¹Akab hadde sytti sønner i Samaria; og Jehu skrev brever og sendte dem til Samaria, til de øverste i Jisre'el, de eldste, og til de formyndere som Akab hadde innsatt for sine sønner; i brevene stod det:

¹Samarian kaupungissa oli vielä seitsemänkymmentä Ahabin suvun poikaa. Niinpä Jehu kirjoitti kirjeen Samarian kaupungin jalosukuisille ja vanhimmille sekä Ahabin poikien holhoojille ja sanoi siinä näin:

²Når nu dette brev kommer til eder, I som har eders herres sønner hos eder, og som råder over vognene og hestene og en fast by og våbnene,

²"Kun tämä kirje saapuu teille, joilla on luonanne herranne pojat ja hallussanne sotavaunuja ja hevosia, aseita ja varustettu kaupunki,

³så utse eder den beste og mest skikkede blandt eders herres sønner og sett ham på hans fars trone og strid for eders herres hus!

³valitkaa silloin paras ja oikeamielisin herranne poikien joukosta, asettakaa hänet isänsä valtaistuimelle ja taistelkaa herranne suvun puolesta."

⁴Men de blev meget forferdet og sa: De to konger holdt ikke stand mot ham; hvorledes skulde da vi kunne det?

⁴Kaupungin johtomiehet kauhistuivat ja sanoivat: "Kun ne kaksi kuningasta eivät pystyneet vastustamaan häntä, kuinka sitten me?"

⁵Så sendte slottshøvdingen og høvdingen over byen og de eldste og formynderne bud til Jehu og lot si: Vi er dine tjenere, og alt hvad du sier til oss, vil vi gjøre; vi vil ikke gjøre nogen til konge; gjør du hvad du finner for godt!

⁵Hovin päällikkö ja kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät sanomaan Jehulle: "Me olemme sinun palvelijoitasi, ja mihin vain meitä käsket, sen me teemme. Me emme aseta kuninkaaksi ketään, tee sinä niin kuin hyväksi katsot."

⁶Da skrev han atter et brev til dem, og i det stod det: Dersom I holder med mig og vil lyde mitt bud, så hugg hodet av eders herres sønner og kom til mig i Jisre'el imorgen ved denne tid! Men kongens sønner, sytti i tallet, bodde hos de store i byen, som opfostret dem.

⁶Silloin Jehu kirjoitti heille uuden kirjeen, jossa sanoi: "Jos te olette minun puolellani ja tunnustatte valtani, niin tuokaa huomenna tähän aikaan herranne poikien päät minulle Jisreeliin." Kuninkaan pojat, seitsemänkymmentä kaikkiaan, asuivat kaupungin mahtimiesten luona ja olivat heidän kasvatettavinaan.

⁷Da nu brevet kom til dem, tok de kongens sønner og drepte dem, sytti i tallet, og la deres hoder i kurver og sendte dem til ham i Jisre'el.

⁷Kirjeen saatuaan holhoojat surmasivat kaikki seitsemänkymmentä poikaa. Sitten he panivat poikien päät koreihin ja lähettivät ne Jehulle Jisreeliin.

⁸Da budet kom og meldte ham at de var kommet med kongesønnenes hoder, sa han: Legg dem i to hauger foran inngangen til porten til imorgen!

⁸Kun sananviejä tuli Jehun luo ja kertoi, että kuninkaan poikien päät oli tuotu, Jehu sanoi: "Pankaa ne kahteen kasaan portin edustalle. Olkoot siinä huomiseen saakka."

⁹Og om morgenen gikk han ut og trådte frem og sa til alt folket: I er uten skyld! Det er jeg som har fått i stand en sammensvergelse mot min herre og drept ham; men hvem har slått alle disse ihjel?

⁹Aamulla Jehu meni portille ja sanoi väkijoukolle: "Te olette syyttömiä. Minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja surmannut hänet. Mutta kuka on lyönyt hengiltä kaikki nämä?

¹⁰Nu ser I at ikke noget av det som Herren har talt mot Akabs hus, faller til jorden; men Herren har gjort det som han talte gjennem sin tjener Elias.

¹⁰Tietäkää siis, että yksikään sana, jolla Herra on Ahabin suvun tuominnut, ei jää toteutumatta. Herra on nyt tehnyt sen, mistä hän puhui palvelijansa Elian suulla."

¹¹Så slo Jehu ihjel alle som var tilbake av Akabs hus i Jisre'el, og alle hans stormenn og hans kjenninger og hans prester; han lot ikke nogen bli i live eller slippe unda.

¹¹Jehu otti sitten hengiltä kaikki ne Ahabin suvun jäsenet, jotka vielä olivat jäljellä Jisreelissä. Hän tappoi myös kaikki kuninkaan päälliköt, uskotut ja papit eikä jättänyt henkiin ainoatakaan kuningassuvun kannattajaa.

¹²Siden gjorde Jehu sig rede og drog avsted til Samaria. Og da han underveis kom til Bet-Eked-Haro'im,

¹²Sitten Jehu lähti matkaan mennäkseen Samarian kaupunkiin. Bet-Eked-Roimin luo ehdittyään

¹³møtte han Judas konge Akasjas brødre*. Han spurte dem: Hvem er I? De svarte: Vi er brødre av Akasja og er på vei ned for å hilse på kongens barn og dronningens barn. / {* d.e. brorsønner, 2KR 22, 8.}

¹³hän kohtasi Juudan kuninkaan Ahasjan veljet ja kysyi: "Keitä te olette?" "Me olemme Ahasjan veljiä", he vastasivat. "Olemme menossa tervehtimään Israelin kuninkaallista perhettä."

¹⁴Da sa han: Grip dem levende! Så grep de dem levende og drepte dem ved brønnen i Bet-Eked, to og firti i tallet; han lot ikke en av dem bli i live.

¹⁴Silloin Jehu huusi: "Ottakaa heidät elävinä kiinni!" Niin heidät otettiin kiinni ja surmattiin Bet-Ekedin vesisäiliön luona. Kaikki neljäkymmentäkaksi saivat surmansa, ainoatakaan Jehu ei jättänyt henkiin.

¹⁵Da han så drog derfra, traff han på Jonadab, Rekabs sønn, som kom ham i møte, og han hilste på ham og sa til ham: Mener du det like så opriktig med mig som jeg med dig? Jonadab svarte: Ja. Er det så [sa Jehu], da gi mig din hånd! Da gav han ham hånden; og han lot ham stige op til sig i vognen.

¹⁵Kun Jehu lähti sieltä, häntä vastaan tuli Jonadab, Rekabin poika. Jehu tervehti häntä ja sanoi: "Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan kuin minun sydämeni on sinua kohtaan?" "On", sanoi Jonadab. "Jos niin on", Jehu vastasi, "ojenna minulle kätesi." Jonadab ojensi kätensä, ja Jehu nosti hänet vierelleen vaunuihin

¹⁶Og han sa: Følg med mig og se hvor nidkjær jeg er for Herren! Så lot han ham kjøre på sin vogn.

¹⁶ja sanoi: "Lähde mukaani. Saat nähdä, kuinka innokkaasti minä taistelen Herran puolesta." Niin hän sai ajaa Jehun vaunuissa.

¹⁷Og da han kom til Samaria, slo han ihjel alle som var tilbake av Akabs hus i Samaria, til han hadde utryddet det, efter det ord som Herren hadde talt til Elias.

¹⁷Samarian kaupunkiin saavuttuaan Jehu surmasi kaikki Ahabin jälkeläiset, jotka siellä vielä olivat jääneet henkiin. Näin hän hävitti Ahabin suvun, niin kuin Herra oli Elialle ilmoittanut.

¹⁸Siden samlet Jehu alt folket og sa til dem: Akab har dyrket Ba'al lite, Jehu vil dyrke ham meget.

¹⁸Sitten Jehu kutsui kansan koolle ja sanoi: "Ahab palveli Baalia vähän, minä palvelen häntä paljon.

¹⁹Så kall nu alle Ba'als profeter, alle hans tjenere og alle hans prester hit til mig, ikke en må mangle! For jeg vil holde en stor slaktofferfest for Ba'al; hver den som ikke møter, skal late livet. Men dette gjorde Jehu med svik for å utrydde Ba'als tjenere.

¹⁹Kutsukaa nyt luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen pappinsa ja palvelijansa. Kukaan ei saa jäädä pois, sillä minä järjestän suuren uhrijuhlan Baalin kunniaksi. Joka jää pois, menettää henkensä." Mutta tämä oli vain juoni, sillä Jehu aikoi tuhota kaikki, jotka palvelivat Baalia.

²⁰Så sa Jehu: Hold en hellig festforsamling for Ba'al! Da utropte de en sådan fest.

²⁰Hän käski järjestää pyhän juhlan Baalin kunniaksi. Juhlapäivä määrättiin,

²¹Og Jehu sendte bud omkring i hele Israel, og alle Ba'als tjenere kom; det var ikke nogen som lot være å komme. Og de gikk inn i Ba'als hus, og Ba'als hus blev fullt fra ende til annen.

²¹ja Jehu lähetti kutsun kaikkialle Israeliin. Kaikki Baalin palvelijat saapuivat, yksikään ei jäänyt tulematta. He menivät Baalin temppeliin, ja se täyttyi ääriään myöten.

²²Så sa han til den som hadde tilsyn med klædekammeret: Hent frem klædninger for alle Ba'als tjenere! Og han hentet klædningene frem til dem.

²²Jehu käski vaatevaraston hoitajan tuoda puvun jokaiselle Baalin palvelijalle, ja tämä toi heille puvut.

²³Da nu Jehu sammen med Jonadab, Rekabs sønn, kom til Ba'als hus, sa han til Ba'als tjenere: Se nøie efter at det ikke er nogen av Herrens tjenere her iblandt eder, men bare Ba'als-tjenere!

²³Sitten Jehu ja Jonadab, Rekabin poika, menivät sisään Baalin temppeliin ja Jehu sanoi Baalin palvelijoille: "Katsokaa tarkoin, ettei täällä joukossanne ole Herran palvelijoita, vaan ainoastaan niitä, jotka palvelevat Baalia."

²⁴Så gikk de inn for å ofre slaktoffer og brennoffer, og Jehu stilte åtti mann utenfor huset og sa: Hvis nogen slipper unda av de menn som jeg overgir i eders hender, skal det bøtes liv for liv.

²⁴Sitten he ryhtyivät toimittamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Mutta Jehu oli sijoittanut temppelin ulkopuolelle kahdeksankymmentä sotilastaan ja sanonut: "Jos joku päästää pakoon yhdenkään noista miehistä, jotka minä annan teidän käsiinne, hän saa maksaa sen hengellään."

²⁵Da de var ferdig med å ofre brennofferet, sa Jehu til drabantene og livvakten: Gå inn, slå dem ihjel, la ikke en slippe ut! Så slo de dem med sverdets egg, og drabantene og livvakten kastet dem ut og gikk til Ba'als-husets by*. / {* d.e. den del av byen hvor Ba'als hus var, eller en del boliger som hørte til Ba'als hus.}

²⁵Kun Jehu sai polttouhrin toimitetuksi, hän huusi henkikaartinsa ja vaunujoukkonsa sotilaille: "Tulkaa sisään ja lyökää heidät hengiltä! Yksikään ei saa päästä ulos!" Niin henkivartijat ja vaunusoturit surmasivat heidät miekoillaan ja heittivät ruumiit ulos temppelistä. Sitten he menivät Baalin temppelin sisäkammioon,

²⁶Og de bar ut støttene i Ba'als hus og brente dem op,

²⁶kantoivat temppelin pyhän pylvään ulos ja polttivat sen.

²⁷og Ba'als egen støtte rev de ned; og Ba'als hus rev de ned og gjorde det til vannhuser, som er der den dag idag.

²⁷He kaatoivat maahan myös Baalin kivipatsaan ja hajottivat koko temppelin. Temppelistä tehtiin käymälöitä, ja siinä käytössä se on ollut tähän päivään saakka.

²⁸Således utryddet Jehu Ba'al av Israel.

²⁸Näin Jehu tuhosi Israelista Baalin palvonnan.

²⁹Men fra Jeroboams, Nebats sønns synder, som han hadde fått Israel til å gjøre, vek Jehu ikke - fra gullkalvene i Betel og Dan.

²⁹Hän ei kuitenkaan luopunut niistä synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon, vaan säilytti Betelin ja Danin kultaiset sonnit.

³⁰Herren sa til Jehu: Fordi du har gjort til gagns hvad rett var i mine øine, og gjort mot Akabs hus alt det jeg vilde, så skal dine sønner til fjerde ledd sitte på Israels trone.

³⁰Herra sanoi Jehulle: "Hyvin olet tehnyt. Olet toiminut niin kuin silmissäni oikein on ja tehnyt Ahabin suvulle sen, mitä halusin tehtävän. Siksi sinun jälkeläisesi istuvat neljänteen polveen Israelin valtaistuimella."

³¹Men Jehu gav ikke akt på å vandre i Herrens, Israels Guds lov av alt sitt hjerte; han vek ikke fra Jeroboams synder, som han hadde fått Israel til å gjøre.

³¹Mutta kokonaan Jehu ei noudattanut Herran, Israelin Jumalan, lakia. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam oli johdattanut Israelin synnintekoon.

³²Ved denne tid begynte Herren å løsrive stykker av Israel; Hasael slo dem på hele Israels grense

³²Noihin aikoihin Herra alkoi pirstoa Israelia. Hasael löi Israelin joukot joka puolella raja- aluetta

³³og tok på østsiden av Jordan hele Gileads land, gadittene og rubenittene og manassittene, like fra Aroer ved Arnon-åen, både Gilead og Basan.

³³ja valloitti Jordanin itäpuolelta koko Gileadin maan sekä Gadin, Ruubenin ja Manassen heimon maat Arnonin varrella sijaitsevasta Aroerista alkaen. Gilead ja Basan joutuivat hänen valtaansa.

³⁴Hvad som ellers er å fortelle om Jehu, om alt det han gjorde og alle hans store gjerninger, det er opskrevet i Israels kongers krønike.

³⁴Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Jehusta ja hänen teoistaan ja saavutuksistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

³⁵Og Jehu la sig til hvile hos sine fedre, og han blev begravet i Samaria; og hans sønn Joakas blev konge i hans sted.

³⁵Jehu meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joahas.

³⁶Den tid Jehu var konge over Israel i Samaria, var åtte og tyve år.

³⁶Jehu hallitsi Samariassa Israelia kaksikymmentäkahdeksan vuotta.