1For jeg vil ikke, brødre, at I skal være uvitende om at våre fedre var alle under skyen og gikk alle gjennem havet
1Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki.
2og blev alle døpt til Moses i skyen og i havet,
2Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi.
3og de åt alle den samme åndelige mat
3Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa
4og drakk alle den samme åndelige drikk; for de drakk av den åndelige klippe som fulgte dem, og klippen var Kristus;
4ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus.
5allikevel hadde Gud ikke behag i de fleste av dem; for de blev slått ned i ørkenen.
5Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa.
6Men disse ting skjedde som forbilleder for oss, forat ikke vi skal ha lyst til det onde, likesom de hadde lyst til det.
6Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät.
7Bli heller ikke avgudsdyrkere, likesom nogen av dem, som skrevet er: Folket satte sig ned for å ete og drikke og stod op for å leke!
7Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: "He istuivat syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat tanssimaan."
8La oss heller ikke drive hor, likesom nogen av dem drev hor og falt på én dag tre og tyve tusen!
8Älkäämme antautuko siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta.
9La oss heller ikke friste Kristus, likesom nogen av dem fristet ham og blev ødelagt av slanger!
9Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin.
10Knurr heller ikke, likesom nogen av dem knurret og blev ødelagt av ødeleggeren!
10Älkää liioin nurisko niin kuin jotkut heistä; he saivat surmansa kuolemanenkelin kädestä.
11Dette hendte dem som forbilleder, men det er skrevet til formaning for oss, til hvem de siste tider er kommet.
11Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja.
12Derfor, den som tykkes sig å stå, han se til at han ikke faller!
12Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.
13Eder har ingen fristelse møtt som mennesker ikke kan bære; og Gud er trofast, som ikke skal la eder fristes over evne, men gjøre både fristelsen og dens utgang, så I kan tåle den.
13Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
14Derfor, mine elskede, fly fra avgudsdyrkelsen!
14Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien palvelemisesta.
15Jeg taler til eder som til forstandige; døm selv det jeg sier!
15Puhun teille kuin järkeville ihmisille ainakin. Harkitkaa mitä sanon.
16Velsignelsens kalk som vi velsigner, er den ikke samfund med Kristi blod? Brødet som vi bryter, er det ikke samfund med Kristi legeme?
16Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?
17Fordi der er ett brød, er vi ett legeme, enda vi er mange; for vi har alle del i det ene brød.
17Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä.
18Se til Israel efter kjødet: Har ikke de som eter offerne, samfund med alteret?
18Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa?
19Hvad mener jeg altså? at det er noget avguds-offer til? eller at det er nogen avgud til?
19Mitä tällä tarkoitan? En sitä, että epäjumalille uhrattu liha sinänsä olisi jotakin tai että epäjumalat olisivat jotakin todellista.
20Nei, men at det de ofrer, det ofrer de til onde ånder og ikke til Gud; men jeg vil ikke at I skal komme i samfund med de onde ånder.
20Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa.
21I kan ikke drikke Herrens kalk og onde ånders kalk; I kan ikke ha del I Herrens bord og i onde ånders bord.
21Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään.
22Eller tør vi egge Herren til nidkjærhet? vi er vel ikke sterkere enn han?
22Emme kai halua herättää Herran kiivautta? Olemmeko muka häntä vahvempia?
23Jeg har lov til alt, men ikke alt gagner; jeg har lov til alt, men ikke alt opbygger.
23"Kaikki on luvallista" -- mutta kaikki ei ole hyödyksi. "Kaikki on luvallista" -- mutta kaikki ei ole rakentavaa.
24Ingen søke sitt eget, men enhver søke den annens beste!
24Kenenkään ei pidä etsiä omaa etuaan vaan toisen parasta.
25Alt det som selges i slakterboden, kan I ete uten at I for samvittighetens skyld spør mere efter det;
25Syökää kaikkea, mitä lihakaupoissa on tarjolla, tekemättä kysymyksiä omantunnonsyistä.
26for jorden og alt det som fyller den, hører Herren til.
26"Herran on maa ja kaikki mitä siinä on."
27Og dersom nogen av de vantro ber eder til gjest, og I vil gå dit, da kan I ete alt som settes frem for eder, uten at I for samvittighetens skyld spør mere efter det.
27Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te otatte kutsun vastaan, älkää omantunnonsyistä kyselkö, vaan syökää kaikkea mitä teille tarjotaan.
28Men dersom nogen sier til eder: Dette er avguds-offer, da la være å ete det, for hans skyld som sa eder det, og for samvittighetens skyld!
28Mutta jos joku sanoo teille: "Tämä on uhrilihaa", jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia.
29Jeg mener ikke ens egen samvittighet, men næstens. For hvorfor skal min frihet dømmes av en annens samvittighet?
29En tarkoita teidän omaatuntoanne vaan tuon toisen. Miksi antaisin toisen ihmisen omantunnon määrätä omaa vapauttani?
30Dersom jeg nyter det med takk, hvorfor skal jeg da spottes for det som jeg takker for?
30Jos minä kiitän Jumalaa ruoastani, miksi minua moitittaisiin siitä, mistä itse kiitän?
31Enten I altså eter eller drikker, eller hvad I gjør, så gjør alt til Guds ære!
31Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
32Vær uten anstøt både for jøder og for grekere og for Guds menighet,
32Älkää loukatko sen enempää juutalaisia kuin kreikkalaisiakaan älkääkä liioin Jumalan seurakuntaa.
33likesom også jeg i alt streber å tekkes alle og ikke tenker på mitt eget gagn, men på de manges, at de må bli frelst.
33Minäkin yritän aina tulla toimeen kaikkien kanssa; en etsi omaa etuani vaan muiden ihmisten parasta, jotta he pelastuisivat.