¹Nogen tid efterat Esekias hadde utført dette og vist sådan troskap, kom kongen i Assyria Sankerib og drog inn i Juda; han kringsatte de faste byer og tenkte han skulde få dem i sin makt.

¹Näiden tapahtumien jälkeen, jotka osoittivat Hiskian uskollisuuden, hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib Juudaan ja ryhtyi piirittämään varustettuja kaupunkeja valloittaakseen ne.

²Da Esekias fikk vite at Sankerib var kommet og hadde i sinne å angripe Jerusalem,

²Kun Hiskia näki, että Sanheribin tarkoituksena oli hyökätä Jerusalemia vastaan,

³rådslo han med sine høvdinger og sine ypperste stridsmenn om å tilstoppe vannet i kildene utenfor byen; og de hjalp ham.

³hän esitti johtomiehille ja sotapäälliköille, että kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet olisi peitettävä näkyvistä. Hänen ajatuksensa sai kannatusta.

⁴Det samlet sig da meget folk, og de tilstoppet alle kildene og den bekk som rant midt igjennem landet; for de sa: Hvorfor skulde assyrerkongene komme og finne rikelig vann?

⁴Paljon kansaa tuli koolle, ja kaikki lähteet peitettiin ja pääsy maan alla virtaavalle purolle tukittiin. Ihmiset sanoivat: "Tehdään näin, etteivät Assyrian kuninkaat tänne tullessaan löydä vettä."

⁵Så tok han mot til sig og bygget op igjen hele den mur som var revet ned, og førte den helt op til tårnene, og utenfor bygget han en annen mur; han satte også Millo i Davids stad i fast stand og lot gjøre kastevåben i mengde og skjold.

⁵Hiskia ryhtyi rohkeasti työhön. Hän korjasi kaikki murtuneet kohdat muurista, korotti torneja, rakensi ulkopuolelle toisen muurin ja vahvisti Daavidin kaupungissa olevaa Milloa. Lisäksi hän teetti paljon keihäitä ja kilpiä.

⁶Og han satte krigshøvedsmenn over folket og samlet dem hos sig på plasser ved byporten og talte til dem for å vekke deres mot og sa:

⁶Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköt ja kutsui heidät luokseen kaupunginportin aukiolle. Hän rohkaisi heitä sanoen:

⁷Vær frimodige og sterke, frykt ikke og reddes ikke for kongen i Assyria og hele den hær han har med sig! For med oss er der en større enn der er med ham;

⁷"Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä.

⁸med ham er en arm av kjød, men med oss er Herren vår Gud, og han skal hjelpe oss og føre våre kriger. Og folket stolte på Esekias' Judas konges ord.

⁸Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme." Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta.

⁹Derefter sendte kongen i Assyria Sankerib, som selv lå for Lakis med hele sin krigsmakt, sine tjenere til Jerusalem, til Judas konge Esekias og til alle dem av Juda som var i Jerusalem, og lot si:

⁹Kun Assyrian kuningas Sanherib oli vielä sotajoukkoineen piirittämässä Lakisia, hän lähetti Jerusalemiin miehiä, jotka puhuivat Juudan kuninkaalle Hiskialle ja juutalaisille tällä tavoin:

¹⁰Så sier Sankerib, kongen i Assyria: Hvad er det I setter eders lit til, siden I blir sittende innestengt i Jerusalem!

¹⁰"Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: 'Mihin te oikein luotatte, kun aiotte jäädä Jerusalemiin piiritettäviksi?

¹¹Esekias forfører eder bare for å la eder dø av hunger og tørst, når han sier: Herren vår Gud skal redde oss av assyrerkongens hånd.

¹¹Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä.

¹²Har ikke denne Esekias tatt hans offerhauger og hans altere bort og sagt til Juda og Jerusalem: Bare foran ett alter skal I tilbede, og på det skal I brenne røkelse?

¹²Eikö juuri Hiskia tuhonnut teidän jumalanne kukkulapyhäköt ja alttarit ja sanonut teille Juudan ja Jerusalemin asukkaille, että te saatte vain yhden alttarin ääressä palvella jumalaa ja polttaa uhreja?

¹³Vet I ikke hvad jeg har gjort, jeg og mine fedre, med alle folkene rundt om i landene? Har vel de guder som dyrkes av folkene rundt om i landene, maktet å redde sine land av min hånd?

¹³Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet kaikille kansoille? Ovatko minkään kansan jumalat pystyneet pelastamaan maataan minun vallastani?

¹⁴Hvem av alle gudene hos disse folk som mine fedre har utryddet, er det som har maktet å redde sitt folk av min hånd, og så skulde eders Gud makte å redde eder av min hånd?

¹⁴Ajatelkaa kaikkia minun isieni hävittämiä kansoja: onko yksikään niiden jumalista kyennyt pelastamaan kansaansa minun käsistäni? Voisiko nyt teidän jumalanne pelastaa teidät joutumasta minun valtaani?

¹⁵Så la nu ikke Esekias få narret eder! La ham ikke således forføre eder! Tro ham ikke! For ingen gud hos noget folk eller rike har maktet å redde sitt folk av min hånd eller av mine fedres hånd; hvor meget mindre vil da eders guder kunne redde eder av min hånd!

¹⁵Älkää antako Hiskian pettää itseänne ja johtaa teitä harhaan. Älkää uskoko häntä! Ei minkään kansan tai valtakunnan jumala ole voinut pelastaa kansaansa minun tai isieni käsistä. Vielä vähemmän voi teidän jumalanne pelastaa teidät minun käsistäni.'"

¹⁶Og ennu flere ord talte hans tjenere mot Gud Herren og mot hans tjener Esekias.

¹⁶Vielä muutakin Sanheribin lähettiläät puhuivat Herraa, Jumalaa, ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.

¹⁷Han skrev også et brev for å håne Herren, Israels Gud, og tale mot ham; i det stod det: Likesom folkenes guder rundt om i landene ikke har reddet sine folk av min hånd, således skal heller ikke Esekias' Gud redde sitt folk av min hånd.

¹⁷Sanherib oli myös kirjoittanut kirjeen, jossa hän Herraa, Israelin Jumalaa, pilkaten sanoi: "Niin kuin eivät muidenkaan kansojen jumalat ole voineet pelastaa kansaansa minun käsistäni, niin ei myöskään Hiskian jumala siihen pysty."

¹⁸Og de ropte med høi røst på jødisk til folket i Jerusalem som stod på muren, for å skremme og forferde dem, så de kunde innta byen;

¹⁸Lähettiläät huusivat tämän kovalla äänellä hepreaksi säikyttääkseen muurille nousseet Jerusalemin asukkaat ja saadakseen heidät pelon valtaan, jotta voisivat helpommin valloittaa kaupungin.

¹⁹og de talte om Jerusalems Gud på samme vis som om folkenes guder på jorden, de som er et verk av menneskehender.

¹⁹He puhuivat Jerusalemin Jumalasta samalla tavoin kuin muiden maiden jumalista, jotka ovat pelkkiä ihmiskäsin tehtyjä kuvia.

²⁰Da kong Esekias og profeten Esaias, Amos' sønn hørte dette, bad de og ropte til himmelen.

²⁰Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta.

²¹Og Herren sendte en engel som tilintetgjorde alle de djerve stridsmenn og fyrstene og høvedsmennene i assyrerkongens leir, så han med skam måtte vende tilbake til sitt land. Og da han engang gikk inn i sin guds hus, kom nogen av hans egne sønner og hugg ham ned der med sverdet.

²¹Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa. Kun hän sitten kerran meni jumalansa temppeliin, hänen omat poikansa pistivät hänet siellä miekalla kuoliaaksi.

²²Således frelste Herren Esekias og Jerusalems innbyggere av assyrerkongen Sankeribs hånd og av alle andre fienders hånd og vernet dem til alle sider.

²²Näin Herra pelasti Hiskian ja kaikki Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muidenkin vihollisten vallasta ja antoi heidän elää rauhassa.

²³Det var mange som kom til Jerusalem med gaver til Herren og med kostbare ting til Judas konge Esekias; og han blev efter dette høit æret blandt alle folk.

²³Monet toivat Jerusalemiin anteja Herralle ja kallisarvoisia lahjoja Juudan kuninkaalle Hiskialle, ja hän kohosi kaikkien kansojen silmissä suureen arvoon.

²⁴Ved den tid blev Esekias dødssyk; da bad han til Herren, og Herren svarte ham og gav ham et underfullt tegn.

²⁴Noihin aikoihin Hiskia sairastui pahasti ja oli jo kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin.

²⁵Men Esekias gjengjeldte ikke den velgjerning som var vist ham; han blev overmodig i sitt hjerte, og det kom vrede over ham og over Juda og Jerusalem.

²⁵Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi. Silloin Herra vihastui häneen ja koko Juudaan ja Jerusalemiin.

²⁶Da ydmyket Esekias sig, fordi han hadde vært overmodig i sitt hjerte, og det samme gjorde Jerusalems innbyggere; derfor kom Herrens vrede ikke over dem så lenge Esekias levde.

²⁶Hiskian sydän kuitenkin nöyrtyi, ja myös Jerusalemin asukkaat nöyrtyivät, eikä Herran viha kohdannut heitä Hiskian aikana.

²⁷Esekias hadde overmåte stor rikdom og ære; han gjorde sig skattkammere, hvor han gjemte sølv og gull og dyre stener og krydderier og skjold og alle slags kostbare ting;

²⁷Hiskia sai osakseen paljon rikkautta ja kunniaa. Hän rakennutti itselleen aarrekammioita, joissa säilytettiin hopeaa, kultaa, jalokiviä, hajusteita, kilpiä ja kaikenlaisia kallisarvoisia esineitä.

²⁸og han gjorde sig forrådshus for det som blev avlet av korn og most og olje, og fjøs for alle slags fe, og han la sig til buskap for sine fjøs.

²⁸Hän rakensi myös varastoja viljaa, viiniä ja öljyä varten, teetti karjasuojia ja hankki suojiin laumoittain karjaa.

²⁹Likeledes bygget han byer og fikk sig en mengde med småfe og storfe; for Gud hadde gitt ham overmåte meget gods.

²⁹Hän rakensi itselleen kaupunkeja ja hankki paljon lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Jumala oli antanut hänelle valtavan omaisuuden.

³⁰Det var også Esekias som tilstoppet det øvre utløp av Gihonvannet og ledet det ned vestenfor Davids stad. I alt det han tok sig fore, hadde han lykke med sig,

³⁰Juuri Hiskia myös sulki Gihonin lähteen ylemmän juoksun ja johti sen maan alta Daavidin kaupungin länsipuolelle. Hiskia menestyi kaikessa mitä teki.

³¹således også da sendemennene kom fra Babels fyrster, som sendte bud til ham for å spørre om det underfulle tegn som var skjedd i landet; Gud forlot ham bare for å sette ham på prøve og for å kjenne alt hvad som var i hans hjerte*. / {* 5MO 8, 2.}

³¹Menestys seurasi häntä myös silloin, kun Babylonian ruhtinaan lähettiläät olivat tulleet hänen luokseen ottamaan selvää maassa tapahtuneesta ihmeestä. Silloin Jumala antoi Hiskian toimia oman mielensä mukaan, mutta vain koetellakseen, oliko hän sisimmässään uskollinen.

³²Hvad som ellers er å fortelle om Esekias og hans fromme gjerninger, det er opskrevet i profeten Esaias', Amos' sønns syn i boken om Judas og Israels konger.

³²Muut Hiskian vaiheet ja hänen hurskaat tekonsa on kerrottu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä, joka sisältyy Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan.

³³Og Esekias la sig til hvile hos sine fedre, og de begravde ham ved opgangen til Davids efterkommeres graver. Hele Juda og Jerusalems innbyggere viste ham stor ære ved hans død. Og hans sønn Manasse blev konge i hans sted.

³³Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin arvokkaalle paikalle Daavidin suvun hautaan. Koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitustaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Manasse.