¹Så sier Herren: For tre misgjerninger av Moab, ja for fire vil jeg ikke ta det tilbake - fordi de brente Edom-kongens ben til kalk;

¹Näin sanoo Herra: -- Koska Moab on tehnyt rikoksen rikoksen jälkeen, en päätöstäni peruuta. He ovat polttaneet kalkiksi Edomin kuninkaan luut.

²men jeg vil sende ild mot Moab, og den skal fortære Kerijots palasser, og Moab skal dø under krigsbulder, under hærskrik, under basunens lyd,

²Sen tähden minä sinkoan tulen Moabiin, ja se nielee Kerijotin palatsin. Moab kukistuu taistelun pauhatessa, sotahuudon kaikuessa, merkkitorven soidessa.

³og jeg vil utrydde dommeren av deres land, og alle dets fyrster vil jeg drepe sammen med ham, sier Herren.

³Minä tuhoan siltä kuninkaan ja lyön hengiltä sen hallitusmiehet, sanoo Herra.

⁴Så sier Herren: For tre misgjerninger av Juda, ja for fire vil jeg ikke ta det tilbake - fordi de foraktet Herrens lov og ikke holdt hans bud, og deres løgnguder, som deres fedre hadde fulgt, førte dem vill;

⁴Näin sanoo Herra: -- Koska Juuda on tehnyt rikoksen rikoksen jälkeen, en päätöstäni peruuta. He ovat hylänneet minun lakini, eivät ole pitäneet minun käskyjäni. Samat valhejumalat ovat heidät eksyttäneet, joita jo heidän isänsä seurasivat.

⁵men jeg vil sende ild mot Juda, og den skal fortære Jerusalems palasser.

⁵Sen tähden minä sinkoan tulen Juudaan, ja se nielee Jerusalemin palatsin.

⁶Så sier Herren: For tre misgjerninger av Israel, ja for fire vil jeg ikke ta det tilbake - fordi de selger den uskyldige for penger og den fattige for et par sko,

⁶Näin sanoo Herra: -- Koska Israel on tehnyt rikoksen rikoksen jälkeen, en päätöstäni peruuta. He myyvät rehellisen rahasta ja köyhän kenkäparista.

⁷de som higer efter å se støv på de ringes hode og bøier retten for de saktmodige. En mann og hans far går til samme pike, så de vanhelliger mitt hellige navn.

⁷He polkevat heikot maan tomuun ja ajavat vähävaraisten asiat umpikujaan. Isä ja poika käyvät saman naisen luona ja häpäisevät näin minun pyhän nimeni.

⁸På pantsatte klær strekker de sig ved hvert alter, og vin som de har tatt som bøter, drikker de i sin Guds hus.

⁸Pantiksi otetuilla vaatteilla heitä lojuu jokaisen alttarin ympärillä, he juovat pyhäkössä viiniä, jonka ovat velallisiltaan korkoina kiristäneet.

⁹Og jeg utryddet da amorittene foran dem, de som var høie som sedertrær og sterke som eketrær, og jeg ødela deres frukt oventil og deres røtter nedentil,

⁹Ja kuitenkin minä hävitin teidän tieltänne amorilaiset, jotka olivat kookkaita kuin setrit ja vahvoja kuin tammet. Heidät minä tuhosin hedelmistä juuriin saakka.

¹⁰og jeg førte eder op fra Egyptens land, og jeg ledet eder i ørkenen i firti år, forat I skulde få amorittens land til eiendom,

¹⁰Minä toin teidät pois Egyptistä, minä johdatin teitä neljäkymmentä vuotta autiomaassa, että saisitte omaksenne amorilaisten maan.

¹¹og jeg opvakte nogen av eders sønner til profeter, og nogen av eders unge menn til nasireere. Er det ikke så, I Israels barn? sier Herren.

¹¹Minä herätin teidän pojistanne profeettoja ja nuorista miehistänne nasiireja. Eikö näin ole, israelilaiset? sanoo Herra.

¹²Men I fikk nasireerne til å drikke vin, og I forbød profetene å profetere.

¹²Mutta te juotitte nasiireille viiniä ja kielsitte profeettoja julistamasta.

¹³Se, jeg vil knuge eder ned, likesom en vogn full av kornbånd knuger allting ned;

¹³Sen tähden minä annan maan huojua jalkojenne alla niin kuin lyhteitä täyteen kuormatut vankkurit huojuvat.

¹⁴den raske skal intet tilfluktssted finne, og den sterke ikke kunne gjøre bruk av sin kraft, og helten ikke berge sitt liv;

¹⁴Silloin on poikki pakotie kevytaseiselta, raskasaseista ei auta hänen voimansa eikä valiosotilaskaan selviä hengissä.

¹⁵bueskytteren skal ikke holde stand, den som er lett på foten, skal ikke berge sitt liv, og heller ikke rytteren på sin hest,

¹⁵Jousimies ei pysy pystyssä, jalkamiehistä nopeinkaan ei pääse pakoon eikä vaunumies selviä hengissä.

¹⁶den modigste iblandt heltene skal flykte naken på den dag, sier Herren.

¹⁶Sotureista rohkeinkin heittää aseensa ja pakenee sinä päivänä, sanoo Herra.