¹Det var en mann fra Efra'imfjellene som hette Mika.

¹Efraimin vuoristossa eli kerran Miika-niminen mies.

²Han sa til sin mor: De elleve hundre sekel sølv* som blev tatt fra dig, og som du har uttalt forbannelse over, så også jeg hørte på det - disse penger er hos mig; det er jeg som har tatt dem. Da sa hans mor: Velsignet være du, min sønn, av Herren! / {* DMR 16, 5.}

²Hän sanoi äidilleen: "Ne tuhat sata sekeliä hopeaa, jotka sinulta varastettiin ja joiden takia minä kuulin sinun langettavan kirouksen, ovat minun hallussani. Minä otin ne, mutta nyt minä palautan ne sinulle." Äiti sanoi: "Herra kääntäköön kirouksen siunaukseksi, poikani!"

³Så gav han sin mor de elleve hundre sekel sølv tilbake; men hans mor sa: Disse penger vier jeg nu til Herren og overgir dem til min sønn, forat han kan gjøre et utskåret billede med et støpt fotstykke til, og nu gir jeg dig dem tilbake.

³Miika toi ottamansa tuhat sata sekeliä hopeaa takaisin äidilleen, ja äiti sanoi: "Tämän hopean, jonka sain pojaltani takaisin, minä pyhitän Herralle, että hän siunaisi poikaani. Minä annan veistää puusta jumalankuvan ja päällystää sen hopealla."

⁴Han gav da pengene tilbake til sin mor; og hans mor tok to hundre sekel sølv og gav det til en gullsmed, og for disse penger gjorde han et utskåret billede med et støpt fotstykke; det var siden i Mikas hus.

⁴Kun Miika oli tuonut hopean äidilleen, tämä otti siitä kaksisataa sekeliä, vei kultasepälle ja teetti puusta veistetyn ja hopealla päällystetyn jumalankuvan, jota siitä lähtien pidettiin Miikan talossa.

⁵Og mannen Mika hadde et gudshus, og han hadde gjort en livkjortel og husguder og hadde vidd en av sine sønner til prest for sig.

⁵Miikalla oli oma pyhäkkö, ja hän teki vielä muita jumalankuvia ja efodi-kasukan sekä asetti yhden pojistaan toimimaan pappina.

⁶I de dager var det ingen konge i Israel; hver mann gjorde hvad rett var i hans øine.

⁶Israelissa ei vielä siihen aikaan ollut kuningasta, ja jokainen toimi niin kuin itse hyväksi näki.

⁷Der var en ung mann fra Betlehem i Juda; han var en levitt av dem som hørte til i Juda stamme, og der bodde han som fremmed.

⁷Samoihin aikoihin asui Betlehemissä Juudan sukukunnan keskuudessa muuan nuori mies, joka oli Leevin heimoa.

⁸Denne mann drog bort fra sin by, fra Betlehem i Juda, for å ta ophold hvor det kunde falle sig; og han kom på sin vandring til Efra'imfjellene, til Mikas hus.

⁸Tämä mies lähti Betlehemistä etsiäkseen sopivaa paikkaa, jonne voisi asettua asumaan. Hän saapui matkallaan Efraimin vuoristoon ja osui Miikan talolle.

⁹Mika sa til ham: Hvor kommer du fra? Han svarte: Jeg er en levitt fra Betlehem i Juda og er nu på vandring for å ta ophold hvor jeg finner leilighet.

⁹Miika kysyi häneltä: "Mistä tulet?" Hän vastasi: "Olen Leevin heimoa ja kotoisin Juudan Betlehemistä, mutta lähdin sieltä löytääkseni sopivan paikan, johon voisin asettua asumaan."

¹⁰Da sa Mika til ham: Bli hos mig og vær far og prest for mig! Så vil jeg gi dig ti sekel sølv om året og holde dig med klær og kost. Da gikk levitten inn til ham.

¹⁰Miika sanoi hänelle: "Jää minun luokseni ja ryhdy minun opettajakseni ja papikseni. Saat minulta kymmenen hopeasekeliä vuodessa sekä vaatetuksen ja elatuksen." Mies suostui

¹¹Og levitten samtykket i å bli hos mannen, og den unge mann var for ham som en av hans egne sønner.

¹¹ja jäi asumaan Miikan luo, joka kohteli häntä kuin omaa poikaansa.

¹²Mika innvidde levitten, og den unge mann blev hans prest; og han blev boende i Mikas hus.

¹²Miika asetti hänet papinvirkaan; miehestä tuli Miikan pappi, ja hän jäi asumaan tämän taloon.

¹³Og Mika sa: Nu vet jeg at Herren vil gjøre vel imot mig siden jeg har fått en levitt til prest.

¹³Miika ajatteli: "Nyt voin olla varma, että Herra on minulle suopea, onhan minulla pappina Leevin heimon mies."