¹Dette er navnene på Israels sønner som kom til Egypten; med Jakob kom de, hver med sitt hus:

¹Nämä ovat Jaakobin pojat, jotka tulivat perheineen Egyptiin isänsä mukana.

²Ruben, Simeon, Levi og Juda,

²Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,

³Issakar, Sebulon og Benjamin,

³Isaskar, Sebulon ja Benjamin,

⁴Dan og Naftali, Gad og Aser.

⁴Dan ja Naftali, Gad ja Asser.

⁵De som nedstammet fra Jakob, var i alt sytti sjeler; men Josef var allerede i Egypten.

⁵Joosef oli jo entuudestaan Egyptissä. Jaakobille syntyneitä jälkeläisiä oli kaikkiaan seitsemänkymmentä.

⁶Og Josef døde og alle hans brødre og hele den slekt.

⁶Sitten Joosef kuoli, samoin hänen veljensä ja koko se sukupolvi,

⁷Men Israels barn var fruktbare og tok sterkt til og blev mange og overmåte tallrike, og landet blev fullt av dem.

⁷mutta israelilaiset olivat hedelmällisiä ja saivat paljon lapsia. He lisääntyivät niin runsaasti, että maa tuli heitä täyteen.

⁸Da kom det en ny konge over Egypten, som ikke visste noget om Josef.

⁸Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään.

⁹Og han sa til sitt folk: Se, israelittenes folk er større og tallrikere enn vi.

⁹Hän sanoi kansalleen: "Israelilaiset ovat tulleet liian lukuisiksi ja voimakkaiksi.

¹⁰Nu vel, la oss gå klokt til verks mot dem, forat de ikke skal ta mere til, og forat de ikke, om det kommer krig, skal slå sig i lag med våre fiender og føre krig mot oss og dra ut av landet.

¹⁰Nyt meidän on toimittava viisaasti, etteivät he enää lisäänny. Muuten voi käydä niin, että he sodan sattuessa liittyvät vihollisiimme, alkavat taistella meitä vastaan ja lähtevät pois tästä maasta."

¹¹Så satte de arbeidsfogder over dem til å plage dem med tvangsarbeid; og de måtte bygge for Farao to byer til oplagssteder, Pitom og Ra'amses.

¹¹Niin israelilaisille asetettiin työnjohtajia, joiden oli määrä näännyttää heidät raskaalla pakkotyöllä. Heidät pantiin rakentamaan Pitomin ja Ramseksen kaupungit, joihin tuli faraon varastot.

¹²Men jo mere de plaget dem, dess mere tok de til, og dess mere bredte de sig ut, så egypterne begynte å grue for Israels barn.

¹²Mutta mitä enemmän heitä sorrettiin, sitä enemmän he lisääntyivät ja sitä laajemmalle he levisivät, niin että egyptiläiset alkoivat vihata heitä.

¹³Og egypterne tvang Israels barn til å træle for sig,

¹³He pakottivat lopulta israelilaiset orjikseen

¹⁴og de forbitret livet for dem med hårdt trælarbeid i ler og tegl og med alle slags trælarbeid på marken, alt det trælarbeid som de tvang dem til å gjøre.

¹⁴ja katkeroittivat heidän elämänsä ankaralla työllä, laastin- ja tiilenteolla ja raskaalla maatyöllä, kaikenlaisella pakkotyöllä.

¹⁵Og kongen i Egypten sa til de hebraiske jordmødre - den ene av dem hette Sifra og den andre Pua - :

¹⁵Egyptin kuningas puhui heprealaisten kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Pua,

¹⁶Når I hjelper de hebraiske kvinner til å føde, så skal I se efter i jordmorstolen; er det da en sønn, sa drep ham, men er det en datter, da kan hun leve.

¹⁶ja sanoi: "Kun autatte heprealaisnaisia synnytyksessä, tarkastakaa heti lapsen sukupuoli. Jos lapsi on poika, tappakaa se, mutta jos se on tyttö, se saa jäädä eloon."

¹⁷Men jordmødrene fryktet Gud og gjorde ikke som kongen i Egypten bød dem, men lot guttebarna leve.

¹⁷Mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli käskenyt, vaan jättivät poikalapsetkin eloon.

¹⁸Da kalte kongen i Egypten jordmødrene til sig og sa til dem: Hvorfor gjør I dette og lar guttebarna leve?

¹⁸Silloin Egyptin kuningas kutsui kätilöt luokseen ja kysyi heiltä: "Miksi olette antaneet poikalasten elää?"

¹⁹Jordmødrene svarte Farao: De hebraiske kvinner er ikke som de egyptiske, de er sterkere; før jordmoren kommer til dem, har de født.

¹⁹Kätilöt vastasivat faraolle: "Heprealaiset naiset ovat toisenlaisia kuin egyptiläiset, paljon vahvempia. He ovat synnyttäneet jo ennen kuin kätilö ehtii heidän luokseen."

²⁰Og Gud gjorde vel imot jordmødrene; og folket tok til og blev overmåte tallrikt.

²⁰Jumala antoi kätilöiden menestyä, ja kansa lisääntyi ja voimistui suuresti.

²¹Og fordi jordmødrene fryktet Gud, gav han dem avkom.

²¹Koska kätilöt tottelivat Jumalaa, säilyivät perheet suurina.

²²Da bød Farao alt sitt folk og sa: Hver sønn som fødes*, skal kastes i elven, men hver datter skal I la leve. / {* for Israels barn.}

²²Niin farao antoi koko kansalleen käskyn, että kaikki heprealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niiliin mutta tytöt oli jätettävä eloon.