra whakangaro, whakamoti, he ra pouri, he mangu, he ra kapua, he pouri kerekere;
15Se päivä on vihan päivä, hädän ja ahdistuksen päivä, onnettomuuden ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sumun päivä,
16Ko te ra ia o te tetere, o te whakaoho mo nga pa taiepa, mo nga taumaihi tiketike.
16pasuunan äänen ja sotahuudon päivä. Se vyöryy varustettuja kaupunkeja vastaan, korkeita torneja vastaan.
17Ka mamae ano i ahau nga ngakau o nga tangata, ka rite ratou ki te matapo ina haere, mo ratou i hara ki a Ihowa: ka ringihia o ratou toto ano he puehu, o ratou kikokiko ano he paru.
17Minä painan ihmiset ahtaalle, he harhailevat kuin sokeat. Minua vastaan he ovat tehneet syntiä, siksi heidän vertaan vuodatetaan, se valuu virtanaan maahan. Heidän ruumiitaan viruu joka puolella kuin lantakasoja.
18E kore ano ta ratou hiriwa, ta ratou koura, e tau hei whakaora i a ratou i te ra o to Ihowa riri; engari ka pau te whenua katoa i te ahi, ara i tona hae; ka ohorere hoki, ka poto i a ia nga tangata katoa o te whenua.
18Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä. Hänen vihansa tuli tuhoaa koko maan, sillä lopun, kauhistuttavan lopun, hän tekee kaikista maan asukkaista.