¹Sett basunen for din munn*! - Som en ørn kommer fienden over Herrens hus, fordi de har brutt pakten med mig og forsyndet sig mot min lov. / {* JES 58, 1.}

¹-- Nosta torvi huulillesi! Pyhäkön yllä leijuu onnettomuuden uhka kuin korppikotka, sillä kansani on rikkonut minun liittoni, kapinoinut lakiani vastaan.

²De skal rope til mig: Min Gud! Vi israelitter kjenner dig.

²Se huutaa minulle: "Jumalani! Me tunnemme sinut, me olemme Israel!"

³Israel har støtt det gode fra sig - fienden skal forfølge ham.

³Mutta Israel on torjunut hyvän, siksi vihollinen sitä vainoaa.

⁴De har valgt sig konger, som ikke kom fra mig, de har satt inn fyrster, uten at jeg visste om det. Av sitt sølv og gull har de gjort sig avgudsbilleder, så de skulde bli utryddet.

⁴Israel asettaa itselleen kuninkaita vastoin minun tahtoani. Se valitsee virkamiehiä kysymättä neuvoa minulta. Hopeastaan ja kullastaan se tekee itselleen jumalankuvia omaksi tuhokseen.

⁵Motbydelig er din kalv, Samaria! Min vrede er optendt mot dem. Hvor lenge skal renhet synes dem utålelig?

⁵Hylkää sonnisi, Samaria! Minun vihani leimuaa sinua vastaan. Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois tuollaista saastaa!

⁶For et verk av Israel er den, en kunstner har gjort den, og den er ikke nogen gud; ja, til splinter skal den bli Samarias kalv.

⁶Israelissa tuo sonni on valmistettu, seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala. Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni!

⁷For vind sår de, og storm skal de høste; deres korn får ikke aks, deres grøde gir ikke føde; om den gir noget, skal fremmede opsluke det.

⁷He kylvävät tuulta, niittävät myrskyä. Maasta ei nouse versoja, kylvöstä ei kypsy viljaa. Jos maa jotain tuottaakin, vieraat syövät kaiken suihinsa.

⁸Israel er opslukt; nu er de blandt folkene lik en ting som ingen bryr sig om;

⁸Israel on nielty! Se on kansojen joukossa kuin astia, jolla kukaan ei tee mitään.

⁹for de drog op til Assur lik et villesel, som går sine egne veier; Efra'im tinger om elskov;

⁹Israel on käynyt yhtenään Assyriassa, villiaasi kulkee omia teitään. Efraim ostaa itselleen rakastajia.

¹⁰men om de enn tinger blandt folkene, vil jeg nu samle dem dit, og de skal begynne å bli færre under storkongens byrder.

¹⁰Vaikka efraimilaiset hierovat kauppoja vieraiden valtojen kanssa, minä kerään yhteen nämä kaikki. Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle ja hupenevat vähiin.

¹¹Fordi Efra'im har gjort sig så mange alter til å synde med, er de blitt ham alter til synd.

¹¹Efraim on tehnyt syntiä, se on rakentanut paljon alttareita, synniksi ne ovat sille tulleet.

¹²Om jeg enn skriver ham mine lover i tusentall, så blir de allikevel aktet for noget fremmed.

¹²Vaikka minä kirjoittaisin opetuksiani tuhansittain, ei Efraim niistä välittäisi.

¹³Som offergaver til mig ofrer de kjøtt som de selv eter; Herren har ikke behag i dem. Nu vil han komme deres misgjerning i hu og hjemsøke dem for deres synder - de skal vende tilbake til Egypten.

¹³Halukkaasti se tuo uhreja ja syö niiden lihaa, mutta Herra ei niitä hyväksy. Herra muistaa Efraimin rikokset ja rankaisee sen synnit: se joutuu takaisin Egyptiin!

¹⁴Israel glemte sin skaper og bygget sig palasser, og Juda bygget mange faste byer; men jeg vil sende ild mot hans byer, og den skal fortære hans palasser.

¹⁴Israel on unohtanut luojansa ja rakentanut palatseja, Juuda on linnoittanut monta kaupunkia. Mutta minä sinkoan tulen niiden kaupunkeihin, linnoista ei jää jäljelle mitään.