¹Da sa Samuel til hele Israel: Nu har jeg lydt eder i alt hvad I har sagt til mig, og satt en konge over eder.

¹Samuel sanoi koko Israelille: "Minä olen totellut teitä ja tehnyt niin kuin pyysitte. Olen asettanut teille kuninkaan.

²Sa har I nu kongen til fører for eder; men jeg er gammel og grå, så I nu har mine sønner iblandt eder. Jeg har vært fører for eder fra min ungdom like til denne dag.

²Nyt kuninkaanne johtaa teitä, mutta minä olen jo vanha ja harmaa, ja poikani seisovat joukossanne. Minä olen kuitenkin johtanut teitä nuoruudestani alkaen tähän päivään saakka

³Her står jeg! Vidne nu mot mig for Herren og for hans salvede: Er det nogen jeg har fratatt hans okse eller hans asen? Er det nogen jeg har gjort urett mot eller undertrykt? Er det nogen jeg har tatt imot gaver av, så jeg skulde lukke mine øine til for noget? Om så er, vil jeg gi eder vederlag for det.

³ja seison nyt tässä. Esittäkää siis valituksenne minua vastaan tässä Herran ja hänen voideltunsa edessä. Keneltä olen riistänyt härän tai aasin? Kenelle olen tehnyt vääryyttä? Ketä olen sortanut? Kenen rikoksia olen katsonut sormieni läpi lahjusten tähden? Sanokaa, niin olen valmis hyvittämään kaiken!"

⁴De svarte: Du har ikke gjort urett mot oss og ikke undertrykt oss og ikke tatt imot noget av nogen.

⁴He vastasivat: "Et ole sortanut meitä etkä ole tehnyt meille vääryyttä. Et ole riistänyt keneltäkään mitään."

⁵Da sa han til dem: Herren er vidne mot eder, og hans salvede er vidne på denne dag at I ikke har funnet noget hos mig. Folket svarte: Ja, han er vidne.

⁵Samuel sanoi heille: "Herra on yhdessä voideltunsa kanssa tänään todistajana siitä, että käteni ovat puhtaat." Ja kansa vastasi: "Hän on todistajana."

⁶Da sa Samuel til folket: Ja, Herren er vidne, han som lot Moses og Aron stå frem, og som førte eders fedre op fra Egyptens land.

⁶Sitten Samuel sanoi kansalle: "Herra on todistajana, hän, joka antoi teille Mooseksen ja Aaronin ja toi isänne pois Egyptistä.

⁷Kom nu frem her, så vil jeg gå i rette med eder for Herrens åsyn om alle Herrens rettferdige gjerninger som han har gjort mot eder og eders fedre.

⁷Odottakaa, niin minä tutkin vielä kanssanne Herran edessä kaikki ne pelastusteot, jotka hän on tehnyt teille ja isillenne.

⁸Da Jakob var kommet til Egypten, ropte eders fedre til Herren, og Herren sendte Moses og Aron, og de førte eders fedre ut av Egypten og lot dem bosette sig i dette land.

⁸"Kun Jaakobin suku oli mennyt Egyptiin ja kun teidän isänne siellä huusivat Herraa avukseen, hän lähetti Mooseksen ja Aaronin, ja he johtivat isänne pois Egyptistä ja toivat heidät asumaan tänne.

⁹Men de glemte Herren sin Gud, og han solgte dem i Siseras, Hasors hærførers hånd og i filistrenes hånd og i Moabs konges hånd; alle disse stred imot dem.

⁹Mutta kun isänne unohtivat Herran, Jumalansa, hän luovutti heidät Siseralle, Hasorin sotaväen päällikölle, ja filistealaisille ja Moabin kuninkaalle, ja he kaikki kävivät isienne kimppuun.

¹⁰Da ropte de til Herren og sa: Vi har syndet! Vi har forlatt Herren og tjent Ba'alene og Astarte-billedene; men redd oss nu av våre fienders hånd, så vil vi tjene dig!

¹⁰Silloin isänne huusivat taas avukseen Herraa ja sanoivat: 'Olemme tehneet syntiä, sillä olemme hylänneet Herran ja palvelleet baaleja ja astarteja. Pelasta nyt meidät vihollistemme käsistä, niin me palvelemme ainoastaan sinua.'

¹¹Så sendte Herren Jerubba'al og Bedan* og Jefta og Samuel og reddet eder av eders fienders hånd rundt omkring, så I kunde bo trygt. / {* rimeligvis Barak, DMR 4, 6.}

¹¹Herra lähetti silloin Jerubbaalin, Barakin, Jeftan ja Samuelin ja pelasti teidät kaikkialla vihollistenne käsistä, niin että saatoitte jälleen asua turvassa.

¹²Men da I så at Nahas, Ammons barns konge, kom imot eder, sa I til mig: Nei, en konge skal råde over oss - enda Herren eders Gud var eders konge.

¹²"Mutta kun näitte ammonilaisten kuninkaan Nahasin hyökkäävän kimppuunne, te sanoitte minulle: 'Ei, kuningas hallitkoon meitä!' Kuitenkin oikea kuninkaanne on Herra, teidän Jumalanne.

¹³Her er nu kongen som I har valgt - som I har bedt om; Herren har satt en konge over eder.

¹³Tässä teillä nyt on valitsemanne kuningas, jota itsellenne pyysitte. Herra on antanut teille kuninkaan.

¹⁴Dersom I nu frykter Herren og tjener ham og lyder ham og ikke er gjenstridige mot Herrens ord, men følger Herren eders Gud, både I og kongen som råder over eder [så skal Herren være med eder].

¹⁴Jos te aina kunnioitatte, palvelette ja tottelette Herraa, Jumalaanne, ettekä kapinoi hänen käskyjään vastaan, silloin Herra on teidän ja teidän kuninkaanne kanssa.

¹⁵Men dersom I ikke lyder Herren, men er gjenstridige mot Herrens ord, så skal Herrens hånd være mot eder som mot eders fedre.

¹⁵Mutta jos ette tottele Herraa vaan kapinoitte hänen käskyjään vastaan, Herran käsi sattuu teihin ja kuninkaaseenne.

¹⁶Kom da nu frem og se den store gjerning som Herren vil gjøre for eders øine!

¹⁶"Pysykää vielä paikoillanne ja katselkaa ihmettä, jonka Herra tekee teidän nähtenne.

¹⁷Er det ikke nu hvetehøstens tid? Jeg vil rope til Herren og han skal sende torden og regn. Kjenn da og se at eders ondskap er stor, den som I har gjort for Herrens øine ved å kreve en konge!

¹⁷Nyt on vehnänkorjuun aika. Mutta kun kutsun Herraa, hän lähettää ukkosen ja sateen. Siitä tiedätte, että pyytäessänne itsellenne kuningasta olette pahasti rikkoneet Herraa vastaan."

¹⁸Så ropte Samuel til Herren, og samme dag sendte Herren torden og regn; da blev alt folket grepet av stor frykt for Herren og for Samuel.

¹⁸Samuel kutsui Herraa, ja vielä sinä päivänä Herra lähetti ukkosen ja sateen. Kaikissa heräsi suuri pelko Herraa ja Samuelia kohtaan.

¹⁹Og alt folket sa til Samuel: Bed for dine tjenere til Herren din Gud, så vi ikke skal dø fordi vi til alle våre andre synder har lagt den misgjerning å kreve en konge!

¹⁹Kansa sanoi Samuelille: "Rukoile palvelijoittesi puolesta Herraa, Jumalaasi, jottei meidän tarvitsisi kuolla, vaikka kaikkien syntiemme lisäksi teimme senkin rikkomuksen, että pyysimme itsellemme kuningasta."

²⁰Da sa Samuel til folket: Frykt ikke! I har gjort alt dette onde; men vik nu bare ikke fra Herren, men tjen Herren av hele eders hjerte!

²⁰Samuel vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Te teitte kyllä tämän rikkomuksen, mutta älkää enää kääntykö pois seuraamasta Herraa. Palvelkaa aina Herraa kaikesta sydämestänne.

²¹Vik ikke av! For da måtte I følge de tomme avguder, som ikke kan gagne og ikke redde, fordi de er bare tomhet.

²¹Älkää eksykö seuraamaan olemattomia jumalia. Ne eivät pysty auttamaan eivätkä pelastamaan, sillä olemattomia ne ovat.

²²For Herren vil for sitt store navns skyld ikke forlate sitt folk, siden Herren har funnet for godt å gjøre eder til sitt folk.

²²Suuren nimensä kunnian tähden Herra ei tahdo hylätä teitä, kun hän kerran on nähnyt hyväksi ottaa teidät omaksi kansakseen.

²³Men jeg - det være langt fra mig å synde mot Herren ved å holde op med å bede for eder; og jeg vil lære eder den gode og rette vei.

²³Enkä minäkään voi tehdä sellaista syntiä Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta puolestanne. Minä opetan teille sen, mikä on hyvää ja oikein.

²⁴Frykt bare Herren og tjen ham i sannhet, av hele eders hjerte! Se hvor store ting han har gjort for eder!

²⁴Kunnioittakaa ainoastaan Herraa ja palvelkaa häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne! Muistakaa suuria tekoja, jotka hän on tehnyt hyväksenne!

²⁵Men gjør I det som ondt er, da skal både I og eders konge bli bortrykket.

²⁵Mutta jos jatkatte pahoja tekojanne, teidät ja kuninkaanne pyyhkäistään pois."