¹Kong Belsasar gjorde et stort gjestebud for sine tusen stormenn, og han drakk vin for deres øine.

¹Kuningas Belsassar järjesti suuret pidot tuhannelle ylimykselleen ja joi viiniä heidän kanssaan.

²Da vinen smakte Belsasar, bød han at de gull- og sølvkar som hans far Nebukadnesar hadde tatt bort fra templet i Jerusalem, skulde hentes, så kongen og hans stormenn, hans hustruer og hans medhustruer kunde drikke av dem.

²Humalluttuaan Belsassar käski hakea esiin ne kultaiset ja hopeiset astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä; hän näet halusi juoda niistä ylimystensä, vaimojensa ja hovinsa naisten kanssa.

³Så hentet de de gullkar som var tatt bort fra templet, fra Guds hus i Jerusalem; og kongen og hans stormenn, hans hustruer og hans medhustruer drakk av dem.

³Silloin tuotiin kultaiset ja hopeiset astiat, jotka oli otettu Jumalan temppelistä Jerusalemista, ja kuningas sekä hänen ylimyksensä ja vaimonsa ja hänen hovinsa naiset joivat niistä.

⁴De drakk vin og priste sine guder av gull og sølv, av kobber, jern, tre og sten.

⁴He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, pronssisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumaliaan.

⁵I samme stund kom det til syne fingrer av en menneskehånd, som skrev på den kalkede vegg i kongens palass, midt imot lysestaken. Og kongen så den hånd som skrev.

⁵Silloin tuli äkkiä esiin ihmiskäsi, ja se alkoi kirjoittaa lampun viereen, kuninkaan palatsin kalkittuun seinään. Kuningas näki käden, joka kirjoitti.

⁶Da skiftet kongen farve, og hans tanker forferdet ham; hans lenders ledemot slappedes, og hans knær slo mot hverandre.

⁶Silloin hän kalpeni, ja pelko täytti hänen mielensä. Hänen jäsenensä lamaantuivat ja hänen polvensa tutisivat.

⁷Og kongen ropte med høi røst at de skulde hente åndemanerne, kaldeerne og sannsigerne. Så tok han da til orde og sa til Babels vismenn: Den mann som leser denne skrift og kunngjør mig dens uttydning, han skal klæs i purpur og få en gullkjede om sin hals, og i makt skal han være den tredje i riket.

⁷Kovalla äänellä huutaen kuningas käski tuoda eteensä loitsupapit, kaldealaiset viisaat ja manaajat. Hän julisti Babylonian viisaille: "Joka pystyy lukemaan tämän kirjoituksen ja esittämään sen tulkinnan minulle, hänet puetaan purppuraan, hän saa kultakäädyt kaulaansa ja pääsee arvossa kolmanneksi tässä valtakunnassa."

⁸Da alle kongens vismenn var kommet til stede, var de ikke i stand til å lese skriften og kunngjøre kongen dens uttydning.

⁸Kaikki kuninkaan viisaat tulivat sisään, mutta kukaan heistä ei pystynyt lukemaan kirjoitusta eikä esittämään sen selitystä kuninkaalle.

⁹Da blev kong Belsasar storlig forferdet og skiftet farve, og hans stormenn blev aldeles forvirret.

⁹Silloin kuningas Belsassar joutui kauhun valtaan ja hänen kasvonsa valahtivat valkeiksi. Myös hänen ylimyksensä järkyttyivät.

¹⁰Ved kongens og hans stormenns ord kom dronningen* inn i gjestebudssalen. Hun tok til orde og sa: Kongen leve evindelig! La ikke dine tanker forferde dig, og skift ikke farve! / {* d.e. enkedronningen. DNL 2, 4.}

¹⁰Kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen kuullessaan astui leskikuningatar pitosaliin. Hän sanoi: "Ikuisesti eläköön kuningas! Älä antaudu pelon valtaan, älä turhaan kalpene.

¹¹Det finnes i ditt rike en mann i hvem de hellige guders ånd er, og hos hvem det i din fars dager blev funnet oplysning og klokskap og en visdom som guders visdom; og kong Nebukadnesar, din far, gjorde ham til mester for tegnsutleggerne, åndemanerne, kaldeerne og sannsigerne. Således, konge, ophøiet din far ham,

¹¹Sinun valtakunnassasi on mies, jossa asuu pyhien jumalien henki. Sinun isäsi aikana hänellä havaittiin olevan ymmärrystä, älyä ja viisautta yhtä paljon kuin jumalilla. Isäsi, kuningas Nebukadnessar, korotti hänet enteidenselittäjien, loitsupappien, kaldealaisten viisaiden ja manaajien päämieheksi; niin teki isäsi, kuningas.

¹²fordi det hos ham fantes en høi ånd og kunnskap og innsikt og evne til å tyde drømmer og løse gåter og utrede vanskelige spørsmål - jeg mener Daniel, han som kongen gav navnet Beltsasar. Send derfor bud efter Daniel! Så kunngjør han dig uttydningen.

¹²Danielissa, jolle kuningas antoi nimen Beltesassar, asuu erityinen henki, ja hänellä on taito ja viisaus selittää unia ja ratkaista arvoituksia ja ongelmia. Kutsuttakoon nyt hänet tänne. Hän osaa selittää tämän kirjoituksen."

¹³Så blev Daniel ført inn for kongen. Og kongen tok til orde og sa til Daniel: Er du Daniel, en av de jødiske fanger som kongen, min far, førte hit fra Juda?

¹³Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas sanoi hänelle: "Sinä siis olet Daniel, Juudan pakkosiirtolaisia, jotka isäni, kuningas, toi tänne.

¹⁴Jeg har hørt om dig at guders ånd er i dig, og at det hos dig er funnet oplysning og innsikt og høi visdom.

¹⁴Minä olen kuullut, että sinussa asuu jumalien henki ja että sinulla on havaittu olevan ymmärrystä, älyä ja harvinaista viisautta.

¹⁵Nu er vismennene og åndemanerne blitt ført inn for mig for å lese denne skrift og kunngjøre mig dens uttydning; men de er ikke i stand til å kunngjøre mig nogen uttydning av den.

¹⁵Nyt on viisaat ja loitsupapit tuotu minun eteeni, jotta he lukisivat tämän kirjoituksen ja esittäisivät minulle sen selityksen, mutta heistä ei ole siihen.

¹⁶Men jeg har hørt om dig at du kan gi uttydninger og utrede vanskelige spørsmål; kan du nu lese denne skrift og kunngjøre mig dens uttydning, så skal du klæs i purpur og få en gullkjede om din hals, og i makt skal du være den tredje i riket.

¹⁶Minä olen kuullut, että sinä pystyt selittämään unia ja ratkaisemaan vaikeita ongelmia. Jos nyt pystyt lukemaan kirjoituksen ja selittämään sen minulle, sinut puetaan purppuraan, saat kultakäädyt kaulaasi ja pääset arvossa kolmanneksi tässä valtakunnassa."

¹⁷Da svarte Daniel og sa der han stod foran kongen: Dine gaver kan du selv ha, og dine foræringer kan du gi til en annen! Men skriften skal jeg lese for kongen og kunngjøre ham dens uttydning.

¹⁷Silloin Daniel vastasi kuninkaalle: "Pidä lahjasi itse tai anna palkintosi muille, kuningas, mutta kirjoituksen minä voin lukea sinulle ja voin myös ilmoittaa sen selityksen.

¹⁸Konge! Den høieste Gud gav Nebukadnesar, din far, riket og makten og æren og herligheten;

¹⁸Kuule minua, kuningas! Korkein Jumala antoi valtakunnan ja suuruuden, kunnian ja loiston isällesi Nebukadnessarille.

¹⁹og for den makts skyld han hadde gitt ham, bevet og fryktet alle folk, ætter og tungemål for ham; hvem han vilde, slo han ihjel, og hvem han vilde, lot han leve, og hvem han vilde, ophøiet han, og hvem han vilde, fornedret han.

¹⁹Sen suuruuden vuoksi, jonka hän oli Jumalalta saanut, kaikki kansat ja kansakunnat, mitä kieliä ne puhuivatkin, pelkäsivät ja vapisivat hänen edessään. Hän surmautti kenet tahtoi, hän jätti eloon kenet tahtoi, hän korotti kenet tahtoi ja alensi kenet tahtoi.

²⁰Men da hans hjerte ophøiet sig, og hans ånd blev stolt og overmodig, blev han nedstøtt fra sin kongetrone, og hans ære blev tatt fra ham.

²⁰Mutta kun hänen sydämensä ylpistyi ja hänestä tuli röyhkeä ja ylimielinen, hänet syöstiin alas kuninkaalliselta valtaistuimelta ja hänen arvoasemansa otettiin häneltä pois.

²¹Han blev utstøtt fra menneskenes barn, og hans hjerte blev likt dyrenes, og hos villeslene var hans bolig; urter måtte han ete likesom oksene, og av himmelens dugg blev hans legeme vætet, inntil han sannet at den høieste Gud råder over kongedømmet blandt menneskene og setter den han vil, til å styre.

²¹Hänet ajettiin pois ihmisten joukosta, hänelle annettiin eläimen ymmärrys, hän asui villiaasien parissa, hän sai syödä ruohoa kuin härät ja hänen ruumiinsa kastui yökasteesta, kunnes hän oppi tietämään, että korkein Jumala on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo.

²²Men du Belsasar, hans sønn, har ikke ydmyket ditt hjerte, enda du visste alt dette;

²²"Mutta sinä, Belsassar, joka olet hänen poikansa, et ole nöyrtynyt, vaikka olet kuullut kaiken tämän.

²³du har ophøiet dig mot himmelens herre, og du har latt hente karene som var tatt fra hans hus, og du og dine stormenn, dine hustruer og dine medhustruer har drukket vin av dem, og du har prist dine guder av sølv og gull, av kobber, jern, tre og sten, som ikke ser og ikke hører og ikke har forstand; men den Gud i hvis hånd din livsånde er, og som råder over alle dine veier, har du ikke æret.

²³Sinä olet ylpeydessäsi noussut Taivaan Herraa vastaan ja antanut tuoda eteesi hänen temppelinsä astiat, ja sinä ja sinun ylimyksesi, vaimosi ja hovisi naiset olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, pronssisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe eivätkä kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta Jumalaa, jonka kädessä on sinun elämäsi ja kohtalosi, sinä et ole kunnioittanut.

²⁴Derfor blev nu denne hånd sendt fra ham, og denne skrift skrevet.

²⁴Siksi Jumala näki hyväksi lähettää käden piirtämään tämän kirjoituksen.

²⁵Og dette er den skrift som er skrevet her: Mene, mene, tekel, ufarsin*. / {* d.e. tellet, tellet, veid, og de deler.}

²⁵"Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'

²⁶Og så er uttydningen av dette ord: Mene: Tellet har Gud ditt kongedømmes dager og gjort ende på det.

²⁶Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun.

²⁷Tekel: Veid er du på vektskål og funnet for lett.

²⁷'Tekel' merkitsee, että sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu.

²⁸Peres: Delt er ditt kongedømme og gitt til mederne og perserne.

²⁸'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille."

²⁹Da bød Belsasar at Daniel skulde klæs i purpur og en gullkjede legges om hans hals, og at det skulde utropes om ham at han i makt skulde være den tredje i riket.

²⁹Silloin Belsassar käski pukea Danielin purppuraan ja panna kultakäädyt hänen kaulaansa ja kuuluttaa, että hän saisi arvossa kolmantena hallita valtakuntaa.

³⁰Samme natt blev kaldeerkongen Belsasar drept.

³⁰Samana yönä Belsassar, kaldealaisten kuningas, surmattiin,

³¹ja meedialainen Dareios sai haltuunsa kuninkuuden kuudenkymmenenkahden vuoden ikäisenä.