¹Herrens ark var i filistrenes land i syv måneder.

¹Kun Herran arkku oli ollut filistealaisten maassa seitsemän kuukautta,

²Da tilkalte filistrene prestene og spåmennene og sa: Hvad skal vi gjøre med Herrens ark? Si oss hvorledes vi skal sende den fra oss tilbake til dens plass!

²filistealaiset kysyivät papeilta ja ennustajilta: "Mitä meidän pitäisi tehdä Herran arkulle? Sanokaa meille, millä tavalla voisimme lähettää sen takaisin oikeaan paikkaansa."

³De svarte: Dersom I sender Israels Guds ark bort, må I ikke sende den uten gaver, men I skal gi ham et skyldoffer til vederlag; da skal I bli lægt, og I skal få vite hvorfor hans hånd ikke viker fra eder.

³Nämä vastasivat: "Jos nyt lähetätte pois Israelin Jumalan arkun, älkää lähettäkö vain sitä, vaan pankaa sen mukaan hänelle hyvityslahja. Silloin te voitte hyvinkin parantua ja näette, miksi Jumalan käsi ei ole lakannut ahdistamasta teitä."

⁴Da sa de: Hvad er det for et skyldoffer vi skal gi ham til vederlag? De svarte: Fem bylder av gull og fem mus av gull, efter tallet på filistrenes høvdinger; for det er en og samme plage som har rammet alle, også eders høvdinger.

⁴Filistealaiset kysyivät: "Mitä meidän on pantava mukaan hyvitykseksi?" He vastasivat: "Filistealaisten päämiesten lukumäärän mukaan viisi kultaista paiseen kuvaa ja viisi kultaista rotan kuvaa, sillä sama vitsaus on kohdannut niin päämiehiänne kuin teitä kaikkia.

⁵I skal gjøre billeder av eders bylder og billeder av musene som ødelegger eders land, og gi Israels Gud ære; kanskje han da tar sin tunge hånd bort fra eder og fra eders gud og fra eders land.

⁵Tehkää kuvat paiseistanne ja rotista, jotka hävittävät maatanne, ja antakaa ne Israelin Jumalalle osoittaaksenne, että taivutte hänen tahtoonsa. Ehkä hän sitten nostaa raskaan kätensä teidän päältänne ja jumalienne ja maanne päältä.

⁶Hvorfor vil I forherde eders hjerte, likesom egypterne og Farao forherdet sitt hjerte. Måtte de ikke la dem fare og dra bort da han hadde latt dem få kjenne sin makt?

⁶Miksi olisitte yhtä itsepäisiä kuin egyptiläiset ja farao? Joutuivathan hekin päästämään israelilaiset pois maastaan sen jälkeen kun Herra oli kurittanut heitä.

⁷Ta nu og gjør en ny vogn, og ta så to nybære kyr som det ikke er kommet åk på, og spenn kyrne for vognen, men ta kalvene fra dem og før dem hjem!

⁷Tehkää siis nyt uudet vaunut ja ottakaa kaksi äsken poikinutta lehmää, jotka eivät vielä koskaan ole kantaneet iestä niskassaan. Valjastakaa lehmät vaunujen eteen, mutta viekää niiden vasikat tarhaan pois emäinsä luota.

⁸Så skal I ta Herrens ark og sette den på vognen, og de gullsaker som I gir ham til skyldoffer, skal I legge i et skrin ved siden av den og så sende den avsted.

⁸Asettakaa Herran arkku vaunuihin, pankaa sen viereen lippaaseen kultaesineet, jotka annatte mukaan hyvitykseksi, ja lähettäkää sitten arkku matkaan.

⁹Så skal I se efter om den tar veien opover til sitt eget land, til Betsemes; for da er det han som har voldt oss denne store ulykke; men hvis ikke, så vet vi at det ikke er hans hånd som har rammet oss; da er det bare et tilfelle at dette har hendt oss.

⁹Pitäkää Herran arkkua silmällä: jos se lähtee kotiseutuaan kohti, Bet-Semesiin päin, silloin tämä suuri onnettomuus on Herran aiheuttama, mutta jos käy toisin, me tiedämme, ettei hänen kätensä ole lyönyt meitä, vaan kaikki on ollut pelkkää sattumaa."

¹⁰Og mennene gjorde således: De tok to nybære kyr og spente dem for vognen, men kalvene holdt de tilbake hjemme.

¹⁰Filistealaiset tekivät niin. He ottivat kaksi äsken poikinutta lehmää, valjastivat ne vaunujen eteen ja sulkivat niiden vasikat tarhaan.

¹¹Så satte de Herrens ark på vognen og likeså skrinet og gullmusene og billedene av sine bylder.

¹¹Vaunuihin he kuormasivat Herran arkun sekä lippaan, jossa olivat kultarotat ja heidän paiseittensa kuvat.

¹²Og kyrne gikk rett frem efter veien som førte til Betsemes; de holdt stadig samme vei og rautet alt i ett og bøide ikke av hverken til høire eller til venstre, og filistrenes høvdinger gikk efter dem like til Betsemes-bygden.

¹²Lehmät lähtivät suoraa päätä liikkeelle pitkin Bet-Semesin tietä ja kulkivat, koko ajan ammuen, suoraan eteenpäin, poikkeamatta oikealle tai vasemmalle. Filistealaisten päämiehet seurasivat perässä Bet-Semesin seudulle saakka.

¹³Innbyggerne i Betsemes var nettop i ferd med å høste hveten i dalen; og da de så op, fikk de se arken, og de blev glade da de så den.

¹³Bet-Semesin asukkaat olivat laaksossa korjaamassa vehnäsatoaan. Äkkiä he näkivät arkun ja riemastuivat.

¹⁴Da vognen kom inn på betsemesitten Josvas mark, stanset den der. Der lå en stor sten. Da hugg de treverket i vognen i stykker og ofret kyrne til brennoffer for Herren.

¹⁴Vaunut saapuivat bet-semesiläisen Joosuan pellolle ja pysähtyivät sinne suuren kiven luo. Siellä kylän asukkaat pilkkoivat vaunujen laudat polttopuiksi ja teurastivat lehmät polttouhriksi Herralle.

¹⁵Og levittene tok ned Herrens ark og skrinet som stod ved den, det som gullsakene var i, og de satte dem på den store sten, og Betsemes' menn ofret samme dag brennoffer og slaktoffer til Herren.

¹⁵Mutta leeviläiset nostivat vaunuista Herran arkun ja sen mukana tulleen lippaan, jossa kultaesineet olivat, ja asettivat ne suurelle kivelle. Sinä päivänä Bet- Semesin asukkaat uhrasivat sekä poltto- että teurasuhreja Herralle.

¹⁶Filistrenes fem høvdinger så på dette og vendte samme dag tilbake til Ekron.

¹⁶Kun filistealaisten viisi päämiestä olivat nähneet kaiken tämän, he palasivat vielä samana päivänä Ekroniin.

¹⁷Dette var de bylder av gull som filistrene gav som skyldoffer til Herren: for Asdod én, for Gasa én, for Askalon én, for Gat én, for Ekron én.

¹⁷Niistä kultapaiseista, jotka filistealaiset lähettivät Herralle, oli yksi hyvityksenä Asdodin puolesta, yksi Gazan, yksi Askelonin, yksi Gatin ja yksi Ekronin puolesta.

¹⁸Og gullmusene svarte til tallet på alle filistrenes byer som tilhørte de fem høvdinger, både de faste byer og landsbyene. Vidne herom er den dag idag den store sten på betsemesitten Josvas mark som de satte Herrens ark på.

¹⁸Kultarottia oli viisi: yhtä monta kuin oli filistealaisten päämiehiä ja heidän linnoitettuja, kylien ympäröimiä kaupunkejaan. Se suuri kivi, jolle Herran arkku asetettiin, on vielä nykyäänkin bet-semesiläisen Joosuan pellolla.

¹⁹Men Herren slo nogen av mennene i Betsemes fordi de hadde sett på Herrens ark - sytti mann av folket slo han; og folket sørget fordi Herren hadde slått så mange av folket ihjel.

¹⁹Bet-Semesin asukkaista vain Jekonjan suku ei iloinnut nähdessään Herran arkun. Herra iski siitä kuoliaaksi seitsemänkymmentä miestä, ja kaupungissa oli suru, koska hän oli lyönyt heitä niin pahoin.

²⁰Og mennene i Betsemes sa: Hvem kan holde stand for Herrens, denne hellige Guds åsyn, og til hvem skal han dra op fra oss?

²⁰Bet-Semesin asukkaat sanoivat: "Ei kukaan voi kestää Herran, tämän pyhän Jumalan, edessä. Mihin hänen arkkunsa voitaisiin viedä täältä?"

²¹Så sendte de bud til innbyggerne i Kirjat-Jearim og lot si: Filistrene har ført Herrens ark tilbake; kom ned og hent den op til eder!

²¹He lähettivät sananviejät Kirjat-Jearimin asukkaiden luo sanomaan: "Filistealaiset ovat palauttaneet Herran arkun. Tulkaa hakemaan se täältä!"